Ero sivun ”Kultaus” versioiden välillä

'''Kultaus''' on menetelmä, jossa esineen pintaan tehdään ohut [[kulta]]kerros. Kultausta käytetään koristelumenetelmänä esimerkiksi [[Kuvataide|kuvataiteissa]], [[Keramiikka|keramiikassa]], [[arkkitehtuuri]]ssa ja [[kalligrafia]]ssa. Kultausta käytetään myös teknisiin sovelluksiin esimerkiksi [[piirilevy]]teollisuudessa.<ref name="promaint" /> Kultauksessa on tärkeää tietää, miten eri esineisiin tehdään pohjustus. Joissakin esineissä erilaisia maaleja ja lakkoja saatetaan tarvita olla jopa kuusikymmentä erilaista.<ref name="yle30012019">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10550577|nimeke=Märkä rätti vie kultauksen – liian innokas siivous vaarantaa valtion omaisuutta|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-08-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

 

Kulta soveltuu monesta syystä pintamateriaaliksi. Se on alkuaineista helpoiten muovattavissa erittäin ohuiksi kalvoiksi.<ref name=HS>{{verkkoviite | Osoite = http://www2.hs.fi/extrat/teemasivut/tiedeluonto/alkuaineet/79.html | Nimeke =Kulta villitsi kaikki sivilisaatiot | Tekijä = Timo Paukku | Julkaisija = Helsingin Sanomat 17.1.2006 | Viitattu = 24.10.2015}}</ref> Koska kulta on [[jalometalli]], sen [[korroosio]]n kesto on hyvä. Sillä on myös hyvä [[Sähkönjohtavuus|sähkön]]- ja [[lämmönjohtavuus]] sekä hyvä heijastuskyky infrapuna-alueella. Kulta soveltuu myös pehmytjuottamiseen erittäin hyvin. Toisaalta kulta kestää huonosti hankausta.<ref name="promaint">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.promaintlehti.fi/Kunnonvalvonta-ja-kayttovarmuus/Nanotimanteilla-kestavampi-kultaus | Nimeke =Nanotimanteilla kestävämpi kultaus | Tekijä = | Ajankohta =15.4.2014 | Julkaisija =Promaint lehti | Viitattu =12.10.2014 }}</ref>