Avaa päävalikko

Muutokset

57 merkkiä poistettu ,  4 kuukautta sitten
p
korj wikikoodin virh
{{Ohjaa tänne|autoritaarinen||Se voi viitata myös [[autoritaarinen persoonallisuus|autoritaariseen persoonallisuuteen]].}}
 
[[Tiedosto:Authoritarian States by Freedom House.svg|thumb|400px|{{legend|#fe0202|Autoritaariset valtiot}}{{legend|#ffff00|Rajoitetusti demokraattiset valtiot}}{{legend|#008000|Demokraattiset valtiot}}Lähteet: [[Freedom House]], [[Bertelsmann-säätiö]], [[International Institute_for_Democracy and Electoral Assistance|IDEA]]]]
{{Valtiomuodot}}
 
'''Autoritarismi''' tarkoittaa enemmän tai vähemmän [[itsevaltius|itsevaltaista]] hallintotapaa erotuksena [[demokratia|demokraattisesta]] hallintomuodosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://studymore.org.uk/sshglo.htm#Authoritarian | Nimeke = Authoritarian and authoritarianism | Julkaisu = Social Science Dictionary with a Durkheim bias | Tekijä = Roberts, Andrew | Viitattu = 12.11.2014 | Kieli = {{en}}}}{{parempi lähde|Englantilainen sanakirjamääritelmä vuodelta 1939 ei ole ihanteellinen lähde.}}</ref> Sillä tarkoitetaan vahvaa, keskitettyä vallankäyttöä ja [[poliittinen vapaus|poliittisen vapauden]] rajoittamista. Autoritaarisissa maissa [[Yksilönvapausyksilönvapaus]] alistetaan valtiovallalle, jolla ei ole perustuslaillista valvontaa.<ref name="gap">{{cite book|title=Government and Politics - Volume I|last=Sekiguchi|first=Masashi|publisher=EOLSS Publications|isbn=9781905839698|page=92|url=https://play.google.com/store/books/details?id=Gkm5DAAAQBAJ|accessdate=26 December 2016}}</ref>
 
Autoritaariset valtiot voi jakaa esimerkiksi sen mukaan, ovatko ne personalistisia vai [[populisti]]sia.<ref name="Gasiorowski">Mark J. Gasiorowski, [{{Google books |plainurl=yes |id=uxO2QHFzlZsC |page=105 }} The Political Regimes Project], in ''On Measuring Democracy: Its Consequences and Concomitants'' (ed. Alex Inketes), 2006, p. 110–11. Google books id=uxO2QHFzlZsC sivu=105 }}</ref> Personalistisia hallitaan kannattajaverkostojen ja pakottamisen avulla enemmän kuin instituutioiden ja muodollisten sääntöjen.<ref name="Gasiorowski"/> Personalistisia autoritaarihallintoja on ollut [[siirtomaa]]-ajan jälkeisessä Afrikassa. Populistinen autoritarismi perustuu karismaattiseen ja manipuloivaan vahvaan johtajaan, jonka koalitioon kuuluu alempien luokkien avainryhmiä.<ref name="Gasiorowski"/> Tällaisia ovat [[Juan Perón|Juan Perónin]] [[Argentiina]],<ref name="Gasiorowski"/> [[Nasser]]in [[Egypti]]<ref name="Gasiorowski"/> sekä [[Venezuela]] [[Hugo Chávez]]in ja [[Nicolás Maduro]]n aikana.<ref>Juan de Onis, [http://www.worldaffairsjournal.org/blog/juan-de-onis/after-chavez-authoritarianism-still-threatens-latin-america "After Chavez, Authoritarianism Still Threatens Latin America"], ''World Affairs'' (May 15, 2013): "the followers of the late President Hugo Chávez continue to apply the playbook of authoritarian populism throughout Latin America in their pursuit of more power...one of the Mercosur partners are challenging the basic political practices of authoritarian populism implanted in Venezuela."</ref><ref>Kurt Weyland, [http://www.journalofdemocracy.org/article/latin-america%E2%80%99s-authoritarian-drift-threat-populist-left "Latin America's Authoritarian Drift: The Threat from the Populist Left"], ''[[Journal of Democracy]]'', Vol. 23, Issue 3 (July 2013), pp. 18–32.</ref>
 
