Ero sivun ”Hans Rebane” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Sjiili (keskustelu | muokkaukset)
Kesken-mallineen lisäys.
Sjiili (keskustelu | muokkaukset)
ref, tietojen lisäyksiä, korjauksia, täyennyksiä, tarkennuksia, kh
Rivi 1:
[[Tiedosto:Hans Rebane Helsinki helmikuu 1934.jpg|alt=Kuva 1: Hans Rebane työpöytänsä äärellä Helsingissä helmikuussa 1934|pienoiskuva|Kuva 1: Hans Rebane työpöytänsä äärellä Helsingissä helmikuussa 1934.]]
{{Kesken}}
'''Hans Rebane''' ([[24. joulukuuta]] [[1882]] Vana-Kariste<ref valdname="ekee-rebane-hans">{{Verkkoviite|osoite=http://entsyklopeedia.ee/artikkel/rebane_hans|nimeke=Rebane, Hans|julkaisu=Eesti Entsüklopeedia / entsyklopeedia.ee|Ajankohta=2011|Viitattu=2019-08-04|ietf-kielikoodi=et}}</ref> <ref name="kartta1">{{Verkkoviite|Osoite=https://estat.stat.ee/StatistikaKaart/vkr?app_id=STAT2&user_id=at&LANG=2&bbox=568255.375,6445011.1875,584286.625,6454526.8125&punkt=576271,6450204&zoom=5326&tooltip=Viljandi%20maakond,%20Mulgi%20vald,%20Vana-Kariste%20k%C3%BCla|Nimeke=Tilastokartta/Statistikakaart/Statistics Map|Julkaisija=Statistics Estonia|Selite=Tämä karttapalvelu saattaa edellyttää Internet Explorer -verkkoselaimen käyttämistä.|Viitattu=2019-08-07|ietf-kielikoodi=en-gb}}</ref> <ref name="eki-v-kar">{{Verkkoviite|Osoite=https://eki.ee/dict/knr/index.cgi?q=vana-kariste|Nimeke=Vana-Kariste (hakutulos)|Julkaisu=Eesti kohanimeraamat (KNR) -sivusto (suomeksi: paikannimitietokanta)|Julkaisija=Eesti keele instituut (EKI)|Viitattu=2019-08-07|ietf-kielikoodi=et}}</ref> – [[16. joulukuuta]] [[1961]] [[Tukholma]]–Bromma) oli virolainen toimittaja, poliitikko ja diplomaatti, joka myös opiskeli ainakin hieman lääketiedettä [[Tarton yliopisto]]<nowiki/>ssa 1903. Tiettävästi vuosina 1906 ja 1911–18 hän työskenteli [[Postimees]]-lehdelle paitsi yleis- myös vastaavana toimittajana. [[Eesti Päevaleht|Eesti Päevalehden]] palveluksessa Rebane toimi vuorostaan 1918–27 vastaavana sekä päätoimittajana, ja opiskeli valtiotieteitä [[Berliinin yliopisto]]<nowiki/>ssa lukukauden verran. Seuraavaksi hän matkaili Euroopan eri maissa. Rebane oli myös Viron kronologisessa järjestyksessään kolmannen [[Riigikogu|riigikogun (parlamentin)]] jäsen, siirtyen sen jälkeensitten palvelemaan Viroa ensin ulkoasiainministerinä 1927–28 (kiitos tuolloin ''[[Riigivanem|riigivanemina]]'', ’valtionvanhimpana’, toimineen [[Jaan Tõnisson]]in) ja sitten Suomen-suurlähettiläänä 1931–37. Tämän jälkeen vuorossa oli Latvian-suurlähettilään tehtävä vuosina 1937–40. Rebane<ref pakeniname="ekee-rebane-hans" vuonna 1941 Ruotsiin./> <ref name="estwr-rebane-2006-08-25">{{Verkkoviite|osoiteOsoite=httphttps://entsyklopeediaeesti.eeca/artikkelavati-malestuskivi-hans-rebasele/rebane_hansarticle14028|nimekeNimeke=Rebane,Avati mälestuskivi Hans Rebasele|Ajankohta=2006-08-25|Tekijä=Tiiu Eesti EntsüklopeediaPikkur|julkaisuJulkaisu=entsyklopeedia.eeEstonian World Review -verkkolehti|viitattuViitattu=2019-08-0407|ietf-kielikoodi=et}}</ref> Hänellä<ref oliname=":0" myös perhe./>
 
