Versio 26. kesäkuuta 2019 kello 11.18 muokkaa Putsari (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 30 844 muokkausta p kh ← Vanhempi muutos		Versio 4. elokuuta 2019 kello 14.12 muokkaa kumoa Faidros (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 7 871 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 14: '''Glyfosaatti''' on huoneenlämmössä [[kiinteä]]ä, värittömistä kiteistä muodostuva yhdistettä, jota käytetään [[rikkakasvi]]en [[Kemiallinen torjunta\|kemialliseen torjuntaan]]. Sen [[kemiallinen kaava]] on C<sub>3</sub>H<sub>8</sub>NO<sub>5</sub>P ja [[rakennekaava]] on HOOCCH<sub>2</sub>NHCH<sub>2</sub>PO(OH)<sub>2</sub>. Glyfosaatista käytetään myös nimityksiä ''N-(fosfonimetyyli)glysiini'' ja ''N-(fosfonometyyli)glysiini''. Se on luonnollisesta aminohaposta [[glysiini]]stä tehty [[fosfonaatti]]johdannainen. [[torjunta-aine\|Rikkaruohontorjunta-aineena]] se esiintyy isopropyyliamiinisuolana. Glyfosaattia myydään muun muassa kauppanimellä [[Roundup\|Roundup]], jonka patentti on rauennut vuonna 2000, sekä Rambo ja Keeper. Aineen käyttö kotipuutarhoissa on [[Alankomaat\|Hollannissa]] kiellettyä.<ref name="SaSa">{{Lehtiviite \| Tekijä = Kari Saikkonen ja Irma Saloniemi \| Otsikko = Glyfosaatin riskit ja vaihtoehdot on selvitettävä \| Julkaisu = Helsingin Sanomat \| Ajankohta = 22.6.2015 \| Sivut = A 5 \| www = http://live.web.archive.org/web/20150622071218/http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1434854761160\| Viitattu = 22.6.2015 }}</ref> Suomessa glyfosaatti on yleisimmin rikkakasvien torjuntaan käytetty kasviensuojeluaine ja [[Turvallisuus- ja kemikaalivirasto\|Tukesin]] mukaan se on käytössä yhteensä noin 40 valmisteessa.<ref name=":0">{{Verkkoviite\|osoite=https://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/Kemikaalij%C3%A4tti-Bayer-puolustaa-vimmaisesti-kiistelty%C3%A4-torjunta-ainetta-%E2%80%93-oikeusjuttuja-nostettu-Yhdysvalloissa-yli-18-000/1412701?pwbi=b0d63679f997fdd199a73c450d66d3e6\|nimeke=Kemikaalijätti Bayer puolustaa vimmaisesti kiisteltyä torjunta-ainetta – oikeusjuttuja nostettu Yhdysvalloissa yli 18 000\|tekijä=STT\|julkaisu=savonsanomat.fi – Savon Sanomat\|viitattu=2019-08-04\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Suomessa astui vuoden 2018 kevättalvella voimaan myyntikielto tuotteille, jotka sisältävät glyfosaatin lisäksi polyetoksyloitua talialkyyliamiinia.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9199299 \| Tekijä = Kari Ikävalko \| Nimeke = Roundup-tuotteita poistuu markkinoilta – Tukes listasi kiellettyjä kasvimyrkkyjä \| Julkaisu = Yle Uutiset \| Ajankohta = 26.9.2016 \| Arkisto = http://web.archive.org/web/20180811065203/https://yle.fi/uutiset/3-9199299 \| Viitattu = 11.8.2018 }}</ref> Glyfosaatin [[moolimassa]] on 169,1 g/mol, [[sulamispiste]] alle 234 °C (hajoaa), suhteellinen [[tiheys]] 1,7 g/cm<sup>3</sup> ja [[CAS-numero]] 1071-83-6. Glyfosaattia liukenee 25 °C:een veteen 1,2 g/100 ml. Aine voi varautua kuivana sähköstaattisesti, ja se hajoaa kuumentuessaan, jolloin voi muodostua [[Myrkyllisyys\|myrkyllisiä]] huuruja, jotka sisältävät [[Typpi\|typen]] ja [[fosfori]]n [[oksidi\|oksideja]]. Glyfosaatti syövyttää [[rauta]]a ja galvanoitua [[teräs]]tä.