Ero sivun ”K-vitamiinit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
linkkejä
Rivi 1:
[[Tiedosto:Vitamin K structures.jpg|pienoiskuva|390px|Fyllokinoni (K<sub>1</sub>) ja menakinonit MK4 ja MK7.]]
'''K-vitamiini''' on termi ryhmälle [[Vitamiini|vitamiineja]], joilla samat biologiset toiminnot kuin fyllokinonilla[[fyllokinoni]]lla ihmisissä ja muissa eläimissä. Luontaisia K-vitamiineja ovat fyllokinoni eli K<sub>1</sub>-vitamiini ja [[menakinonit]] eli K<sub>2</sub>-vitamiinit. Nämä ovat 2-metyyli-1,4-naftokinoneita, joissa on perättäisten [[isopreeni]]en ketju. Fyllokinonissa isopreenejä on 4, joista ketjun alkupään isopreenin [[metyyli]]n kohdalla on [[kaksoissidos]]. Menakinonit ovat aineryhmä, joiden isopreenien määrä vaihtelee. Kunkin isopreenin metyylin kohdalla on usein kaksoissidos. Menakinonien lyhenne on MKn, jossa n on isopreenien määrä. [[Menatetrenoni]]ssa eli MK4:ssä isopreenejä on 4, MK5:ssä 5 jne.<ref name=":3"/> On myös monia edeltäviinkeinotekoisia rakenteeltaanK-vitamiineja, kuulumattomiakuten keinotekoisiapelkästä 2-metyyli-1,4-naftokinista koostuva menadioni eli K<sub>3</sub>-vitamiinejavitamiini, mutta myös muita edeltävistä rakenteellisesti eriäviä aineita.<ref name=":11"/><ref name=":6"/>
 
Ihmisillä ja muilla [[Selkärankaiset|selkärankaisilla]] K-vitamiinit ovat [[Koentsyymi|koentsyymeitä]] eli pakollisia apumolekyylejä eräälle [[entsyymi]]lle, [[gammaglutamyylikarboksylaasi]]lle. Tämä muuntaa [[Translaatio (biologia)|translaation]] jälkeisesti tiettyjen [[proteiini]]en tiettyjä [[Glutamaatti|glutamaatteja]] [[Γ-karboksiglutamaatti|γ-karboksiglutamaateiksi]]. Tunnetuimmat muutoksen läpikäyvät proteiinit vaikuttavat [[Veren hyytyminen|veren hyytymiseen]]. K-vitamiineja vaaditaan siis muun muassa veren hyytymiseen. Monet [[kasvit]], [[levät]], [[syanobakteerit]], [[bakteerit]], [[arkit]] ja [[sienet]] tuottavat K-vitamiineja, joille ne siis eivät ole vitamiineja. Näissä K-vitamiinit ovat elektroneja siirtäviä molekyylejä soluille energiaa eli [[Adenosiinitrifosfaatti|ATP]]:tä tuottavissa [[elektroninsiirtoketju]]issa.<ref name=":14"/><ref name=":16"/>
Rivi 48:
 
==Yliannostus==
Suomen valtio tai [[EFSA]] ei ole asettanut K-vitamiinien päiväsaannille ylärajaa.<ref name=":2"/><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.efsa.europa.eu/sites/default/files/assets/UL_Summary_tables.pdf|nimeke=Overview on tolerable upper intake levels as derived by the scientific committee on food (SCF) and the EFSA panel on dietetic products, nutrition and allergies (NDA)|julkaisu=EFSA|ajankohta=2018|tiedostomuoto=pdf|viitattu=2019-03-06}}</ref> Vitamiineista [[fyllokinoni]] on verrattain turvallinen aine. Ihmisillä esimerkiksi kuukauden jatkuneet 10&nbsp;mg/vrk annokset fyllokinonia eivät ole olleet haitallisia. Muilla eläimillä kuukauden jatkuneet 2000&nbsp;mg/kg vuorokausiannokset eivät ole aiheuttaneet havaittavia haittoja.<ref name=":10"/>
 
