Ero sivun ”Karuna” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p poistettu toistoa; pilkottu pitkä lause puolipisteellä |
||
Rivi 24:
| väestötiheys = 13,71
}}
'''Karuna''' on [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomessa]] sijainnut entinen Suomen kunta. Se erotettiin omaksi kunnakseen [[Sauvo]]sta vuonna 1930.{{lähde}} Itsenäinen seurakunta siitä oli tullut jo vuonna 1908{{selvennä}}
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.4.2008}}</ref> Karunan naapurikunnat olivat [[Kemiö]], [[Parainen]] ja Sauvo. Karuna liitettiin 1969 pääosin takaisin Sauvoon sekä sen [[Santasaari|Santasaaren]] (Sandön) kylä [[Kemiö]]ön. Alueella asuu nykyisin noin 700 henkeä.
Ennen kunnan perustamista sen alueella toimi ruotsinkielinen kansakoulu vuosina 1893-1926. Kuten paikannimistöstä voi päätellä, kunnan alueella on aiemmin ollut merkittävä ruotsinkielinen väestö, mutta vuonna 1960 ruotsinkielisten osuus oli enää 1,6 prosenttia.{{lähde}} Karuna oli omaksi kunnaksi tullessaan aluksi kaksikielinen, mutta vuonna 1933
Karunassa sijaitsee [[Karunan kartano]], [[Kärkkisten kartano|Kärkkisten kartano,]] Steningen kartano, Päisterpään kartano ja Kärkniemen kartano.
Rivi 34:
Karunan alue on kohonnut merestä suhteellisen myöhään eikä sieltä ole – paria [[kivikausi|kivikautista]] esinettä lukuun ottamatta – tehty esihistoriallisia löytöjä. Asutus on levinnyt Karunaan pääasiassa Sauvosta, jossa oli vankka [[rautakausi|rautakautinen]] asutus. Karunan kappeliseurakunta kehittyi 1600-luvun lopulla Karunan kartanon omistajan [[Arvid Horn]]in rakennuttaman puukirkon ympärille. [[Suomen senaatti]] määräsi Karunan erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi Sauvosta vuonna 1908, mutta tämä toteutui vasta vuonna 1930.<ref name="suomenmaa"> Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 150–153. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.</ref>
Karunassa harjoitettiin menneinä vuosisatoina paljon talonpoikaispurjehdusta muiden rannikkopitäjien tavoin. Sauvolaisten vuonna 1652 saama purjehduslupa koski
[[Suomen sota|Suomen sodan]] aikana [[2. elokuuta]] [[1808]] käytiin Sandön saaren itäpuolella meritaistelu, jossa ylivoimaiset venäläiset murtautuivat ruotsalaisen laivasto-osaston läpi länteen. Ruotsalaiset yrittivät samaan aikaan hyökkäystä läheiseen Västankärriin, jossa venäläisten joukkojen ylipäällikkö kenraali [[Friedrich Wilhelm von Buxhoevden]] oleskeli, mutta yritys jäi tuloksettomaksi. Silloisten varustusten jäänteitä on vielä paikoitellen alueen maastossa.<ref name="suomenmaa"/>
Karunan kunta pysyi itsenäisyytensä ajan pienenä maa- ja metsätalouspitäjänä.
Liikenteellisesti Karuna sijaitsi pitkään "pussin perällä", mutta alueen tieolot kehittyivät tuntuvasti uuden [[seututie 181]]:n ja Kemiön puolelle johtavan [[Rungonsalmen silta|Rungonsalmen sillan]] valmistuttua 1970-luvun alkuvuosina.<ref name="suomenmaa"/>
|