Versio 22. helmikuuta 2019 kello 00.00 muokkaa Cuprum (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 34 668 muokkausta p →‎Ilmastonmuutos kauden lopussa: kh ← Vanhempi muutos		Versio 31. heinäkuuta 2019 kello 22.45 muokkaa kumoa Wgn (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 8 905 muokkausta p kh Uudempi muutos →
Rivi 18: Elettiin [[kalkoliittinen kausi\|kivi-kuparikautta]]. Uqairista on löydetty valettuja metalliesineitä ajalta noin 5000 eaa. Ubaidin kulttuurin ydinalueella Mesopotamian tulvatasangolla oli pulaa piikivestä. Kovaksi poltetusta savesta tehtiin sirppejä, jopa nauloja<ref name="salonen_1945_33">Salonen 1945, s 33, 34</ref>. Ubaid-kulttuuri syntyi luultavasti Pohjois-Mesopotamian [[Samarran kulttuuri]]n savitiilitalojen ja keinokastelukylien levittyä Etelä-Mesopotamian ~~tuvtatasangolle~~tulvatasangolle, jossa ei kyetty viljelemään sateen avulla. Ei tiedetä, ketä ubaidilaiset olivat. Sumerin kielessä on ainakin kaksi vanhempaa substraattia, jotka viittaavat Sumeria vanhempiin kansoihin. Ubaidilaiset ovat myös saattaneet ainakin osittain olla seemiläisiä. Leimasinetit olivat kaudella hyvin tavallisia.<ref name="COOPER">Marc Cooper [http://history.missouristate.edu/mcooper/AncientCiv/Presentations/Prehistory%20in%20the%20Near%20East.ppt Prehistory of near east] missouri State University {{en}}</ref> Noin 5200 eaa., 600 vuotta ensimmäisten kylien perustamisen jälkeen ubaid-kylän koko saattoi olla jopa 10 ha ja niissä eli jopa 2500-4000 asukasta<ref>Fagan 2008, s 217</ref>. Kaivettiin jopa 5 km:n päähän joesta ulottuneita kastelukanavia<ref name="fagan219">Fagan 2008, s 219</ref>. Rivi 31: == Yhteiskunta == Ubaid-kaudella temppelistä tuli merkittävä mahti, ja ilmestyi suurten keskuskylien ympäröiviä pienempiä kyliä. Tämä näyttäisi liittyvän [[päällikkökunta\|~~päällikökuntien~~päällikkökuntien]] syntyyn, jossa oli päälliköitä ja alipäälliköitä. Suurkylän päällikkö johti pienempiä kyliä. Päällikkökuntien kehitys oli Ubaid-kaudella vielä hidasta. Kylien johdossa oli ylimmäinen pappi tai maallinen päällikkö, jolla oli läheiset siteet pappeihin. Verotus ja työprikaatit syntyivät kauden edetessä. ~~Päällikkys~~Päällikkyys lienee perustunut uskonnolliseen valtaan, ja temppeli lienee verottanut tavallista kansaa. Temppeli varastoi viljaa huonojen vuosien varrelle, ja kykeni jakelemaan elintärkeitä resursseja tarvittaessa. Ainakin osa ihmisistä saatiin temppelin puolelle monijumalaisen uskonnon avulla. Oli myös suuria kartanoita, joissa monta taloutta oli liittynyt yhteen voimakkaan perheen johtamana. Johtava suurperhe piti yllä yhteistä viljavarastoa ja keräsi alaisiltaan veroja muun muassa viljana kartanon päällikölle.