John Duckitt korostaa autoritarismin ja [[kollektivismi]]n yhteyttä, koska molemmat vastustavat [[individualismi]]a.<ref>{{Cite journal | last1 = Duckitt | first1 = J. | title = Authoritarianism and Group Identification: A New View of an Old Construct | jstor = 3791588 | journal = Political Psychology | volume = 10 | issue = 1 | pages = 63–84 | year = 1989 | doi = 10.2307/3791588 |registration=y}}</ref> Ne asettavat ryhmän tavoitteet yksilöiden oikeuksien ja tavoitteiden sijalle.<ref>{{Cite journal | last1 = Kemmelmeier | first1 = M. | last2 = Burnstein | first2 = E. | last3 = Krumov | first3 = K. | last4 = Genkova | first4 = P. | last5 = Kanagawa | first5 = C. | last6 = Hirshberg | first6 = M. S. | last7 = Erb | first7 = H. P. | last8 = Wieczorkowska | first8 = G. | last9 = Noels | first9 = K. A. | title = Individualism, Collectivism, and Authoritarianism in Seven Societies | journal = Journal of Cross-Cultural Psychology | volume = 34 | issue = 3 | page = 304 | year = 2003 | doi = 10.1177/0022022103034003005}}</ref>
Autoritaarista valtiota hallitsee keskitetysti yksi henkilö tai ''juntta'' (esimerkiksi [[sotilasdiktatuuri]]). Hallinto toimii yleensä ilman kansanedustusta, tai edustuksellisuus on tiukasti rajattu hallinnon kannattajiin. Hallinnon toimien ulkopuolista valvontaa ei ole järjestetty. Tyypillisesti autoritaarisen valtion johto on tietty eliittiryhmä, joka vallassa pysyäkseen käyttää painostusta.
 
Autoritaarisuutta pidetään [[politiikka|politiikassa]] yleisesti [[liberaali]]n tai demokraattisen asennoitumisen vastakohtana. Toisaalta esimerkiksi [[Richard Sakwa]] on tuonut esiinkäyttää termintermiä ”demokraattinen autoritaarisuus” ({{k-en|democratic authoritarianism}}) perustellen tätä sillä, että autoritaarisuus syntyy sekä ''sisällöstä'' että ''prosessista''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20120315060235/http://www.psa.ac.uk/journals/pdf/5/1995/sakw.pdf | Nimeke = Problems of Democracy and Democratic Theory: The Case of Russia | Tekijä = Sakwa, Richard | Julkaisija = The Political Studies Association | Selite = Internet Archive (PDF) | Viitattu = 12.11.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
==UseinHallinto romahtaa usein suoriutuessaan huonosti==
Autoritaarisen hallinnon legitimiteetti on riippuvainen sen suorituskyvystä. Haasteiden tullen hallinto usein tiukentaa otettaan, jolloin sen on usein vaikea tyydyttää kansan tarpeita. Tämä voi viedä legitimiteetin ja kaataa autoritaarisen hallinnon.<ref name="Vestal">Theodore M. Vesta, ''[{{Google books |plainurl=yes |id=XWXtXOl56KkC&c |page=17 }} Ethiopia: A Post-Cold War African State]''. Greenwood, 1999, p.sivu 17. Google books id=XWXtXOl56KkC&c }}</ref>
 
[[Singapore]] on esimerkki puoliautoritaarisesta hallinnosta, jonka aikana kansan elintaso on noussut moninkertaiseksi. Hallinto oikeuttaa toimintansa vetoamalla näihin hyötyihin ja tehokkuuteen, ja se ei-poliittisten kansalaisten elämään paljon vapauksia, myös talouselämä on harvinaisen vapaata. Muodollisesti maa on demokratia, mutta erilaisin keinoin opposition toiminta tehdään vaikeaksi.
 
==Nykyisiä esimerkkejä==
Seuraavasta listasta muun muassa Pohjois-Korea ja ainakin vuosien 1949-19761949–1976 osalta Kiina luokitellaan totalitaristisiksi, koska niissä ideologinen hallinto tunkeutuu kaikille elämänaloille. Siksi niitä ja eräitä muita ei usein lasketa autoritaristisiksi.
 