Menadioni on suurin annoksin myrkyllinen. Kananpojille ja hiirille niellyn menadionin [[LD50]] on vastaavasti 800 ja 600&nbsp;mg/kg. Koe-eläinten pääasiallinen myrkytysoire on [[Hemolyysi|hemolyyttinen]] eli punasolutuhosta johtuva [[anemia]] ja haiman laajentuminen.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Scientific Opinion on the safety and efficacy of vitamin K3 (menadione sodium bisulphite and menadione nicotinamide bisulphite) as a feed additive for all animal species|Julkaisu=EFSA Journal|Ajankohta=2014|Vuosikerta=12|Numero=1|Doi=10.2903/j.efsa.2014.3532|www=https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.2903/j.efsa.2014.3532}}</ref> Hemolyysiä aiheuttavat [[happiradikaali]]t, sillä menadioni voi pelkistyä [[semikinoni]]radikaaliksi, joka reagoi hapen kanssa tuottaen [[superoksidi]]n.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=SM Chung et al|Otsikko=Adverse consequences of erythrocyte exposure to menadione: involvement of reactive oxygen species generation in plasma|Julkaisu=Journal of Toxicology and Environmental Health. Part A|Ajankohta=2001|Vuosikerta=63|Numero=8|Sivut=617–629|Pmid=11549121|Doi=10.1080/152873901316857798|Issn=1528-7394|www=https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/152873901316857798}}</ref>
Rivi 63:
*[[varfariini]]n tai sen tyyppisen [[antikoagulantti]]en käyttö. Hyytymisen esto on lääkinnällistä, sillä aineilla pyritään estämään [[Veritulppa|veritulppia]]. Antikoagulantteja saatetaan kuitenkin saada liikaa. Niiden teho ainakin varfariinin kohdalla voi myös vahvistua aineiden vaikutuksesta, jotka heikentävät antikoagulantteja hajottavien [[P450]]-entsyymien toimintaa.<ref name=":3"/>
*antibiootit, jotka kohdistavat vaikutuksensa laajaan bakteerikirjoon tappaen siis K-vitamiineja tuottavia suolistobakteereita.<ref name=":1"/>
*ikä. [[Sikiö]]illä kohdussa vitamiinisaanti [[Istukka|istukan]] kautta on huonoa. Vastasyntyneillä [[suolimikrobi]]kannat eivät ole ehtineet vielä kehittyä kunnolla. Myös maksassa tuotettujen hyytymistekijöiden tuotto ja vitamiinien imeytyminen suolistosta on huonoa.<ref name=":1"/> Lisäksi ihmisten maidossa K-vitamiineja on vähän, noin 0,6–10 µg fyllokinonia[[fyllokinoni]]a per litra. Yksinomainen [[rintaruokinta]] altistaa siten puutokselle.<ref name=":10"/> Sikiön puutosriskiä lisäävät myös tietyt raskauden aikaiset lääkitykset, kuten varfariini. Suomessa ja monissa muissa maissa K-vitamiinia annetaan näiden syiden takia vastasyntyneille yksittäisenä 0,5–2&nbsp;mg fyllokinonin lihaspistoksena pian syntymän jälkeen.<ref name=":4">{{Kirjaviite|Tekijä=B Caballero et al|Nimeke=Encyclopedia of human nutrition|Vuosi=2013|Kappale=Volume 4|Sivu=398-403|Selite=3. painos|Julkaisija=Elsevier|Isbn=9780123750839}}</ref><ref name=":18">{{Verkkoviite|Tekijä=H Holopainen|osoite=http://yle.fi/uutiset/vastasyntyneiden_k-piikki_arveluttaa_vanhempia/6547689|nimeke=Vastasyntyneiden K-piikki arveluttaa vanhempia|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-07-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Joskus pistos annetaan [[laskimo]]on tai suun kautta useana isompana annoksena noin kuukauden aikana.<ref name=":17">{{Verkkoviite|osoite=http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humpil/5/10740845.pdf|nimeke=Konakion Novum 10 mg/ml injektioneste, liuos}}</ref> Monissa maissa myös [[Äidinmaidonkorvike|äidinmaidonkorvikkeisiin]] lisätään fyllokinonia noin 50–125&nbsp;µg/l.<ref name=":4"/>
 