<ref name="UNM"/> Tällä kaudella lienee ollut kartanoita, monen talouden yhteenliittymiä, jota johti yksi voimakas perhe. Veroa alettiin kerätä muun muassa viljana kartanon päälliköille ja temppeleille. Hautalahjoista päätellen yhteiskunta olisi ollut melko tasa-arvoinen, mutta köyhät näyttävät syöneen useammin kotieläimiä kuin rikkaat. Al Ubaid -vaiheen alussa ei ollut Etelä-Mesopotamiassa merkkejä suurista omaisuuseroista tai sosiaalisesta kerrostuneisuudesta, toisin kuin edeltävällä Samarra-kaudella ja seuraavalla Uruk-kaudella. Steinin mukaan [[Päällikkökunta\|~~päällikökuntina~~päällikkökuntina]] Ubaidin päällikkökunnat olivat vakaita, koska niiden pysyvyys perustui uskonnolliseen ohjaukseen ja ne saivat voimansa paikallisesta viljaresursseista. Normaalit päällikkökunnat, jollaisia on löydetty Polynesiasta ja Australian alkuasukkailta, nojaavat perusteltaan ulkomailta saatavien ylellisyystavaroiden jakeluun palkinnoksi päällikkökuntaa edistävistä toimista<ref name="BLOGI"/>. Ubaid-kaudella syntyi asutuskuvio, jossa suurten keskuskylien ympärillä oli pienempiä kyliä.<ref name="BLOGI"/> ==Alkuvaihe, tulvatasangon asuttaminen== Rivi 47: Ei osata sanoa tarkkaan mistä ja milloin Etelä-Mesopotamian varhaiset asukkavat ovat saapuneet. Monesti Mesopotamian ensiasuttajien lähtömaaksi veikataan Irania ja Turkkia, toiset arvailevat Pohjois-Iranin Samarra-kulttuurin aluetta, kolmannet Arabian aavikoiden laitamia ja neljännet Persianlahden rantoja. Pohjoisessa vallitsi noin 6000 eaa. [[Samarra-kulttuuri]], ja Ubaid-kulttuurin varhaisin vaihe alkoi joidenkin ~~tietojan~~tietojen mukaan noin 5850 eaa., toisten arvioiden mukaan 5800-5500 eaa. Joidenkin merkkien mukaan eteläinen Mesopotamia on saatettu asuttaa jo ennen Ubaid-kauden alkua. [[Tell Ouill]]ista on löydetty vanhimman Ubaid-kerrostuman alta jäänteitä vanhemmista rakennuksista, luultavasti [[Samarran kulttuuri\|samarralaisista]]. Tulivatpa mistä tulvatasangon asuttajat mistä tahansa, he joko toivat ~~mukaanan~~mukanaan tai omaksuivat pohjoisesta muun muassa savitiilitalot ja kasteluviljelyn. Niinpä noin 8850-5500 eaa. Etelä-Mesopotamian vähäsateisella alueelle jokivarsille saapui [[kaisla\|kaisloista]] ja mudasta tehdyissä taloissa asuvia ihmisiä. Metsästys oli varsinkin alkuvaiheessa erittäin tärkeä elinkeino. Alussa Ubaid-kylät olivat suunnilleen samankokoisia ja jakautuivat tulvatasangolle tasaisesti. Tällöin alkoi peltojen kastelu kanavilla Etelä-Irakissa. Se mahdollisti myöhemmin kaupunkien synnyn. Noin 6000-5400 eaa. syntyi temppeli [[Eridu]]un. Tämä kertoo uskonnon suuresta merkityksestä. Temppelillä taloudellista valtaa, ja se toimi jakelukeskuksena. Eridua pidetään aikakautensa ensimmäisenä sumerilaisena kaupunkina, kun [[Persianlahti]] ulottui nykyiseen sisämaahan se oli rantakaupunki. Vanha kuningasluettelo mainitsee kuninkuuden tulleen alas taivaasta juuri Eridussa. Noin 5400/4750 eaa. perustetun Eridun temppeli oli vain 3½ x 4 m huone, joka on miltei identtinen myöhempien temppeleiden "kaikkien pyhimpien" kanssa. Alussa Ubaidin löydöissä ei näkynyt merkkejä keskusvallasta, ammattityöläisistä, suuresta temppelistä tai eliitistä<ref name="WSU">[http://www.wsu.edu/~tako/Week12.html Week 12: