Avaa päävalikko

Muutokset

896 merkkiä poistettu ,  3 kuukautta sitten
→‎Historia: korvattu Historia-osio
 
== Historia ==
=== Muinais-Päijänne ===
Päijänne oli [[Veiksel-jääkausi|viimeisen jääkauden]] jälkeen osa [[Yoldiameri|Yoldiamerta]] ja myöhemmin [[Ancylusjärvi|Ancylusjärven]] lahti. [[Maannousu|Maankohoamisen]] vaikutuksesta se kuroutui erilliseksi järveksi noin 6500&nbsp;eaa. Päijänteen vedet virtasivat alun perin pohjoiseen Hinkuan- ja [[Kalajoki (joki)|Kalajoen]] kautta [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]]. Saimaan [[laskukynnys]] alkoi kuivua maankohoamisen epätasaisuudesta johtuen. Kun laskujoki lopulta kuivui, tulvi Saimaa Pielavedellä olevan kynnyksen yli ja Saimaalle syntyi uusi lasku-uoma. Saimaan vedet laskivat Päijänteen kautta Perämereen varsin kauan. Maankohoamisen epätasaisuus aiheutti myös Päijänteellä lasku-uoman madaltumisen ja Päijänne alkoi tulvia nostaen vedenpinnan Saimaan tasolle. Näin Päijänne ja [[Saimaa]] muodostivat Suomen luonnonhistorian suurimman järven. Tätä kutsutaan [[Sisä-Suomen suurjärvi|Sisä-Suomen suurjärveksi]]. Vaihe kesti vain pari sataa vuotta, kun epätasainen maakohoaminen katkaisi yhteyden Pielavedellä.<ref name=jantunen/>
{{Pääartikkeli|[[Muinais-Päijänne]]}}
Järviallas, johon Päijänne on muodostunut, on syntynyt [[mannerjäätikkö|mannerjäätikön]] kalliomurroksiin kuluttama [[Veiksel-jääkausi|viime jääkauden]] aikana. Kun mannerjää poistui Suomesta, jäi järviallas ensin Itämeren vedenpinnan alle. Maankohoaminen nosti kallioperää vedestä ja Päijänteestä tuli Itämereen lahti. Vasta noin 8&nbsp;800 vuotta sitten vuotta sitten, Päijänne kuroutui erilleen Itämerestä ja muodosti oman järven. Siihen laski aluksi sekä Puula että Saimaa, mutta niiden lasku-uomat kääntyivät epätasaisen maankohoamisen johdosta etelään päin. Samoin kävi Päijänteelle, kun Heinolssa sijaitseva Jyrängönharju murtui ja Kymijoki syntyi noin 6&nbsp;900 vuotta sitten.
 
=== Lähihistoriaa ===
Maankohoamisen ollessa voimakkaampaa pohjoisessa vedet mursivat uuden reitin etelään [[Salpausselät|Salpausselkien]] läpi [[Vuohijärvi|Vuohijärven]] ja [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|Pyhäjärven]] kautta Kymijokeen noin 4900&nbsp;eaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.mikroliitti.fi/aikakaa/aikakaaf.htm|nimeke=Suomen esihistorian kronologiataulukko, kehykset, Mikroliitti Oy 2000|julkaisu=www.mikroliitti.fi|viitattu=2019-01-09}}</ref> Nykyinen Päijänteen purkautumisreitti etelään puhkesi noin vuonna 1000 eaa. Konniveden eteläpäästä toisen Salpausselän läpi, liittyen vanhaan uomaan Pyhäjärvessä. 1830-luvulla Päijänteen pintaa [[järvenlasku|laskettiin]] noin 120 senttimetriä perkaamalla Kalkkistenkoskea. Vuonna 1899 esiintyneen poikkeuksellisen tulvan jälkeen esitettiin tehtäväksi uutta järvenlaskua., Sitämutta eisen toteutettu.sijaa Sen sijaan alettiin suunnitellasuunniteltiinkin Päijänteen pinnanvedenpinnan säännöstelyä, joka toteutuikintoteutui vuonna 1964.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesien_kaytto/Saannostely/Saannostellyt_jarvet_ja_joet/Yleistietoa_Kymijoesta|nimeke=Ymparisto > Yleistietoa Kymijoesta|julkaisu=www.ymparisto.fi|viitattu=2019-01-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=jantunen/>
 
== Kansallispuisto ==
118 054

muokkausta