Versio 20. tammikuuta 2019 kello 00.08 muokkaa Tureku (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 52 251 muokkausta →‎Historia ← Vanhempi muutos		Versio 29. heinäkuuta 2019 kello 16.22 muokkaa kumoa Lepax (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 21 320 muokkausta w, fix Uudempi muutos →
Rivi 37: [[Sastamalan kirkko\|Sastamalan Pyhän Marian kirkon]] rakentaminen aloitettiin 1496, mutta paikalla on ollut puukirkko jo 1200-luvulta lähtien. [[Tyrvään Pyhän Olavin kirkko]] valmistui 1506. Vuonna 1855 valmistui Tyrväälle toinen, tiilistä rakennettu kirkko, ja 1869 käynnistyi [[Tyrvää]]n kunnan toiminta. Lähellä sijaitsevan [[Karkku\|Karkun]] kunnan – joka nykyään kuuluu Vammalan kaupunkiin – toiminta alkoi noin 1868. Vuonna 1895 avattiin liikenteelle [[Tampere–Pori-rata]] ja samalla valmistui Tyrvään rautatieasema; vuoden 1955 alussa aseman seutu liitettiin Vammalaan ja aseman nimi muuttui [[Vammalan rautatieasema]]ksi. Asemarakennus on säilynyt lähes alkuperäisessä muodossaan ja [[Museovirasto]] on luokitellut aseman lähiympäristöineen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. 24. huhtikuuta 1907 [[Venäjä]]n [[keisari]]n ja Suomen suuriruhtinaan, [[Nikolai II]]:n päätöksellä perustettiin Vammala-niminen [[kauppala]]<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.sastamala.fi/sastamala/liitetiedostot/editori_materiaali/2560.pdf \| Nimeke = KATSAUS JA AJATUKSIA SASTAMALAN KAUPUNGIN PERUSTAMISTA EDELTÄVÄÄN SEITSEMÄN TUHANNEN VUODEN MITTAISEEN AIKAAN \| Tekijä = Koskinen, Pekka \| Ajankohta = 2009 \| Julkaisu = www.sastamala.fi \| Viitattu = 4.9.2017 }}</ref>. Ensin kauppala oli [[epäitsenäinen kauppala]], joka kuului Tyrvääseen, mutta vuoden 1915 alussa kauppala erosi Tyrväästä muuttuen itsenäiseksi kauppalaksi. Kauppalan pinta-ala oli aluksi vain 0,5 neliökilometriä. Helsinkiläinen asemakaava-arkkitehti [[V. O. Lille]] laati jo vuonna 1908 [[asemakaava]]n, jonka Suomen senaatti vahvisti seuraavana vuonna. Alueella toimi kaksi [[kansakoulu]]a, Tyrvään Säästöpankki (perustettu [[1876]]), puhelinyhtiö Tyrvään Telefooni Oy (perustettu 1893), Suomen vanhin paikallislehti [[Tyrvään Sanomat]] (perustettu [[1894]]) sekä olutpanimo [[Tyrvään oluttehdas\|Tyrvis Bryggeri]] (1880−1905), Vammalan Konepaja Oy (nykyisin [[Lojer]] Oy; perustettu [[1919]]), Vammalan Kirjapaino Oy (perustettu 1924) ja lisäksi muutamia osuuskunnallisia yrityksiä. Vuonna 1915 rakennettiin kivinen [[~~Vammaskoski\|~~Vammaskosken silta]] ~~silta~~ yhdistämään joen rannat toisiinsa. Silta peruskorjattiin ja levennettiin ~~2005-2006~~2005−2006. [[Suomen sisällissota\|Sisällissodan]] loppuvaiheissa huhtikuussa 1918, [[Karkun taistelu]]n jälkeen, pääosin [[Turku\|Turun]] seudulta saapuneet [[~~punakaartilainen\|punakaartilaiset~~punakaarti]]laiset sytyttivät vetäytyessään Vammalan kauppalan palamaan. Suurpalossa tuhoutui miltei kaksi kolmannesta kauppalan koko silloisesta rakennuskannasta. Vammalan palo oli Suomen suurin yksittäistä paikkakuntaa kohdannut tuho koko sodan aikana. Sotilaallisesti tärkeämpään tehtävään, Vammaskosken sillan räjäyttämiseen, punakaartilaiset eivät valkoisten tulituksen vuoksi kyenneet. Tuhon suuruudesta huolimatta kauppala saatiin kuitenkin ripeästi rakennetuksi uudelleen 1920-luvun alkupuolella.<ref>Jorma Keränen (toim.): ''Suomen itsenäistymisen Kronikka'', s. 127. Jyväskylä: Gummerus, 1992.</ref> [[Talvisota\|Talvi]]- ja [[Jatkosota\|jatkosodan]] aikana Vammalaan juuri sotaa ennen perustetun asevarikon on laskettu valmistaneen suunnilleen puolet viime sotien aikana ammutuista tykinammuksista. Karkussa toimi myös Lottaopisto. Asevarikko (VammAseV, vuoden 1992 loppuun [[Asevarikko 3]]), joka oli toimintavuosinaan yksi kaupungin merkittävistä työnantajista, lakkautettiin vuonna 2003. [[Varikko\|Asevarikon]] alueella toimi vuonna 1943 perustettu Puolustuslaitoksen [[Vammaskosken tehdas]], jonka tuotteista tunnetuimpia olivat [[Vammas]]-kaivinkoneet ja -[[tiehöylä]]t. Vammalalle vahvistettiin [[Gustaf von Numers (heraldikko)\|Gustaf von Numersin]] piirtämä [[Vammalan vaakuna\|vaakuna]] 1950,<ref>Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 173</ref> ja kauppala alkoi laajentua pian sodan jälkeen. Vuonna 1955 Vammalan kauppalaan liitettiin laajoja alueita, mm. Nuupalan alue. Alueliitos merkitsi kauppalan väkiluvun kasvua yli kolminkertaiseksi ja pinta-alan kasvua yli 20-kertaiseksi. [[Akseli Gallen-Kallela]]n lapsuudenkoti, joka sijaitsee Jaatsilla, jäi kauppalan sisään. 