Vuonna 1941 hänet tiettävästi pidätettiin ja toimitettiin silloisen Neuvostoliiton [[Leningrad]]iin. Sieltä hän kuitenkin pääsi pakoon [[Ruotsi]]in laivalla nimeltä ”Jaan Teär”.<ref name="estwr-rebane-2006-08-25" /> <ref name="ulkoviro-rebaneh">{{Verkkoviite|Osoite=http://isik.tlulib.ee/index.php?id=1653|Nimeke=TLÜAR väliseesti isikud: Rebane, Hans|Julkaisu=Ulkomailla asuvat virolaiset -verkkotietokanta|Viitattu=2019-08-07|Lainaus=1941 arreteeriti, kuid pääses vange Leningradi viivalt laevalt Jaan Teär; elukoht Rootsi algus 1944|ietf-kielikoodi=et}}</ref> '''Sukulaisuussuhteiltaan''' hän oli Viron pääministerinäkin toimineen [[Toomas Hendrik Ilves|Toomas Hendrik Ilveksen]] isoisän vanhempi veli. <ref name="finabr-thilves-2007">{{Verkkoviite|Osoite=https://finlandabroad.fi/web/est/ajankohtaista/-/asset_publisher/TV8iYvdcF3tq/content/viron-tasavallan-presidentintoomas-hendrik-ilveksen-puhe-helsingin-yliopistossa-14-3-2007-virallisen-valtiovierailun-yhteydessa/384951|Nimeke=Toomas Hendrik Ilveksen puhe Helsingin yliopistossa 14.3.2007 virallisen valtiovierailun yhteydessä|Julkaisu=Suomi ulkomailla -verkkosivusto|Julkaisija=Suomen ulkoministeriö ja ulkomaanedustustot|Ajankohta=2007-03-26|Viitattu=2019-08-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Rebanella oli myös oma perhe, josta tietoja löytyy niukanpuoleisesti.<ref name="kuva2-hrperheineen">Kuva 2 tässä artikkelissa. Museovirasto - Musketti; Historian kuvakokoelma, Pietisen kokoelma.</ref> Hänen vaimonsa oli Johanna Marie Rebane.<ref name="ekee-rebane-hans" /> <ref name="mhfi-rebaneh">{{Verkkoviite|Osoite = https://myheritage.fi/research?formId=master&formMode=1&action=query&exactSearch=0&useTranslation=1&catId=1&qname=Name+fn.Hans+ln.Rebane&qevents-event1=Event+et.birth+ey.1882+epmo.similar&qevents-any%2F1event_1=Event+et.death+ey.1961+epmo.similar&qevents-any%2F1event_2=Event+et.marriage+ey.1916+epmo.similar&qevents=List|Nimeke = Hans Rebane -hakutulos|Julkaisu = MyHeritage -sukutietosivusto|Viitattu = 2019-08-07|ietf-kielikoodi = fi}}</ref> <ref name="geni-hansr">{{Verkkoviite|Osoite=https://geni.com/people/Hans-Rebane/6000000008467153443|Nimeke=Hans Rebane|Ajankohta=2019-05-17|Julkaisu=Geni.com-sukutietosivusto|Tekijä=Liivi Murumets|Viitattu=2019-08-07}}</ref> <ref name="geni-mhfi-hansr">{{Verkkoviite|Osoite=https://myheritage.fi/names/hans_rebane#col_a_40000|Nimeke=Hans Rebane – Geni-sukupuuhakutulos palvelussa MyHeritage|Julkaisu=MyHeritage -sukutietosivusto|Viitattu=2019-08-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Rebasen muistoa kunnioittamaan julkistettiin erityinen muistomerkki hänen sukunsa kotitalon sijaintipaikan yhteyteen lauantaina 19. elokuuta 2006. Tilaisuudessa olivat paikalla muun muassa Hans Rebanen poika '''Endel Rebane''' (joka tiettävästi on myös hänen ainoa lapsensa) Ruotsista käsin, ja tuohon aikaan europarlamentin jäsenenä palvellut Toomas Hendrik Ilves. Rebane on haudattu Tukholmaan.<ref name="estwr-rebane-2006-08-25" /> <ref name="geni-hansr" /> <ref name="ulkoviro-rebaneh" /> <ref name="geni-mhfi-rebaneh" />
 
== Suurlähetystön synty ja Rebanen tulo Suomeen ==
[[Tiedosto:Viron Suomen-suurlähettiläs Hans Rebane perheineen Helsingin Eteläsatamassa 18.4.1931.jpg|alt=Kuva 2: Hans Rebane perheineen 18.4.1931 Helsigin Eteläsatamassa|pienoiskuva|Kuva 2: Hans Rebane perheineen. 18.4.1931 Eteläsatama, Helsinki.]]