*{{Angola}}: [[MPLA]]:n alaisuudessa vuodesta 1975<ref>{{cite news|url=https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2017/angola|accessdate=19 .4.2018|title=Freedom in the World, Angola Report}}</ref>
* {{Azerbaidžan}}: [[Heydar Aliyev]]in (1993-2003) ja [[İlham Əliyev]]in alaisuudessa vuodesta 2003<ref>{{cite news|last=Vincent|first=Rebecca|title=When the music dies: Azerbaijan one year after Eurovision|url=http://www.aljazeera.com/indepth/opinion/2013/05/2013519690697916.html|accessdate=10 .6.2013|date=19 .5.2013|agency=[[Al Jazeera]]|quote=}}</ref>
* {{Bahrain}}: [[Al Khalifa]]-suvun alaisuudessa vuodesta 1746<ref>Nebil Husayn, [http://scholar.princeton.edu/sites/default/files/Bahrain%20AMSS%20-%20Abstract%20-%20Outline_0.pdf Authoritarianism in Bahrain: Motives, Methods and Challenges], AMSS 41st Annual Conference (September 29, 2012); [http://cddrl.stanford.edu/events/parliamentary_elections_and_authoritarian_rule_in_bahrain Parliamentary Elections and Authoritarian Rule in Bahrain] (January 13, 2011), Stanford University</ref>
|[[Park Chung-hee]] ja [[Chun Doo-hwan]]
|-
|{{Taiwan}}<ref>{{cite journal|last1=Leng|first1=Shao-chuan|last2=Lin|first2=Cheng-yi|year=1993|title=Political Change on Taiwan: Transition to Democracy?|journal=The China Quarterly|volume=|issue=136|pages=805–39|doi=|issn=0305-7410|jstor=655592|registration=y}};</ref><ref> Shirley A. Kan, Congressional Research Service, [https://fas.org/sgp/crs/row/R41263.pdf Democratic Reforms in Taiwan: Issues for Congress] (May 26, 2010); ''Taiwan's Electoral Politics and Democratic Transition: Riding the Third Wave'' (1996), eds. Charles Chi-Hsiang Chang & Hung-Mao Tien; Edward S. Steinfeld, ''Playing Our Game:Why China's Rise Doesn't Threaten the West'' (2010), Oxford University Press, pp. 217–22.</ref>
|1945–1990
|[[Kuomintang]]
 
==Konstantin Pätsin Viro==
Esimerkki autoritaarisesta hallinnosta voisi olla [[Viro]]n [[Konstantin Päts]]in hallinto vuosina 1934–1938. Äärioikeistolaisten [[Viron vapaussotureiden liitto|vapsi]]<nowiki/>en (vapaussoturien) ollessa voittamaisillaan vaalit Päts esti tämän hyödyntämällä näiden tahdosta jo säädettyä valtionpäämiehen oikeutta hallita ilman eduskuntaa. Päts julisti maahan poikkeustilan, toimi autoritaarisena yksinvaltiaana ja kielsi poliittiset puolueet. Vaikka järjestäytynyt poliittinen vastustus oli tällöin kielletty, jonkinasteinen oppositiotoiminta sallittiin. Kansanedustuksellisia elimiä ei poistettu, mutta esimerkiksi parlamenttia ei kutsuttu koolle, ja muiden elimien vaaleissa ehdokasasettelu rajattiin hallituksen kannattajiin. Päts valitutti itsensä [[riigivanem]]iksi ja presidentiksi. Poliittisia vastustajia painostettiin monin tavoin, ja vangitsemiset olivat yleisiä. Vastustajia ei kuitenkaan teloitettu. Viron myöhempi presidentti [[Lennart Meri]] on kuvannut Pätsin hallintoa [[Puolidemokratia|''pehmeäksi diktatuuriksi''.]]. Vuonna 1938 vapsien aseman heikennyttyä hän alkoi taas palauttaa demokraattisia elementtejä hallintoon.
 
==Lähteet==
30 155

muokkausta