Rise of Mesopotamia] Washington State University</ref> Rivi 55: Mesopotamia näyttää olleen monikansaista aluetta jo Ubaid-kauden alussa, Noin 5300-4750 eaa. [[Sumeri]]n pohjoisosiin [[Sippar]]iin saapui lännestä seemiläisiä varhaisella keski-Ubaid-kaudella -Noin 5000 eaa. aluetta koetteli suuri tulva, ja oman historiansa mukaan sumerit saapuivat maahan varhaisella Keski-Ubaid-kaudella 4850-4500 eaa. Varhaisella Ubaid-kaudella suurimpien Sumerin asutuskeskusten: Eridu, Usaila, Ur, Tell al Ubaid koko oli 1ha luokkaa ja näissä kylissä asui korkeintaan 1000 asukasta, Kylien kuvio ei viitannut suuriin kastelukanaviin, joiden varrella myöhemmät ~~kaskukset~~keskukset olivat<ref>Anderson et al 2007, s. 244</ref>. == Keskivaihe, temppelien synty== Rivi 68: Keski-Ubaidin suurimpia asutuskeskuksia Sumerissa Sumerissa olivat Uquir, Ur ja Eridu<ref>anderson 2011, s. 245</ref>. Ubaid-kauden temppeleissä, jotka olivat kuin suuria ajan asuintaloja, oli [[seinämaalaus\|seinämaalauksia]] ja temppeleiden yhteyteen rakennettu asutuskuvio. Tämä asutuskuvio, joka käsitti pikkukaupungin ja temppelin, ilmestyi joskus välillä 5000-4000 eaa. Samoihin aikoihin Pohjois-Irakin [[Tepe Gawra]]n ~~sinettilöytöt~~sinettilöydöt viittaavat temppelin taloudellisen aseman kasvuun, ja asemaan työtoiminan keskuksena. Tepe Gawran temppelissä oli näihin aikoihin kolme alttaria. Ubaidin yksiväristä maalattua keramiikkaa on löydetty useimmista Sumerin suurimmista kaupungeista. Rivi 94: [[Kuva:Frieze-group-3-example1.jpg\|thumb\|Eteläisestä Irakista löydetty saviastia myöhäiseltä Ubaid-kaudelta (4500-4000 eaa.)]] Ubaid-kulttuurin laajeneminen ei ollut pysyvää, monet paikat hylättiin. ~~Laajeminen~~Laajeneminen saattoi olla poliittista/sotilaallista tai esimerkiksi kauppa-asemien perustamista. Ei ole varmoja todisteita siitä, että Ubaid-ihmiset olisivat asuneet saman valtion alla - kyse saattaa olla yhteisistä perinteistä. Toiset väittävät, että kyse olisi jo tuolloin ollut tyrannin suorittamista valloitusretkistä, jotka olivat niin tyypillisiä myöhemmälle Mesopotamialle. Väestö oli kasvanut Ubaid-kauden alkuun verrattuna huomattavasti. === Suuret keskukset, hierarkia ja Uruk-kauden alku === Rivi 116: == Ubaid-kauden tekniikka == ~~Kuoparikäsittelyn~~Kuparikäsittelyn yleistyminen Poltetut savitiilet Jokiliikenne ~~purjelauksin~~purjealuksin Keramiikan massatuotanto *Hidas ~~sadvenvalajan~~savenvalajan pöyrä, tournette<ref>Burenhult 1994, s 35</ref> == Ubaid-kauden jako== Rivi 311: \| 5200-4800 eaa. \| [[Eridu]] 19-15<ref>http://www.maat.it/livello2-comune/sinc-4500.htm</ref><ref>Cambridge encyclopedia of archaelogy</ref> \| Temppeli hieman normaalia taloa suurempi. 8x6 m, ~~alttarisyvennus~~alttarisyvennys. \|- \| Ubaid 2 Rivi 326: \| 4100-3500 \| Eridu 8-6, Uruk 18-15, Susa A, Egyptin Naqada II \| 3-osaisia temppeleitä, noin 20x12 m, ~~tempeli~~temppeli nousi matalalle korokkeelle. \|} -->

Ero sivun ”Ubaid-kulttuuri” versioiden välillä