Ero sivun ”Musta aukko” versioiden välillä

2 348 merkkiä poistettu ,  7 kuukautta sitten
Kumottu muokkaus 18334766, jonka teki Yoxxa (keskustelu)
(Kumottu muokkaus 18334766, jonka teki Yoxxa (keskustelu))
Merkkaus: Kumottu
 
Teoreettisessa [[Astrofysiikka|astrofysiikassa]] tunnetaan myös [[valkoinen aukko]], mutta niiden olemassaolosta ei ole edes epäsuoraa havaintoa. Valkoinen aukko on nimensä mukaisesti mustan aukon vastakohta, joka sylkee ulos valoa ja ainetta, joka voi olla lähtöisin jostakin toisesta maailmankaikkeudesta. Valkoisen aukon sisältämä ratkaisu on kuitenkin epäfysikaalinen, koska se ei voi syntyä tähden romahtaessa ja sillä on äärettömän pitkä historia.{{Lähde}}
 
=== Muita rakennemalleja ===
Yllä esitetty kuvaus noudattaa standardikosmologian klassista 1900-luvun puolessavälin muotoutunutta suhteellisuusteoriaan perustuvaa mustan aukon rakenneoletusta, jonka tunnusomaiset osat ovat keskussingulariteetti ja tapahtumahorisontti. Tämän klassisen mallin on todettu johtaneen toistaiseksi ratkaisemattomaan fysikaaliseen ristiriitaan, informaatioparadoksiin. Myös aukkoon putoamisnopeuden kasvu valonnopeuteen ja sen ylikin on nähty ongelmallisena. Hawking on ehdottanut tapahtumahorisontin korvaamista näennäishorisontilla mutta mallin ongelmien ratkaiseminen sen avulla ei ole tullut osoitetuksi.
 
Mustan aukon rakenteelle on laadittu 2000-luvun vaihteessa vaihtoehtoisia, klassisen mallin perusongelmat ratkaisevia rakennemalleja:
 
* Suhteellisuusteoriaan perustuvia malleja ovat ECO (“eternally collapsing object”) ja MECO (“magnetospheric eternally collapsing objects”), kutakuinkin Schwardschildin säteen kokoisia kompakteja massiivisia objekteja joilla ei ole singulariteettia eikä tapahtumahorisonttia, eikä niihin siten myöskään liity ongelmallinen informaatioparadoksi. Nämä rakennemallit eivät myöskään sisällä valonnopeuteen tai sen ylittymiseen johtavia geodeeseja.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Yurij Baryshev, Pekka Teerikorpi|Nimeke=Fundamental Questions of Practical Cosmology|Vuosi=2012|Julkaisupaikka=Dordrecht|Julkaisija=Springer Netherlands|Isbn=9789400723788, 9789400723795|www=http://link.springer.com/10.1007/978-94-007-2379-5|Viitattu=2019-08-09}}</ref>
 
* Kvanttiteoreettista mustan aukon rakennemallia edustaa supersäieteoriaan perustuva "fussball" malli, jossa aine ei puristu singulariteetiksi. Myös tämä malli ratkaisisi klassisen rakennemallin informaatioparadoksin. <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=S.D. Mathur|Otsikko=The fuzzball proposal for black holes: an elementary review|Julkaisu=Fortschritte der Physik|Ajankohta=2005-07-15|Numero=7-8|Sivut=793–827|Doi=10.1002/prop.200410203|Issn=0015-8208|www=http://doi.wiley.com/10.1002/prop.200410203|Kieli=en}}</ref> Säieteorioita ei ole voitu todentaa kokeellisesti.
 
== Syntymekanismi ==
 
Huhtikuussa 2019 tutkijat julkistivat ensimmäisen taltioidun kuvan avaruuden mustasta aukosta. [[Event Horizon Telescope]] -projektin kuva on koottu muutaman päivän aikana kerätystä tiedosta, joita on havaittu kahdeksalla eri puolilla maapalloa sijaitsevalla radioteleskoopilla. Musta aukko sijaitsee 50 miljoonan valovuoden päässä Maasta galaksissa [[M87]]. Tutkijoiden mukaan mustan aukon pohjan reuna näyttää kirkkaammalta, sillä musta aukko tai sen läheisyydessä oleva materia kiertää sitä. Aiemmat kuvat mustista aukoista ovat olleet simulaatioita tai taiteilijoiden näkemyksiä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tassa-se-on-historiallinen-kuva-mustasta-aukosta-julki/7360064|nimeke=Tässä se on! Historiallinen kuva mustasta aukosta julki|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=MTV uutiset|viitattu=}}</ref>
 
Nykyisten havaintojen on katsottu moudattaneen hyvin suhteellisuuteorian mukaisia mallinuksia, mutta niiden tarkuus ei ole vielä kyennyt antamaan ratkaisevaa viitettä siitä mikä rakennemalleista kuvaisi mustaa aukkoa parhaiten.
 
== Lähteet ==
29

muokkausta