Versio 26. toukokuuta 2019 kello 07.57 muokkaa Jmk (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 90 999 muokkausta Vähemmäksi tuota arkikielisyysolettamaa. "Iso kirjain" esiintyy Kielitoimiston sanakirjassa ilman mitään ark-merkintöjä ja Kotus käyttää sitä viestinnässään, että ei se ny niin arkisen arkinen ole. ← Vanhempi muutos		Versio 4. elokuuta 2019 kello 08.47 muokkaa kumoa Cuprum (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 34 680 muokkausta p →‎Kirjainten koko ja muoto: w Uudempi muutos →
Rivi 17: Termit ''suuraakkonen'' ja ''pienaakkonen'' ovat peräisin [[Kielenhuolto\|kielenhuollosta]]. Nimityksiä ''iso'' ja ''pieni'' kirjain voi pitää monitulkintaisina, koska kirjainten ”isous” tai ”pienuus” voi viitata myös fontin kokoon. Siksi erityisesti [[kirjapaino]]alan ammattikielessä suositaan termejä ''versaali'' ja ''gemena''. Termejä ''majuskeli'' ja ''minuskeli'' käytetään lähinnä kirjoituksen historian yhteydessä.<ref name="Korpela" /> Eräänlainen suur- ja pienaakkosten risteymä ovat [[Kapiteeli (~~kirjasintyyppi~~typografia)\|kapiteelikirjaimet]], jotka näyttävät pienikokoisilta suuraakkosilta. Aakkoslajiltaan kapiteelit ovat kuitenkin pienaakkosia, joiden muoto vain poikkeaa totutusta,<ref name="Korpela" /> ja varsinaiset suuraakkoset ovat kapiteelityylissäkin tavallisten suuraakkosten kokoisia. Kapiteelia voidaan käyttää tavanomaisen tekstin seassa tyyli- tai korostuskeinona hieman samaan tapaan kuin [[kursivointi]]a tai [[lihavointi]]a. == Aakkoslajien kehitys ja käyttö ==

Ero sivun ”Aakkoslaji” versioiden välillä