{{Lähde}} Rivi 35: {{Neutraalius\|Aiheen käsittely on hyvin puolueellista, vaikuttaa että on yksipuolisesti poimittu vain glyfosaatin vaarallisuutta korostavia tutkimuksia. On asioita, jotka eivät ole puolueellisia vaan puolueettomia ja tieteellistä faktaa. Tätä tuotetta on tarjottu lähes haitattomana vuosikymmenet. Puolustavia kantoja saa esittää, jos niitä on.}} Glyfosaatille altistuvat eniten maanviljelijät ja rikkaruohokasvustoja myrkyttävät huoltomiehet, puutarhurit ja puistotyöntekijät. Osa viljelmille ruiskutettavasta glyfosaatista päätyy myös pellon läheisten kaivojen veteen ja ihmisravinnoksi käytettäviin kasvinosiin. Euroopan komission väitettiin pimittäneen vuonna 2010 tietoa glyfosaatin mahdollisista haitallisista terveysvaikutuksista<ref name=MTK> [https://web.archive.org/web/20190324003538/https://www.mtk.fi/ajankohtaista/blogit/euroopan_ytimesta/glyfosaatti/fi_FI/glyfosaatti_ratkaisusta_ongelmaksi/ Glyfosaatti ratkaisusta ongelmaksi,] Maataloustuottajien keskusliitto 2.12.2015. (arkistolinkki)</ref>. Glyfosaattipohjaisia torjunta-aineita valmistava Monsanto, samoin kuin sen vuonna 2018 ostanut saksalainen kemikaalijätti [[Bayer]], on kiistänyt johdonmukaisesti tuotteidensa voivan aiheuttaa syöpää ja sanonut tutkimusten osoittaneen ne turvallisiksi<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-10348209 Syöpään kuoleva kalifornialaismies saa Roundup-kasvimyrkyn valmistajalta satojen miljoonien korvaukset – yritys puolustaa sinnikkäästi tuotettaan.] Yle uutiset 11.8.2018.</ref>. [[~~Maailman_terveysjärjestö~~Maailman terveysjärjestö]]n alainen Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos [[IARC]] (International Agency for Research on Cancer) luokitteli vuonna 2015 glyfosaatin "todennäköisesti [[Karsinogeeni\|karsinogeeniseksi]] ihmisille". Syöpävaarallisuusluokittelu perustui rajalliseen näyttöön syöpävaarallisuudesta ihmiselle mutta eläinkokeista saatuun riittävään näyttöön aineen yleisestä syöpävaarallisuudesta. IARC:n arvio perustui puolueettomien asiantuntijoiden laatimaan tutkimuskatsaukseen. Tutkimuksia oli yhteensä noin tuhat, joista osa käsitteli työssään glyfosaatille altistuvia ja osa oli koe-eläintutkimuksia, joissa tutkittiin pelkän glyfosaatin vaikutusta ilman torjunta-aineissa käytettyjä lisäaineita.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.iarc.fr/en/media-centre/iarcnews/pdf/Q&A_Glyphosate.pdf \| Nimeke = Q&A on Glyphosate (Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen tiedote 1.3.2015) \| Tiedostomuoto =pdf \| Ajankohta = 1.3.2015\| Julkaisija =IARC \| Viitattu = 25.5.2016 \|Kieli = {{en}} }}</ref><ref name=iarcmonogr/> Maataloustuottajien keskusliiton mukaan glyfosaatin käytön kieltäminen johtaisi todennäköisesti maatalouden tuottavuuden laskuun<ref name=MTK/>. [[~~Euroopan_elintarviketurvallisuusvirasto~~Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto]] (EFSA) julkaisi marraskuussa 2015 tiedotteen, jonka mukaan viraston omat ja Euroopan maiden käyttämät asiantuntijat ovat yhtä lukuun ottamatta yksimielisiä siitä, että glyfosaatti ei todennäköisesti aiheuta syöpää, ei vaurioita perimää eikä aiheuta ihmisille muutakaan vaaraa. Virasto on asettanut ravinnon sisältämälle glyfosaatin päiväsaannille enimmäisraja-arvon 0,.5 milligrammaa painokiloa kohden ja työssään glyfosaatille altistuville 1 milligramman raja-arvon.