Versio 8. elokuuta 2019 kello 17.01 muokkaa Jjanhone (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 23 466 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: 2017 source edit ← Vanhempi muutos		Versio 8. elokuuta 2019 kello 17.07 muokkaa kumoa Jjanhone (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 23 466 muokkausta →‎Kultaus Suomessa Merkkaus: 2017 source edit Uudempi muutos →
Rivi 30: Vuonna 1860 Nummella syntynyttä Berndt Karlrothia kutsutaan Suomen teollisen kultauksen isäksi. Vuonna 1885 hän sai Käsityö- ja Tehdasyhdistykseltä matkarahan kultausopintoihinsa. Oppia hän haki Ruotsista ja Amerikasta. Hän siirsi oppejaan kisälleille ja 1900-luvun alussa Suomessa toimi yhdeksän kultaajamestaria.<ref name="GA102018">{{Lehtiviite\|Tekijä=Montonen, Pia\|Otsikko=Työnä kulta, ikuisuuden symboli\|Julkaisu=Glorian Antiikki\|Ajankohta=08-2010\|Julkaisija=}}</ref> 1980-luvulla Suomessa toimi enää yksi kultaajamestari, Reino Savolainen.<ref name="yle30012019"/>. Nyky-Suomen tunnetuin kultaajamestari [[Raimo Snellman]] on opiskellut kultausta Venäjällä ja siirtänyt oppisopimuskoulutuksessa taitojaan kisälleilleen.<ref name="yle30012019">{{Verkkoviite\|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10550577\|nimeke=Märkä rätti vie kultauksen – liian innokas siivous vaarantaa valtion omaisuutta\|julkaisu=Yle Uutiset\|viitattu=2019-08-08\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> <ref name="yle15052011"/>▼ ▲Nyky-Suomen tunnetuin kultaajamestari [[Raimo Snellman]] on opiskellut kultausta Venäjällä ja siirtänyt oppisopimuskoulutuksessa taitojaan kisälleilleen.<ref name="yle30012019">{{Verkkoviite\|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10550577\|nimeke=Märkä rätti vie kultauksen – liian innokas siivous vaarantaa valtion omaisuutta\|julkaisu=Yle Uutiset\|viitattu=2019-08-08\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> <ref name="yle15052011"/> 2010-luvulla Suomessa toimii seitsemän kultaajamestaria.<ref name="GA102018"/> ==Lähteet==

Ero sivun ”Kultaus” versioiden välillä