Ero sivun ”Glyfosaatti” versioiden välillä

Suomessa glyfosaatti on yleisimmin rikkakasvien torjuntaan käytetty kasviensuojeluaine ja [[Turvallisuus- ja kemikaalivirasto|Tukesin]] mukaan se on käytössä yhteensä noin 40 valmisteessa.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/Kemikaalij%C3%A4tti-Bayer-puolustaa-vimmaisesti-kiistelty%C3%A4-torjunta-ainetta-%E2%80%93-oikeusjuttuja-nostettu-Yhdysvalloissa-yli-18-000/1412701?pwbi=b0d63679f997fdd199a73c450d66d3e6|nimeke=Kemikaalijätti Bayer puolustaa vimmaisesti kiisteltyä torjunta-ainetta – oikeusjuttuja nostettu Yhdysvalloissa yli 18 000|tekijä=STT|julkaisu=savonsanomat.fi – Savon Sanomat|viitattu=2019-08-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Glyfosaattia myydään Suomessa noin 650 tonnia vuodessa.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10589436|nimeke=Kiistelty torjunta-aine häviää hitaasti viljelymailta – "Kannattaa käyttää vain silloin, kun on todellinen tarve"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-08-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Suomessa astui vuoden 2018 kevättalvella voimaan myyntikielto tuotteille, jotka sisältävät glyfosaatin lisäksi polyetoksyloitua talialkyyliamiinia.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9199299|Nimeke=Roundup-tuotteita poistuu markkinoilta – Tukes listasi kiellettyjä kasvimyrkkyjä|Tekijä=Kari Ikävalko|Julkaisu=Yle Uutiset|Ajankohta=26.9.2016|Arkisto=http://web.archive.org/web/20180811065203/https://yle.fi/uutiset/3-9199299|Viitattu=11.8.2018}}</ref> Suomessa useat kunnat ovat päättäneet olla käyttämättä glyfosaattipohjaisia rikkamyrkkyjä. Glyfosaatin sijasta on rikkakasvien torjunnassa käytetty kuumavesipesureita ja liekitystä. Suomalaisessa maanviljelyksessä ainetta käytetään [[Juolavehnä|juolavehnän]] torjunnassa, jolloin sitä saa ruiskuttaa vain ennen ja jälkeen kasvukauden. Muualla Euroopassa glyfosaattia käytetään viljan tuleennuttamiseen, mutta Suomessa se on kiellettyä.<ref name=":1" />

Suomessa julkaistiin vuonna 2009 väitöstutkimus, jonka mukaan glyfosaatti ja sen hajoamistuote [[AMPA]] säilyvät maaperässä pitkään erityisesti viileinä vuodenaikoina. Glyfosaatin hajoaminen suomalaisessa peltomaassa ei eroa kesäisin kirjallisuudessa esitetyistä tyypillisistä arvoista, mutta maan jäähtyessä hajoaminen hidastuu ja pysähtyy käytännössä kokonaan talven ajaksi.<ref name=Laitinen>[http://www.oppi.uef.fi/uku/vaitokset/vaitokset/2009/ISBN978-952-487-241-6laitinen.htm.html Glyfosaatin käyttäytyminen peltomaassa ja pellon fosforitason vaikutus siihen] Pirkko Laitinen 2009 (Väitöstiedote)</ref> Suomalaisissa kenttäkokeissa on havaittu, että glyfosaatin puoliintymisaika pintamaassa on kasvukaudella 8–55 vuorokautta ja talvella 7–8 kuukautta<ref name=tukes1/>. Tieto glyfosaatin hajoamisvauhdista on levinnyt Suomessa hitaasti, sillä esimerkiksi Maataloustuottajain keskusliitto esitti vielä vuonna 2015, että glyfosaatti hajoaisi parissa viikossa<ref name=MTK/>. Luonnonvarakeskuksen (Luke), Turun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa on havaittu että glyfosaatin jäämät maaperässä saattavat hidastaa siementen itämistä ja kasvin kasvua, ja että glyfosaattia ja AMPAa jää käsittelyn jälkeen eniten muokkaamattomaan pintamaahan. Glyfosaatti ja AMPA sitoutuvat maahan hyvin, joten valumavesiin niitä kulkeutuu vain vähän.<ref name=":2" />

Suomalaisessa tutkimuksessa on havaittu, että glyfosaatti sitoutuu vahvasti maaperään. Glyfosaatti huuhtoutuu helpommin vesiin runsasfosforisilta pelloilta, koska glyfosaatti ja fosfori sitoutuvat samoille maaperän sitoutumispaikoille. Se hajoaa hitaasti vähäfosforisessa maaperässä ja kyntämättömillä pelloilla se kertyy pellon pintaan. Glysofaatti kulkeutuu merkittävästi kasvien juuristoon.<ref name=Laitinen/>. Glyfosaatti- ja AMPA-pitoisuuksia on selvitetty muutamissa jokivesissä Suomessa kasvinsuojeluainekartoitusten yhteydessä. Pitoisuudet ovat olleet hyvin pieniä verrattuna ehdotettuihin ympäristönlaatunormeihin.