Ero sivun ”Aakkoslaji” versioiden välillä

4 merkkiä poistettu ,  7 kuukautta sitten
p
(Vähemmäksi tuota arkikielisyysolettamaa. "Iso kirjain" esiintyy Kielitoimiston sanakirjassa ilman mitään ark-merkintöjä ja Kotus käyttää sitä viestinnässään, että ei se ny niin arkisen arkinen ole.)
Termit ''suuraakkonen'' ja ''pienaakkonen'' ovat peräisin [[Kielenhuolto|kielenhuollosta]]. Nimityksiä ''iso'' ja ''pieni'' kirjain voi pitää monitulkintaisina, koska kirjainten ”isous” tai ”pienuus” voi viitata myös fontin kokoon. Siksi erityisesti [[kirjapaino]]alan ammattikielessä suositaan termejä ''versaali'' ja ''gemena''. Termejä ''majuskeli'' ja ''minuskeli'' käytetään lähinnä kirjoituksen historian yhteydessä.<ref name="Korpela" />
 
Eräänlainen suur- ja pienaakkosten risteymä ovat [[Kapiteeli (kirjasintyyppitypografia)|kapiteelikirjaimet]], jotka näyttävät pienikokoisilta suuraakkosilta. Aakkoslajiltaan kapiteelit ovat kuitenkin pienaakkosia, joiden muoto vain poikkeaa totutusta,<ref name="Korpela" /> ja varsinaiset suuraakkoset ovat kapiteelityylissäkin tavallisten suuraakkosten kokoisia. Kapiteelia voidaan käyttää tavanomaisen tekstin seassa tyyli- tai korostuskeinona hieman samaan tapaan kuin [[kursivointi]]a tai [[lihavointi]]a.
 
== Aakkoslajien kehitys ja käyttö ==
25 967

muokkausta