Ero sivun ”Valkoinen armeija (Suomi)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Wgn (keskustelu | muokkaukset) p kh |
||
Rivi 5:
Ensimmäisessä vaiheessa armeijan johto koostui vanhan väen upseereista, Venäjältä palanneista upseereista, ruotsalaisista yleisesikuntaupseereista ja siviileistä. Miehistön runko koostui [[suojeluskunta]]joukoista, jotka aloittivat sotatoimet [[Pohjanmaa]]lla ja [[Karjala]]ssa [[Venäjä|venäläisten]] joukkojen [[aseistariisunta|aseistariisumisella]]. Tämän helmikuun loppuun kestäneen vaiheen aikana maa jakautui valkoiseen pohjoisosaan ja punaiseen eteläosaan.
Toisessa vaiheessa Mannerheim pyrki luomaan koulutetun armeijan värväämällä lisäjoukkoja, mutta värväyksen kohtaaman vastustuksen vuoksi se lopetettiin nopeasti. Värvätty
Kolmannessa vaiheessa armeijaan saatiin joukkoja kutsuntojen kautta. Näistä joukoista saatiin koulutettu sotilasjoukko, jolle saatiin [[Saksa]]sta kotiutuneista [[jääkäriliike|jääkäreistä]] upseerit ja aliupseerit. Näistä joukoista muodostettiin lopulta kuusi jääkärirykmenttiä.
Rivi 12:
Valkoinen armeija koostui ensi alkuun [[Päämaja (valkoiset)|Päämajasta]] ja rintamalinjojen muodostumisen jälkeen toiminta-alue jaettiin 17. helmikuuta neljään ryhmään: [[Satakunnan Ryhmä|Satakunnan]], [[Hämeen ryhmä|Hämeen]], [[Savon ryhmä|Savon]] ja [[Karjalan ryhmä]]än. Näistä Hämeessä ja Karjalassa käytettiin armeijakuntanimitystä.
[[Tampereen taistelu|Tampereen valtauksen]] jälkeen huhtikuussa armeija jaettiin [[Länsiarmeija|Länsi-]] ja [[Itäarmeija]]an. Länsiarmeijaan kuuluivat Satakunnan ja Hämeen ryhmä ja Itäarmeijaan Savon ja Karjalan ryhmä. Huhtikuun lopulla itäarmeijasta erotettiin Savon ryhmä, jonka komentajana oli eversti [[Alexander Tunzelmann von Adlerflug]] sekä toukokuun alussa kenraalimajuriksi
Tampereen valtauksen jälkeen 20. huhtikuuta mennessä suojeluskuntajoukot järjestettiin rykmenteiksi, joissa kuitenkin osa saattoi olla asevelvollisia. Näitä oli lopulta kymmenen:
| |||