<ref name=Efsaupdates/><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4302 \| Nimeke = Conclusion on the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance glyphosate, EFSA Journal 2015; 13(11): 4302 \| Ajankohta = 12.11.2015 \| Julkaisija =IARC \| Viitattu = 25.5.2016 \|Kieli = {{en}} }}</ref>. Raja-arvo on kuitenkin huomattavan suuri, kun sitä vertaa juomaveden sallittuun enimmäismäärään 0,0001 milligrammaa litrassa<ref>[https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002901205.html Meppien elimistössä liikaa glyfosaattia – parlamentaarikot yrittävät kieltää maailman suosituimman rikkakasvimyrkyn.] (digitilaajille) Helsingin Sanomat 15.5.2016.</ref>. Suomalainen turvatekniikan keskus suositti samana vuonna, että glyfosaatilla käsitellyt puistot ja pihat pitäisi merkitä ja että lasten ei pitäisi oleskellä niissä ennen kuin myrkytyksestä on kulunut viikko<ref name=tukes1>{{Verkkoviite \| Osoite = https://tukes.fi/artikkeli/-/asset_publisher/glyfosaatin-kaytto-kasvinsuojelussa-puhutt-1 \| Nimeke = Glyfosaatin käyttö kasvinsuojelussa puhuttaa \| Ajankohta = 21.5.2015 \| Julkaisija = Tukes \| Viitattu = 25.5.2016 }}</ref>. [[Maailman terveysjärjestö]] (WHO) totesi toukokuussa 2016, että ravinnon kautta altistuminen on niin pientä, ettei se sisällä syöpäriskiä<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.who.int/foodsafety/jmprsummary2016.pdf \| Nimeke = Joint FAO/WHO meeting on pesticide residues residues, Summary report \| Tiedostomuoto = pdf \| Ajankohta = 16.5.2016 \| Julkaisija = WHO \| Viitattu = 16.3.2016 \|Kieli = {{en}} }}</ref> Syöpäriskin kohoamiseen vaadittu annos olisi lähes kilon paketti 72-prosenttista glyfosaattia viikottain. IARCin arvionnin jälkeen on ilmestynyt uusia tutkimuksia, joiden mukaan minkään suuruinen annos ei lisää syöpiä.<ref name=hs4.7.2017>{{verkkoviite\|osoite=http://www.hs.fi/tiede/art-2000005277592.html \|Selite = digitilaajille \|nimeke=Suomen suosituin rikkamyrkky glyfosaatti yritetään kieltää – tutkimukset eivät anna aihetta syöpähuoleen \|julkaisu=Helsingin Sanomat \|ajankohta=4.7.2017}}</ref> Rivi 53: Suomalaisessa tutkimuksessa on havaittu, että glyfosaatti sitoutuu vahvasti maaperään. Glyfosaatti huuhtoutuu helpommin vesiin runsasfosforisilta pelloilta, koska glyfosaatti ja fosfori sitoutuvat samoille maaperän sitoutumispaikoille. Se hajoaa hitaasti vähäfosforisessa maaperässä ja kyntämättömillä pelloilla se kertyy pellon pintaan. Glysofaatti kulkeutuu merkittävästi kasvien juuristoon.<ref name=Laitinen/>. Glyfosaatti- ja AMPA-pitoisuuksia on selvitetty muutamissa jokivesissä Suomessa kasvinsuojeluainekartoitusten yhteydessä. Pitoisuudet ovat olleet hyvin pieniä verrattuna ehdotettuihin ympäristönlaatunormeihin. == Oikeusjutut == Bayer kertoi heinäkuussa 2019, että yhtiötä vastaan on nostettu Yhdysvalloissa yli 18 000 glyfosaattia koskevaa oikeusjuttua. Niissä kantajat väittävät glyfosaatin aiheuttaneen heille vakavia sairauksia, kuten syöpää. Bayer sanoi tiedotteessaan aikovansa puolustautua oikeudessa voimakkaasti.<ref name=":0" /> == Lähteet ==

Ero sivun ”Glyfosaatti” versioiden välillä