Elettiin aikaa, jolloin [[Viron SuomenHelsingin-suurlähetystö|Viron Helsingin-suurlähetystöä]] oltiin vasta perustamassa. Ennen suurlähetystön toiminnan käynnistämistä, tarvittiin sille toimitilat. '''Oskar Kallaksesta''' nimettiin 7. joulukuuta 1918 Viron ensimmäinen asiainhoitaja (lähettiläs) Suomeen. Hän asettui aluksi helsinkiläisen kenkäkauppiaan luokse. Kevään 1919 mittaan hän löysi toimitilan Tehtaankatu 1:stä. <ref name=":0">{{Verkkoviite|osoiteOsoite=https://www.helsinki.vm.ee/suurlahetysto/lahetyston_historia|nimekeNimeke=Viron Suomen-suurlähetystön historia|Julkaisu=Estemb in Helsinki|julkaisu=www. -verkkosivut / helsinki.vm.ee|viitattuViitattu=2019-08-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Viron valtio osti jo saman vuoden syksyllä edustustoa koskevan toimitilakysymyksen ratkaisemiseksi kiinteistön, jolla lähetystö yhä sijaitsee. Paikalla asui tuolloin kuitenkin väkeä, jolle piti löytää uudet osoitteet. Se vei aikaa kuitenkin niin kauan, että tehtävään astui jo seuraava lähettiläs, [[Aleksander Hellat]], ennen kuin toimeen päästiin paremmin tarttumaan. Hellat oli kiinnostunut muun muassa teatterista, ja pian hänestä tuli suosittu seurapiireissä. Niinpä myös vierailijoiden määrä kasvoi, ja ränsistyvä puinen rakennus alkoikinalkoi olla tuntuva haitta lähetystölle. <ref name=":0" />
 
Rebanen saavuttua Helsinkiin keväällä 1931 (työt suurlähettiläänä alkoivat 10. huhtikuuta)<ref name="ulkoviro-rebaneh" />, sai hän tehtäväkseen rakennuttaa edustavan lähetystötalon. Rakennushanketta koskeneen arkkitehtuurikilpailun voitti Konstantin Bölau. Rakentamiseen tarvittavat varat saatiin kokoon myymällä tontista puolet. Rebane piti myös puheen uuden rakennuksen peruskiven laskemisen yhteydessä. <ref name=":0" /> <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://estofennia.eu/viron-lahetystotalon-varastetut-vuodet/|nimeke=Viron lähetystötalon varastetut vuodet 1940–1994|tekijä=Pekka Linnainen|julkaisu=Estofennia|ajankohta=2018-12-02|julkaisija=|viitattu=2019-08-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Keväällä 19.331933 lähetystö muutti väistötiloihin osoitteeseen Tehtaankatu 6. Jo saman vuoden lopulla uusi rakennus oli valmis, ja edustuston työ käynnistyi siellä. Funktionalistinen, vaalea kaksikerroksinen talo oli tuolloin, ja on yhä, – ainutlaatuinen koko maailmassa. Se on ensimmäinen Viron valtion lähetystökäyttöön rakennuttama talo. <ref name=":0" />
 
==Lähteet==