1950-luvun aikana Vammalaan sijoittui kaksi uutta suurta teollisuuslaitosta, vuonna 1951 aloittanut [[Vammalan vaneritehdas\|vaneritehdas]] ja vuonna 1958 aloittanut kumitehdas, sekä aikaisemmin Tyrvään puolella toimineet [[Niemen tehtaat\|Niemen Tehtaat Oy]] ja Mäkisen Kuvastin Oy (nykyisin Finnmirror Oy). Vuoden 1965 alussa kauppala muuttui Vammalan kaupungiksi, ja vuoden [[1973]] alusta lukien [[Karkku\|Karkun]] ja [[Tyrvää]]n kunnat ~~ovat kuuluneet~~kuuluivat Vammalaan. Lisäksi Vammalaan liitettiin vuonna [[1985]] noin kymmenen neliökilometrin suuruinen Kiikan-Illon alue Äetsän kunnasta. Vuodesta 2007 alkaen Vammalan kaupunkiin ~~kuuluu~~kuului myös [[Suodenniemi\|Suodenniemen kunta]]. Vammala, Tyrvää ja Karkku olivat ensimmäisiä Suomen kuntia, joissa aloitettiin [[peruskoulu]]n kokeilu vuonna 1968. Kokeilu koski alkuvaiheessa vain yläastetta, joka korvasi [[kansalaiskoulu]]n, peruskoulujärjestelmään siirryttiin Vammalassa lopullisesti vuonna 1973. Arkkitehti [[Osmo Lappo\|Osmo Lapon]] suunnittelema [[Sylvään koulu\|Sylvään yläasteen koulu]] oli Suomen ensimmäinen nimenomaan peruskouluksi rakennettu koulutalo. [[Stormin kaivos\|Stormin]] kylässä toimi vuosina 1974−1995 [[Outokumpu (yritys)\|Outokumpu Oy]]:n]] [[nikkeli]]kaivos, joka oli toimintavuosinaan yksi kaupungin suurimmista työnantajista. Vammalan kaivoksen rikastamo on edelleen toiminnassa ja siellä rikastetaan [[Oriveden kaivos\|Oriveden kaivoksen]] kultaa. Rikastamon omistaa nykyisin [[Polar Mining]] Oy. Vuoden 2009 alussa Vammalan kaupunki, [[Mouhijärvi\|Mouhijärven]] kunta ja [[Äetsä]]n kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin uusi [[Sastamala]]n kaupunki.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.vammala.fi\| Nimeke = Vammalan kaupungin kotisivut\| Ajankohta 2.7.2008 \| Julkaisija = Vammalan kaupunki \| Viitattu = 2.7.2008}}</ref> Rivi 131: == Toisen asteen koulutus == * [[Vammalan ammattikoulu]] * [[Vammalan lukio]] (alun perin Tyrvään Yhteiskoulu, sittemmin Vammalan Yhteislyseo) * [[Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos]] * Sastamalan opisto * [[Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos]] * [[Karkun evankelinen opisto]] Rivi 151: ==Urheilu== Vammalassa on lentopallon SM-liigassa pelaava joukkue, [[Vammalan Lentopallo~~]]. Kaudella 2008-2009 joukkueessa pelaa muun muassa maajoukkuepassari [[Joni Markkula]] ja meksikolainen Espanjan pääsarjan pistepörssin neljästi voittanut [[José Luis Martell~~]]. VaLePa pelaa kotiottelunsa Vexve areenalla<ref>[http://www.valepa.fi/uutinen.php?id=2 Valepa, uutinen]</ref>. Seura on voittanut kaksi SM-pronssia historiansa aikana vuosina 1993, ja 2008, SM-hopeaa vuonna 2011 ja SM-kultaa vuonna 2012 Taekwon-don (ITF-maailmanliitto) Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäin urheilija [[Ismo Mäkinen]] on vammalalainen. Rivi 157: == Vammalan merkkihenkilöitä == {{Päivitettävä\|Tyrväällä, Karkussa ym. ennen Vammalan perustamista syntyneet ja vaikuttaneet siirrettävä ao. artikkeleihin sekä artikkeliin [[Sastamala]] ja tähän jätettävä vain Vammalassa syntyneet ja vaikuttaneet.}} {{Palstoitus alkaa}} * [[Antti Lizelius]] * [[Antero Warelius]] Rivi 169 ⟶ 170: * [[Mauri Kunnas]] * [[Lauri Ahlgren]] {{Palstanvaihto}} * [[Timo Roos]] * [[Arto Satonen]] Rivi 181 ⟶ 183: * [[Marjatta Leppänen]] * [[Mikko Lahtinen]] {{Palstanvaihto}} * [[Taavetti Kaunisto]] * [[Kaarle Ellilä]] Rivi 192 ⟶ 195: * [[Gary Sundgren]] * [[Tommi Visto]] {{Palstoitus loppuu}} == Ystävyyskaupunkeja ==

Ero sivun ”Vammala” versioiden välillä