==Ruokapitoisuudet==
K-vitamiineja on eniten lehtevissä vihreissä [[Vihannes|vihanneksissa]]. Niitä on myös paljon [[kasviöljy]]issä.<ref name=":3"/> Kasvisten K-vitamiini on pääosin fyllokinonia[[fyllokinoni]]a. Tätä on kasvien [[Kloroplasti|kloroplasteissa]] kiinni [[tylakoidi]]kalvoissa, joista sen imeytyminen huonoa.<ref name=":4"/> Kasvisten fyllokinoneista usein vain 5–15% imeytyy suolistosta.<ref name=":12"/> Kasvisten mukana syöty rasva parantaa imeytymistä. Suuri osa ruokaöljyjen fyllokinoneista voi pelkistyä 2',3'-dihydrofyllokinoniksi ([[CAS numero]] 64236-23-3) kovetettaessa öljyjä [[Hydraus|vedyttämällä]] esimerkiksi [[Margariini|margariineiksi]]. Näissä ruuissa dihydrofyllokinonin pitoisuudet saattavat enimmillään olla jopa 60–165&nbsp;µg/100 g.<ref name=":10"/> Fyllokinoni on ruuanlaitossa usein käytetyissä lämpötiloissa verrattain vakaa. Lämmitys voi lisätä sen saatavuutta ruuista tai tuhota sitä hieman.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=S Lee et al|Otsikko=Effect of different cooking methods on the content of vitamins and true retention in selected vegetables|Julkaisu=Food Science and Biotechnology|Ajankohta=2017-12-12|Vuosikerta=27|Numero=2|Sivut=333–342|Pmid=30263756|Doi=10.1007/s10068-017-0281-1|Issn=1226-7708|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6049644/}}</ref>
{| class="wikitable mw-collapsible mw-collapsed"
|+
Rivi 191:
|}
 
Luonnossa on [[Menakinonit|menakinoneja]] MK1–15. Ruokien yleisimmät ovat MK4–10.<ref name=":11"/> Näitä on bakteerien tuottamina bakteerikäytetyissä ruuissa kuten [[juusto]]issa. Pitkään kypsytetyissä kovissa juustoissa pitoisuudet ovat usein isommat kuin lyhyen aikaa kypsytetyissä. Menakinoneja on hieman vähemmän [[hapankaali]]ssa. Eritoten niitä on [[nattō]]ssa eli bakteerihapatetuissa soijapavuissa, jonka menakinoneista noin 90% on MK7:ää.<ref name=":12"/> Lihoissa ja muissa mikrobikäsittelemättömissä eläinperäisissä ruuissa K-vitamiineja on verrattain vähän, ja ne ovat lähinnä MK4:ää. Pitoisuuksiin vaikuttaa eläimen vitamiinisaanti. Menadionijohdannaisia käytetään [[rehu]]issa K-vitamiinilisinä monien hyötyeläinten kohdalla. Lisien anto lisää eläimestä saatujen ruokien K-vitamiinipitoisuuksia.<ref name=":3"/>
 
Juustojen, lihojen ja munien koostumuksen takia niiden menakinonit imeytyvät suolistosta paljon paremmin kuin kasvisten fyllokinonit. Vaikka usein ruokavalioissa menakinoneita on lukumäärällisesti alle 20% K-vitamiinin kokonaissaannista, voivat ne oikeasti kattaa jopa 50% K-vitamiinisaannista.<ref name=":12"/><ref name=":13"/> Kloroplasteihin sitoutumaton fyllokinoni kuitenkin imeytyy paremmin kuin vapaat menakinonit. Poikkeuksena on MK7, joka imeytyy paremmin kuin vapaa fyllokinoni ja muut menakinonit.<ref name=":10"/>
Rivi 337:
|}
 
