Ero sivun ”Ratsutila” versioiden välillä

51 merkkiä poistettu ,  3 vuotta sitten
p
kh
Ei muokkausyhteenvetoa
p (kh)
[[Tiedosto:Sysmäläisen Matariston rustholli.jpg|pienoiskuva|Sysmäläisen Mataristoni rustholli Mataristoni noin. 1800-luvulla. kuvaKuva on tuolloin uudesta rakenteilla olevasta päärakennuksesta. edeltäväEdeltävä päärakennus tuhoituituhoutui palossatulipalossa.]]
'''Ratsutila''' eli '''rustholli''' ({{k-sv|rusthåll}}) oli maatila, jonka tehtävänä oli lähes koko [[ruotujakolaitos|ruotujakolaitoksen]] olemassaolon aikana, 1600-luvun lopulta vuoteen [[1808]] saakka, varustaa asekuntoinen mies ja hevonen toisinaan kutsumanimellä ([[Hakkapeliitat|hakkapeliitta]]) [[Ratsupalvelus|ratsupalvelukseen]] kuninkaan käskystä sotaa varten. arvoasteikossaArvoasteikossa he olivat tavallista talonpoikaa ylempänä,- papistoa ja nimismiestä alempana. Ratsutilan isäntää kutsuttiin ratsutilalliseksi eli ''rusthollariksi''. Rusthollari oli usein säätyläinen tai suhteellisen varakas [[talonpoika]], jotka sittemmin muodostivat johtavan kerrostuman talonpoikaisessa säädyssä.
 
Ratsutilat muodostettiin läänien ja pitäjien suurimmista maatiloista ja niiden tehtävänä oli varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaa varten. Tavallisesti ratsupalvelusta suorittamaan palkattiin ulkopuolinen, jolle järjestettiin rahapalkan lisäksi [[torppa]] elantoa varten. Ratsupalvelua suorittamaan lähti usein myös talon nuorempi poika tai jopa isäntä itse. Vastapalvelukseksi miehen ja hevosen palveluksesta rustholli sai verohelpotuksia: ratsumiehen ja hevosen kustannuksiksi arvioitiin noin 50–80 [[taaleri]]a. Mikäli talon omien verojen määrä ei riittänyt kuluihin, ratsutilalle voitiin tällöin määrätä aputila eli [[Augmentti (ruotujakolaitos)|augmentti]], joka maksoi veronsa päätilalle. Varsinaisella ratsutilalla saattoi olla useampikin aputila. Ratsupalvelusta suorittavan mahdollinen kuolema tai haavoittuminen aiheutti lisäkuluja tilalle, sillä sen oli hankittava uusi mies edesmenneen tai haavoittuneen tilalle.
 
[[Ruotujakolaitos|Ruotuväki]]armeija lakkautettiin Suomen siirtyessä osaksi [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]]n valtakuntaa. Tällöin rustholleille määrättiin vakanssi- ja [[Passevolanssi|passevolanssimaksu]], jotka lakkautettiin vasta vuonna [[1886]], kun koko ruotujakolaitos lakkautettiin. Maksuksi vuonna 1809 määrättiin 10 tynnyriä viljaa ratsutilaa kohden.
 
Ratsutilat nousivat usein tavallisten maatilojen ja ruotujakolaitokseen osallistuneiden tilojen yläpuolelle, ja ne muodostivat eräänlaisen talonpoikaisen eliitin. Usein nämä talonpojat olivat maatalouden uudistusten edelläkävijöitä ja vaikuttivat ratkaisevasti erilaisiin maaseudullekin levinneisiin ilmiöihin ja aatteisiin.
 
JoskusRatsutilat myössaattoivat ratsutilat saattoivatjoskus muodostua [[kartano]]iksi, mikäli ne päätyivät [[Säätyläiset|säätyläisten]] omistukseen. Kartanoiden yhteydessä ja niiden synonyyminä käytössä ollut käsite [[Säteri |säteriratsutila]] on kuitenkin eri asia kuin ratsutila yleensä, ja näin siis kaikki ratsutilat eivät ole olleet kartanoita, vaikka nimitys ratsutila usein saattaakin esiintyä kartanoiden yhteydessä liittyen niiden säteriratsutilaominaisuuteen. Ratsutilat ovatolivat hyvin selkeästi Etelä-Suomeneteläsuomalainen ilmiö, joka on pohjoisessa vierasharvinainen ja joskus jopa täysin tuntematon.
 
==Katso myös==
41 084

muokkausta