Ero sivun ”Väri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
värien yhdistämisestä tietoa kirjasta; lisätään käytetyt kirjat lähteisiin; pois kuvia, jotka asettuvat toistensa vierelle ja vääriin kohtiin tekstissä; pois toistoa ym. |
yhdistetään väriaistia koskevat osiot; laatikoiden järjestelyä |
||
Rivi 34:
Ihmisen näköjärjestelmän tuottamaan kuvaan kuuluvat [[käänteisväri|''käänteisväri-'']], [[rajakontrasti|''rajakontrasti-'']], [[jälkikuvat|''simultaanikontrasti-'']] ja ''[[varjoilmiö]]''. Näitä eivät valo- tai värimittarit pysty havitsemaan ihmisen lailla, koska valon spektrivärien suhteelliset osuudet eivät määrää, miltä kohteen värit kulloinkin näyttävät.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.topcolor.fi/INFO-3.html | Nimeke = Miltä värit näyttävät| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Top Color| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 7.3.2013 | Kieli =suomeksi }}</ref> Kontrasti-ilmiöt paljastavat värin [[konstanssi]] eli värin pysyvyyden näkökuvassa: värejä voidaan tunnistaa hyvin erilaisista valaistusolosuhteista huolimatta, koska värit ovat olleet ihmisille ja ovat yhä elintärkeitä ympäristön laadun, esimerkiksi ruoka-aineiden käytettävyyden), ilmaisimia, visuaalisia adjektiiveja. Aivot ovat oppineet tämän olosuhteiden pakosta. Niinpä yksittäisestä näkökohteesta tulevan valon mitattu "väri" ei ole täysin sama kuin havaittu väri.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.topcolor.fi/INFO-2.html | Nimeke = Ei mikään näköharha| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Top Color| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 7.3.2013 | Kieli = suomeksi}}</ref> Väri on sitä, miltä se ihmisen näköjärjestelmän tuottamana aistimuksena erilaisissa tilanteissa kulloinkin näyttäytyy. Toisin kuin fysikalistinen värinäkemys väittää, emme näe oudoissakaan väri-ilmöissä väriharhoja, illuusioita.<ref name="varit">{{Kirjaviite | Tekijä=Huttunen, Martti | Nimeke=Värit pintaa syvemmältä | Julkaisija=Helsinki: BoD | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-286-602-8}}{{lähde tarkemmin}}</ref>
==
Ihmisen silmän verkkokalvossa on neljänlaisia valoenergialle herkkiä solutyyppejä, joista yhdet ovat hämäränäköön erikoistuneita sauvasoluja. Muut kolme ovat lähinnä tarkan näön keskuksen eli fovean alueelle sijoittuvia tappisoluja, joista
Rivi 43 ⟶ 44:
Tappisolujen määräsuhteet ilmaistaan joskus myös suhdeluvuilla 10 / 5 / 1. Anatomisesti monitasoista ja neurologisesti monivaiheista näköjärjestelmän toimintaa voidaan verrata television ja tietokoneen värikuvan muodostukseen, jossa värit syntyvät RGB-värikanavien valoilla (R = red, punainen; G = green, vihreä; B = blue, sininen).<ref name="varit" />
Väreistä tuli ihmiselle vuosimiljoonia kestäneen näköaistin kehityshistorian aikana hyvin tärkeitä ympäristön laadun ilmaisijoita, visuaalisia adjektiiveja, joita ne yhäkin ovat. Ihmisen väriaistissa voidaan erottaa kolme toiminnallista perusperiaatetta, joita ei ole missään teknisessä mittalaitteessa:<br/>1) näköjärjestelmä prosessoi näkökuvaa kolmivärikanavaisesti (LMS = RGB, vertaa yllä)<br/>2) rajakontrasti-ilmiö, jossa näkökohteen (esineen) omassa värissä voimistuu sitä ympäröivän värin [[käänteisväri]]syys ja valoisuusero. Kohde ikään kuin 'piirretään' irti taustastaan.<br/>3) varjoilmiö, jossa aivot pyrkivät pitämään näkökuvan värit tunnistettavina hyvin vaikeissakin valaistusolosuhteisa (katso [[konstanssi]]).