[[Fyllokinoni]] on yksittäinen K-vitamiini, jonka vanha nimi on ''K<sub>1</sub>-vitamiini''. Sitä on luonnossa ja siinä kaksoissidoksellinen isopreeni jatkuu kolmen yksöissidoksellisen isopreenin perättäisenä [[isoprenoidi]]ketjuna. Fyllokinonissa on ketjun alussa [[E,Z-isomeria]]a ilmentävä kaksoissidos ja keskellä 2 [[kiraliakeskus]]ta metyylien kohdalla. Luonnon fyllokinonin [[stereoisomeria]] on 2'<nowiki/>''E'',7'<nowiki/>''R'',11'''R''.<ref name=":0"/> Tämä on isomeereistä vitamiinitoimintoisin. Muita stereoisomeerejä ja läheisiä johdannaisia sanotaan fyllokinoneiksi.<ref name=":3"/>
 
Tietyt [[menakinonit]] ovat K-vitamiineja. Niitä on luonnossa. Kussakin ketjun isopreenin metyylin kohdalla on kaksoissidos ja ketjun pituutta symboloi MKn, jossa n on isopreenien lukumäärä ketjussa. Luonnon menakinoneissa isopreenejä on usein 4–13.<ref name=":0"/> Menakinoneja yleisesti<ref name=":1">Combs, s. 49-50</ref> ja eritoten MK7:ää on sanottu aiemmin ''K<sub>2</sub>-vitamiiniksi''. Luonnon menakinonien kaikki kaksoissidokset ovat usein ''E''-muotoa, mutta luonnossa on myös menakinoneja, joissa osa sidoksista on ''Z''-muotoa. Osa sidoksista voi olla myös yksöissidoksia.<ref name=":0"/> ''Z''-isomeerien teho vitamiinina on heikko tai olematon.<ref name=":3">{{Kirjaviite|Tekijä=J Zempleni et al|Nimeke=Handbook of vitamins|Vuosi=2007|Sivut=112-139|Selite=4. painos|Julkaisija=Taylor & Francis|Isbn=9780849340222}}</ref>
Rivi 383:
K-vitamiinit ovat [[Koentsyymi|koentsyymeitä]], joiden avulla ihmiset ja muut [[selkärankaiset]] muuntavat proteiinien tiettyjä [[Glutamaatti|glutamaatteja]] [[Γ-karboksiglutamiinihappo|γ-karboksiglutamaateiksi]] (lyhenne Gla). Tämä on [[Translaatio (biologia)|translaation]] jälkeinen [[karboksylaatio]]reaktio. Vitamiinia kuluttava muunnosreaktio on yksi [[endoplasmakalvosto]]n sisäisestä kolmen reaktion sarjasta, jossa vitamiineja kuluu ja muuntuu taas karboksylaatioon sopiviksi.<ref name=":5"/><ref name=":7"/>
[[Tiedosto:Carboxylation_reaction_vitamin_K_cycle.png|pienoiskuva|375px|K-vitamiinin γ-karboksylaatioon johtava kolmivaiheinen reaktiosarja. K: kinoni. KH<sub>2</sub>: kinoli. KO: epoksidi. Glu: glutamaatti. Gla: γ-karboksiglutamaatti.]]
[[Fyllokinoni]] ja tietyt [[menakinonit (MKn)]] ovat toiminnallisia K-vitamiinina. Näiden rengasrakenteet ovat perusmuodossa kinoneita. 1. reaktiovaiheessa [[kinoni]] pelkistyy [[kinoli]]ksi. Tämän reaktion, jonka [[EC-numero]] on 1.6.5.2, suorittaa entsyymi nimeltä ''K-vitamiinin epoksidireduktaasin alayksikkö 1'' ([[geeni]] ''[[VKORC1]]''). Reagoivana aineena voi olla ainakin fyllokinoni ja MK4, muttei esimerkiksi menadioni ja MK7.<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=https://www.qmul.ac.uk/sbcs/iubmb/enzyme/reaction/misc/vitKcycle.html|nimeke=vitamin K cycle|julkaisu=qmul.ac.uk}}</ref><ref name=":15"/>
 
