Ero sivun ”Hans Rebane” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kesken-mallineen lisäys. |
ref, tietojen lisäyksiä, korjauksia, täyennyksiä, tarkennuksia, kh |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Hans Rebane Helsinki helmikuu 1934.jpg|alt=Kuva 1: Hans Rebane työpöytänsä äärellä Helsingissä helmikuussa 1934|pienoiskuva|Kuva 1: Hans Rebane työpöytänsä äärellä Helsingissä helmikuussa 1934.]]
{{Kesken}}
'''Hans Rebane''' ([[24. joulukuuta]] [[1882]] Vana-Kariste<ref
Vuonna 1941 hänet tiettävästi pidätettiin ja toimitettiin silloisen Neuvostoliiton [[Leningrad]]iin. Sieltä hän kuitenkin pääsi pakoon [[Ruotsi]]in laivalla nimeltä ”Jaan Teär”.<ref name="estwr-rebane-2006-08-25" /> <ref name="ulkoviro-rebaneh">{{Verkkoviite|Osoite=http://isik.tlulib.ee/index.php?id=1653|Nimeke=TLÜAR väliseesti isikud: Rebane, Hans|Julkaisu=Ulkomailla asuvat virolaiset -verkkotietokanta|Viitattu=2019-08-07|Lainaus=1941 arreteeriti, kuid pääses vange Leningradi viivalt laevalt Jaan Teär; elukoht Rootsi algus 1944|ietf-kielikoodi=et}}</ref> '''Sukulaisuussuhteiltaan''' hän oli Viron pääministerinäkin toimineen [[Toomas Hendrik Ilves|Toomas Hendrik Ilveksen]] isoisän vanhempi veli. <ref name="finabr-thilves-2007">{{Verkkoviite|Osoite=https://finlandabroad.fi/web/est/ajankohtaista/-/asset_publisher/TV8iYvdcF3tq/content/viron-tasavallan-presidentintoomas-hendrik-ilveksen-puhe-helsingin-yliopistossa-14-3-2007-virallisen-valtiovierailun-yhteydessa/384951|Nimeke=Toomas Hendrik Ilveksen puhe Helsingin yliopistossa 14.3.2007 virallisen valtiovierailun yhteydessä|Julkaisu=Suomi ulkomailla -verkkosivusto|Julkaisija=Suomen ulkoministeriö ja ulkomaanedustustot|Ajankohta=2007-03-26|Viitattu=2019-08-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Rebanella oli myös oma perhe, josta tietoja löytyy niukanpuoleisesti.<ref name="kuva2-hrperheineen">Kuva 2 tässä artikkelissa. Museovirasto - Musketti; Historian kuvakokoelma, Pietisen kokoelma.</ref> Hänen vaimonsa oli Johanna Marie Rebane.<ref name="ekee-rebane-hans" /> <ref name="mhfi-rebaneh">{{Verkkoviite|Osoite = https://myheritage.fi/research?formId=master&formMode=1&action=query&exactSearch=0&useTranslation=1&catId=1&qname=Name+fn.Hans+ln.Rebane&qevents-event1=Event+et.birth+ey.1882+epmo.similar&qevents-any%2F1event_1=Event+et.death+ey.1961+epmo.similar&qevents-any%2F1event_2=Event+et.marriage+ey.1916+epmo.similar&qevents=List|Nimeke = Hans Rebane -hakutulos|Julkaisu = MyHeritage -sukutietosivusto|Viitattu = 2019-08-07|ietf-kielikoodi = fi}}</ref> <ref name="geni-hansr">{{Verkkoviite|Osoite=https://geni.com/people/Hans-Rebane/6000000008467153443|Nimeke=Hans Rebane|Ajankohta=2019-05-17|Julkaisu=Geni.com-sukutietosivusto|Tekijä=Liivi Murumets|Viitattu=2019-08-07}}</ref> <ref name="geni-mhfi-hansr">{{Verkkoviite|Osoite=https://myheritage.fi/names/hans_rebane#col_a_40000|Nimeke=Hans Rebane – Geni-sukupuuhakutulos palvelussa MyHeritage|Julkaisu=MyHeritage -sukutietosivusto|Viitattu=2019-08-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Rebasen muistoa kunnioittamaan julkistettiin erityinen muistomerkki hänen sukunsa kotitalon sijaintipaikan yhteyteen lauantaina 19. elokuuta 2006. Tilaisuudessa olivat paikalla muun muassa Hans Rebanen poika '''Endel Rebane''' (joka tiettävästi on myös hänen ainoa lapsensa) Ruotsista käsin, ja tuohon aikaan europarlamentin jäsenenä palvellut Toomas Hendrik Ilves. Rebane on haudattu Tukholmaan.<ref name="estwr-rebane-2006-08-25" /> <ref name="geni-hansr" /> <ref name="ulkoviro-rebaneh" /> <ref name="geni-mhfi-rebaneh" />
== Suurlähetystön synty ja Rebanen tulo Suomeen ==
[[Tiedosto:Viron Suomen-suurlähettiläs Hans Rebane perheineen Helsingin Eteläsatamassa 18.4.1931.jpg|alt=Kuva 2: Hans Rebane perheineen 18.4.1931 Helsigin Eteläsatamassa|pienoiskuva|Kuva 2: Hans Rebane perheineen. 18.4.1931 Eteläsatama, Helsinki.]]
Elettiin aikaa, jolloin [[Viron
Viron valtio osti jo saman vuoden syksyllä edustustoa koskevan toimitilakysymyksen ratkaisemiseksi kiinteistön, jolla lähetystö yhä sijaitsee. Paikalla asui tuolloin kuitenkin väkeä, jolle piti löytää uudet osoitteet. Se vei aikaa kuitenkin niin kauan, että tehtävään astui jo seuraava lähettiläs, [[Aleksander Hellat]], ennen kuin toimeen päästiin paremmin tarttumaan. Hellat oli kiinnostunut muun muassa teatterista, ja pian hänestä tuli suosittu seurapiireissä. Niinpä myös vierailijoiden määrä kasvoi, ja ränsistyvä puinen rakennus
Rebanen saavuttua Helsinkiin keväällä 1931 (työt suurlähettiläänä alkoivat 10. huhtikuuta)<ref name="ulkoviro-rebaneh" />, sai hän tehtäväkseen rakennuttaa edustavan lähetystötalon. Rakennushanketta koskeneen arkkitehtuurikilpailun voitti Konstantin Bölau. Rakentamiseen tarvittavat varat saatiin kokoon myymällä tontista puolet. Rebane piti myös puheen uuden rakennuksen peruskiven laskemisen yhteydessä. <ref name=":0" /> <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://estofennia.eu/viron-lahetystotalon-varastetut-vuodet
Keväällä
==Lähteet==
|