Valon väriä mittaavat tekniset väri-ilmaisimet toimivat vain kolmivärikanavaisesti, Niille ei ole vielä osattu kehittää kontrasti- ja varjoilmiöiden "näkökykyä".<ref name="varit" />
===Eläinten väriaisti===
Mehiläisten silmistä puuttuvat punaiselle herkistyneet väriaistinsolut, mutta sen sijaan niillä on vastaavasti [[UV]]-taajuuksille herkistyneet solut. Ne ovat siis punasokeita, mutta näkevät muun muassa kukissa ihmissilmille näkymättömät [[Mesiviitta|mesiviitat]], jotka heijastavat voimakkaasti UV-valoa.▼
[[Japani]]laisella [[Ritariperhoset|ritariperhoslajilla]] on voitu tutkimuksissa todeta pentakromaattinen värinäkökyky. Lajilla on viidelle eri [[aallonpituus]]alueelle herkistyneitä [[reseptori|reseptoreita]] silmissään ja ne pystyvät näkemään näkyvän valon lisäksi [[UV]]- ja [[infrapunavalo]]n. Useilla [[lintu]]lajeilla on myös todettu erinomainen, ihmissilmän kykyjä paljon laajempi [[väriaisti]].▼
== Valon väri ==
Rivi 125 ⟶ 130:
Kappaleen pinnan aistittu väri riippuu myös valaistuksesta. Esimerkiksi [[valkokangas]] on valkoinen, mutta se loistaa [[elokuvateatteri]]ssa monivärisenä kun sen pintaan projisioidaan värielokuva. Yleensä pinnan värillä kuitenkin tarkoitetaan sen aiheuttamaa väriaistimusta, kun pintaa valaistaan kirkkaalla [[valkoinen|valkoisella]] valolla.
▲===Eläinten väriaisti===
▲Mehiläisten silmistä puuttuvat punaiselle herkistyneet väriaistinsolut, mutta sen sijaan niillä on vastaavasti [[UV]]-taajuuksille herkistyneet solut. Ne ovat siis punasokeita, mutta näkevät muun muassa kukissa ihmissilmille näkymättömät [[Mesiviitta|mesiviitat]], jotka heijastavat voimakkaasti UV-valoa.
▲[[Japani]]laisella [[Ritariperhoset|ritariperhoslajilla]] on voitu tutkimuksissa todeta pentakromaattinen värinäkökyky. Lajilla on viidelle eri [[aallonpituus]]alueelle herkistyneitä [[reseptori|reseptoreita]] silmissään ja ne pystyvät näkemään näkyvän valon lisäksi [[UV]]- ja [[infrapunavalo]]n. Useilla [[lintu]]lajeilla on myös todettu erinomainen, ihmissilmän kykyjä paljon laajempi [[väriaisti]].
== Värien nimet ==
Rivi 199 ⟶ 200:
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Colors|värit}}▼
{{Wikisitaatit}}▼
{{Metatieto}}▼
* [http://www.coloria.net/index.htm Coloria.net]
* [http://www.coloriasto.net/ Coloriasto]
Rivi 206 ⟶ 210:
* [http://oppiminen.yle.fi/historia-maailma/varit-ovat-ikivanha-visuaalinen-kieli YLE Oppiminen:Värit ovat ikivanha visuaalinen kieli]
* [http://areena.yle.fi/radio/1719757 Väri on viesti]. Puheen aamu 25.10.2012.
▲{{Commonscat|Colors|värit}}
▲{{Wikisitaatit}}
▲{{Metatieto}}
[[Luokka:Värioppi]]
| |||