2. vaiheen suorittaa [[gammaglutamyylikarboksylaasi]] (''GGCX''), jonka koentsyymi kinoli on. Koentsyymi voi olla fyllokinonin tai MK2-6:n kinoli, mutta muiden luonnon K-vitamiinien aktiivisuus on heikko liian pitkän tai lyhyen isoprenoidiketjun takia.<ref name=":15">{{Lehtiviite|Tekijä=N Chatron et al|Otsikko=Structural insights into phylloquinone (vitamin K1), menaquinone (MK4, MK7), and menadione (vitamin K3) binding to VKORC1|Julkaisu=Nutrients|Ajankohta=2019|Vuosikerta=11|Numero=1|Pmid=30609653|Doi=10.3390/nu11010067|Issn=2072-6643|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6357001/}}</ref> Reaktiossa EC 4.1.1.90 kuluu [[happi]] (O<sub>2</sub>) ja [[hiilidioksidi]] (CO<sub>2</sub>). Yksi hapen happiatomi muodostaa [[epoksidi]]sillan vitamiiniin. Toinen atomeista poistuu vetenä (H<sub>2</sub>O) ottaen vedyn [[protoni]]na (H<sup>+</sup>) glutamaatin γ-hiileltä. Hiilestä muodostuu reaktiivinen [[karbanioni]], johon liittyy pian hiilidioksidi γ-karboksyyliryhmäksi eli muodostuu Gla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.qmul.ac.uk/sbcs/iubmb/enzyme/reaction/misc/41190.html|nimeke=peptidyl-glutamate 4-carboxylase|julkaisu=qmul.ac.uk}}</ref>
Rivi 428:
 
===Elektroninsiirto===
Fyllokinonin[[Fyllokinoni]]n ja [[Menakinonit|menakinonien]] kinonirakenteet voivat pelkistyä kinoleiksi. Nämä voivat hapettua takaisin kinoneiksi. Siksi ne toimivat kahden elektronin siirtäjinä [[ubikinoni]]n tapaan [[elektroninsiirtoketju]]ssa, joissa tuotettujen solukalvojen sähkökemiallisten pitoisuuserojen avulla tuotetaan [[Adenosiinitrifosfaatti|ATP]]:tä. Fyllokinoni on tässä roolissa monissa [[fotosynteesi]]in pystyvien eliöiden [[Kloroplasti|kloroplasteissa]] kuten [[Kasvit|kasveissa]], [[Levä|levissä]] ja [[Syanobakteerit|syanobakteereissa]]. Menakinonien rooli on sama monien mikrobien kuten [[bakteeri]]en, [[Arkit|arkkien]] ja [[Sienet|sienten]] [[Soluhengitys|soluhengityksessä]].<ref name=":14">{{Lehtiviite|Tekijä=TDC Tarento et al|Otsikko=A potential biotechnological process for the sustainable production of vitamin K1|Julkaisu=Critical Reviews in Biotechnology|Ajankohta=2019|Vuosikerta=39|Numero=1|Sivut=1–19|Pmid=29793354|Doi=10.1080/07388551.2018.1474168|Issn=0738-8551|www=https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/07388551.2018.1474168}}</ref><ref name=":16">{{Lehtiviite|Tekijä=M Kurosu, E Begari|Otsikko=Vitamin K2 in electron transport system: are enzymes involved in vitamin K2 biosynthesis promising drug targets?|Lopetusmerkki=pois|Julkaisu=Molecules|Ajankohta=2010|Vuosikerta=15|Numero=3|Sivut=1531–1553|Pmid=20335999|Doi=10.3390/molecules15031531|Issn=1420-3049|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6257245/}}</ref>
 
==Muu biokemia==
===Imeytyminen===
K-vitamiinit liukenevat [[sappi]]nesteen avulla [[Miselli|miselleihin]] muiden rasvaliukoisten vitamiinien ([[A-vitamiini|A]], [[E-vitamiini|E]] ja [[D-vitamiini|D]]) tapaan. K-vitamiinien imeytymismekanismi tunnetaan huonosti. [[Fyllokinoni]] imeytyy suolisoluihin tiettävästi [[kalvoproteiini]]en [[CD36]], [[NPC1L1]] ja [[SCARB1]] kautta lähinnä [[Ohutsuoli|ohutsuolen]] mahalaukun läheisestä päästä. Soluissa ne pakataan [[Kylomikroni|kylomikroneihin]]. Nämä päätyvät [[imuneste]]eseen ja sieltä vereen.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Y Yamanashi|Otsikko=Transporters for the intestinal absorption of cholesterol, vitamin E, and vitamin K|Julkaisu=Journal of Atherosclerosis and Thrombosis|Ajankohta=2017|Vuosikerta=24|Numero=4|Sivut=347–359|Pmid=28100881|Doi=10.5551/jat.RV16007|Issn=1340-3478|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5392472/}}</ref>
 
