Avaa päävalikko

Muutokset

6 merkkiä poistettu ,  3 kuukautta sitten
kh
Suomen kirjallisuuden käännöksiä julkaistiin vielä 1970-luvun lopussa noin satakunta vuodessa.<ref name="schwank262"/> 2010-luvulla ulkomailla ilmestyy jo noin 300–400 käännöstä vuodessa.<ref name="tilastoja">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlit.fi/fili/kirjallisuusvienti/tilastoja-ja-selvityksia/| Nimeke = Kirjallisuusviennin tilastoja| Julkaisija = FILI}}</ref> Suomen kirjallisuutta käännöksiä julkaisivat vielä 1980-luvulla pääsääntöisesti pienet kustantajat, usein yliopistopainot. Monet isot kustantajat ovat kiinnostuneet 2000-luvulla myös Suomen kirjallisuudesta. Esimerkiksi saksalainen [[Suhrkamp]], ranskalainen [[Gallimard]], italialainen [[Adriano Salani Editore|Salani]], yhdysvaltalainen [[Random House]] ja brittiläinen [[Granta]] ovat hankkineet suomalaisten teosten käännösoikeuksia.<ref name="schwank262"/>
 
Suomalaisia kirjoja käännettiin vuosien 1990–2010 aikana kaikkiaan 3&nbsp;676 nimikettä 69 eri kielellä. Eniten kirjoja julkaistiin Pohjoismaissa sekä Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Alankomaissa ja Italiassa.<ref name="schwank264"/> Osa käännöksistä julkaistaan Suomessa, tällainen käännös oli esimerkiksi ''Seitsemän veljestä'' -teoksen kurdinkielinen käännös. Tällaisten teosten levittäminen ulkomaille on haasteellistavaikeaa.<ref name="tilastoja"/> Yleisimmin kirjoja käännetään saksaksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi, ranskaksi, venäjäksi, tanskaksi, norjaksi ja unkariksi. Saksankielisten käännösten osuus kaikista käännöksissä on 2000-luvulla ollut noin 20 prosenttia ja englanninkielisten osuus noin 15 prosenttia.<ref name="schwank264"/> Vuonna 2015 eniten kirjoja käännettiin englanniksi (30). Yli 15 teosta käännettiin myös saksaksi (19), ranskaksi (18) ja tanskaksi (17).<ref name="tilastoja"/>
 
Suomen kolme käännetyintä kirjailijaa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä samat kuin 1990-luvullakin, [[Arto Paasilinna]], [[Tove Jansson]] ja [[Mika Waltari]]. Paasilinnasta otettiin 146 käännöstä ja Janssonista 134 käännöstä. Viidenkymmenen käännetyimmän kirjailijan joukossa oli yhteensä kahdeksan lasten- ja nuortenkirjailijaa. Klassikkokirjailijoista käännettiin Waltarin lisäksi erityisesti [[Edith Södergran]]ia, [[Henry Parland]]ia, [[Aino Kallas]]ta, [[Eeva-Liisa Manner]]ta, [[Väinö Linna]]a, [[Pentti Saarikoski|Pentti Saarikoskea]], [[Eino Leino]]a ja [[Maiju Lassila]]a.<ref name="schwank264"/> Useimmalle kielelle käännetyt suomalaiset teokset olivat vuoden 2015 tilastojen mukaan [[Elias Lönnrot]]in ''[[Kalevala]]'', [[Sofi Oksanen|Sofi Oksasen]] ''[[Puhdistus]]'', Mika Waltarin ''[[Sinuhe egyptiläinen]]'', [[Salla Simukka|Salla Simukan]] ''[[Lumikki – Punainen kuin veri]]'' sekä Tove Janssonin ''[[Taikurin hattu]]'' ja ''[[Muumipeikko ja pyrstötähti]]''.<ref name="tilastoja"/>