Ero sivun ”Karuna” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p poistettu toistoa; pilkottu pitkä lause puolipisteellä
Rivi 24:
| väestötiheys = 13,71
}}
'''Karuna''' on [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomessa]] sijainnut entinen Suomen kunta. Se erotettiin omaksi kunnakseen [[Sauvo]]sta vuonna 1930.{{lähde}} Itsenäinen seurakunta siitä oli tullut jo vuonna 1908{{selvennä}} oltuaan; sitä ennen se oli Sauvon kappeliseurakunta vuodesta 1681.<ref name="Seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=175&TYPE=HTML&LANG=FI | Nimeke = Seurakunnat | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Karuna | Julkaisu = |
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.4.2008}}</ref> Karunan naapurikunnat olivat [[Kemiö]], [[Parainen]] ja Sauvo. Karuna liitettiin 1969 pääosin takaisin Sauvoon sekä sen [[Santasaari|Santasaaren]] (Sandön) kylä [[Kemiö]]ön. Alueella asuu nykyisin noin 700 henkeä.
 
Ennen kunnan perustamista sen alueella toimi ruotsinkielinen kansakoulu vuosina 1893-1926. Kuten paikannimistöstä voi päätellä, kunnan alueella on aiemmin ollut merkittävä ruotsinkielinen väestö, mutta vuonna 1960 ruotsinkielisten osuus oli enää 1,6 prosenttia.{{lähde}} Karuna oli omaksi kunnaksi tullessaan aluksi kaksikielinen, mutta vuonna 1933 Karunastasiitä tuli yksikielinen suomenkielinen kunta.<ref name="finlandssvenskarna2009">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.folktinget.fi/sv/publikationer/view-56731-3106 | Nimeke =Finlandssvenskarna 2009: En statistisk rapport | Tekijä =Finnäs, Fjalar | Tiedostomuoto = | Selite =sivu 10 | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Folktinget | Viitattu = 1.11.2014 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
 
Karunassa sijaitsee [[Karunan kartano]], [[Kärkkisten kartano|Kärkkisten kartano,]] Steningen kartano, Päisterpään kartano ja Kärkniemen kartano.
Rivi 34:
Karunan alue on kohonnut merestä suhteellisen myöhään eikä sieltä ole – paria [[kivikausi|kivikautista]] esinettä lukuun ottamatta – tehty esihistoriallisia löytöjä. Asutus on levinnyt Karunaan pääasiassa Sauvosta, jossa oli vankka [[rautakausi|rautakautinen]] asutus. Karunan kappeliseurakunta kehittyi 1600-luvun lopulla Karunan kartanon omistajan [[Arvid Horn]]in rakennuttaman puukirkon ympärille. [[Suomen senaatti]] määräsi Karunan erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi Sauvosta vuonna 1908, mutta tämä toteutui vasta vuonna 1930.<ref name="suomenmaa"> Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 150–153. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.</ref>
 
Karunassa harjoitettiin menneinä vuosisatoina paljon talonpoikaispurjehdusta muiden rannikkopitäjien tavoin. Sauvolaisten vuonna 1652 saama purjehduslupa koski tietenkin myös karunalaisia. Vielä vuonna 1726 myönnettiin paikkakuntalaisille oikeus viedä [[Tukholma]]an maa- ja metsätaloustuotteita sekä kalaa. Tärkeä satamapaikka oli Sandössä, johon syvälläkin kulkevat suolalaivat pystyivät ankkuroitumaan.<ref name="suomenmaa"/>
 
[[Suomen sota|Suomen sodan]] aikana [[2. elokuuta]] [[1808]] käytiin Sandön saaren itäpuolella meritaistelu, jossa ylivoimaiset venäläiset murtautuivat ruotsalaisen laivasto-osaston läpi länteen. Ruotsalaiset yrittivät samaan aikaan hyökkäystä läheiseen Västankärriin, jossa venäläisten joukkojen ylipäällikkö kenraali [[Friedrich Wilhelm von Buxhoevden]] oleskeli, mutta yritys jäi tuloksettomaksi. Silloisten varustusten jäänteitä on vielä paikoitellen alueen maastossa.<ref name="suomenmaa"/>
 
Karunan kunta pysyi itsenäisyytensä ajan pienenä maa- ja metsätalouspitäjänä. KarunaSe kuuluu Turun talousalueeseen ja lähin aluekeskus on Sauvon kirkonkylä, jonne on Karunan kirkolta matkaa noin 15 kilometriä. Vuoden 1960 [[väestönlaskenta|väestönlaskennan]] mukaan 73 prosenttia kunnan asukkaista sai toimeentulonsa alkutuotannosta. Yksipuolisen elinkeinorakenteen ja kunnan syrjäisen sijainnin vuoksi huomattava osa väestöstä muutti 1950- ja 1960-luvuilla muualle, lähinnä Turkuun, mutta pienessä määrin myös [[Salo]]on. Karuna liitettiin takaisin Sauvoon vuoden 1969 alussa, joten kunta ehti olla itsenäisenä vain vajaat 40 vuotta.<ref name="suomenmaa"/> Seurakunnan itsenäisyys kesti huomattavasti pitempään, hieman yli 60 vuotta.{{selvennä}}
 
Liikenteellisesti Karuna sijaitsi pitkään "pussin perällä", mutta alueen tieolot kehittyivät tuntuvasti uuden [[seututie 181]]:n ja Kemiön puolelle johtavan [[Rungonsalmen silta|Rungonsalmen sillan]] valmistuttua 1970-luvun alkuvuosina.<ref name="suomenmaa"/>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Karuna