Muun muassa [[menakinonit]] MK4 ja MK9 imeytyvät huonommin kuin vapaa fyllokinoni, mutta MK7 imeytyy tätä paremmin. Kasvisten fyllokinoni ei kuitenkaan ole vapaana, vaan sitoutunut kloroplasteihin, joista sen imeytyminen on huonompaa kuin menakinonien niitä sisältävistä ruuista.<ref name=":10"/>
 
Ihmisten ja eläinten suolibakteerit tuottavat pitkäketjuisia menakinoneja. Nämä imeytyvät toimien K-vitamiineina. Ihmisillä bakteerien tuottamat menakinonit eivät silti yksin riitä takaamaan kehon K-vitamiinitarvetta. Ihmiskehon MK4 ei juuri muodostu bakteerien tuottamana, vaan solut tuottavat sitä fyllokinonista muuntamalla tätä välillisesti menadioniksi.<ref name=":10"/> [[UBIAD1]]-[[kalvoproteiini]], jota on useissa soluissa muun muassa [[endoplasmakalvosto]]ssa ja [[Golgin laite|golgin laitteessa]], tuottaa menadioneista [[geranyyligeranyylipyrofosfaatti]]en avulla MK4:ää.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Y Hirota et al|Otsikko=Functional characterization of the vitamin K2 biosynthetic enzyme UBIAD1|Julkaisu=PLoS ONE|Ajankohta=2015|Vuosikerta=10|Numero=4|Pmid=25874989|Doi=10.1371/journal.pone.0125737|Issn=1932-6203|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4398444/}}</ref>
Rivi 458:
1939 [[Edward Doisy]] ja kollegat nimesivät sinimailasesta eristetyn ja massaltaan kevyemmän K-vitamiinin K<sub>1</sub>-vitamiiniksi ja mädästä kalasta eristetyn raskaamman aineen K<sub>2</sub>-vitamiiniksi.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=EA Doisy et al|Otsikko=The isolation of vitamins K1 and K2|Julkaisu=Journal of the American Chemical Society|Ajankohta=1939-05-01|Vuosikerta=61|Numero=5|Sivut=1295–1295|Doi=10.1021/ja01874a507|Issn=0002-7863|www=https://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/ja01874a507}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=EA Doisy et al|Otsikko=The Isolation of vitamin K1|Julkaisu=Journal of Biological Chemistry|Ajankohta=1939-09-01|Numero=1|Sivut=219–234|Issn=0021-9258|www=http://www.jbc.org/content/130/1/219}}</ref>
 
1939 Doisy ja kollegat esittivät K<sub>1</sub>-vitamiinin eli fyllokinonin[[fyllokinoni]]n rakenteen ja valmistivat sitä. 1940 he esittivät ensimmäisen [[Menakinonit|menakinonin]] rakenteen ja valmistivat sitä. Tämä menakinoni oli MK7.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=EA Doisy et al|Otsikko=On the constitution of vitamin K1|Julkaisu=Journal of the American Chemical Society|Ajankohta=1939-07-06|Vuosikerta=61|Numero=7|Sivut=1928–1929|Doi=10.1021/ja01876a510|Issn=0002-7863|www=https://pubs.acs.org/doi/10.1021/ja01876a510}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=EA Doisy et al|Otsikko=The Constitutionconstitution of vitamin K2|Julkaisu=Journal of Biological Chemistry|Ajankohta=1940-05-01|Vuosikerta=130|Numero=3|Sivut=721–729|Issn=0021-9258|www=http://www.jbc.org/content/133/3/721}}</ref><ref name=":19"/>
 
==Lähteet==