Wikipedia

Ero sivun ”Porvoo” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 48:
 
Porvoossa on ollut piispanistuin vuodesta 1723 lähtien: vuoteen 1923 asti aiempi [[Viipurin luterilainen hiippakunta|Viipurin tuomiokapituli]] toimi kaupungissa ja sen jälkeen perustettu uusi [[Porvoon hiippakunta]] on ollut [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] ruotsinkielinen hiippakunta.
 
== Historia ==
[[Kuva:Gamla Stan (9769372551).jpg|thumb|left|upright|Näkymä [[Vanha Porvoo|Vanhasta Porvoosta]].]]
Porvoonjokivarsi on ikivanhaa asutusaluetta, jolta on tehty esihistoriallisia löytöjä kivikauden lopulta asti. Joen suu toimi kauppapaikkana.<ref name="Suomalainentietosanakirja6" /> Porvoonjoki on ollut alun perin hämäläisten kauppareitti ja sen alkuperäinen nimi on mahdollisesti ollut ''Kukinjoki''. On oletettu, että nimi juontaisi juurensa [[Friisit|friisiläisperäiseen]] ''kugg''-nimistöön (vrt. [[Koggi]]) joka näin vastaisi muita rannikon samankaltaisia kauppapaikkoja.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Masonen|Nimeke=Hämeen Härkätie|Vuosi=1989|Sivu=160|Julkaisija=Tiemuseon julkaisuja 4. Valtion painatuskeskus. Helsinki.}}</ref> Porvoon varhainen keskus oli Saksala, eli saksalaisten kylä jonka nimi juontui paikalla käyneistä saksalaisista kauppiaista.<ref name=":0" />
 
Nimistön perusteella alueella on ollut rautakaudella suhteellisen vankka suomalaisasutus. Porvoonjoki toimi hämäläisten reittinä merelle ja hämäläistä asutusta on ollut mm. Kallolan, Teisalan, Vessilän, Finbyn, Kiialan ja Hattulan kylissä.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Saulo Kepsu|Nimeke=Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö|Vuosi=2005|Sivu=45-47|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref> Hattulan (myöhemmin Strömsberg) kylä on saanut nimensä sisämaan samannimisestä pitäjästä Hämeessä. Porvoon pitäjän pohjoisosassa sijaitsi suomalaisten kylä (myöhemmin Karlsby) jossa tiedetään sijainneen Vilppulan, Klemolan, Airolan, Pietilän, Peltolan ja Sihvolan tilat. Myös Pernajan pitäjässä – nykyiseltä nimeltään Forsbyssä – on aikanaan ollut suomalaisasutusta.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Kari Tarkiainen|Nimeke=Ruotsin itämaa|Vuosi=2010|Sivu=132-134|Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsinki.}}</ref> Hämäläisten lisäksi paikannimet kertovat varsinaissuomalaisten purjehtineen alueelle jo varhain. Porvoota ovat asuttaneen erityisesti Varsinais-Suomen länsiosasta mm. [[Nousiainen|Nousiaisista]] ja [[Lemu|Lemusta]] peräisin ollut väestö.<ref name=":1" />
 
Porvoon seudun [[Ruotsalaisten tulo Suomeen|ruotsalainen asutus]] sai alkunsa 1200-luvun lopulla ja 1300-luvulla. Ruotsista saapuneella siirtolaisuus oli ylhäältä johdettua. Väkeä kuljetettiin Porvoon alueelle vankoissa aluksissa Svean valtakunnan monilta alueilta kuten [[Uplanti|Uplannista]], [[Smoolanti|Smoolannista]], [[Gästrikland|Gästriklandista]] ja [[Hälsingland|Hälsinglandista]]. Siirtolaiset saivat Ruotsin kuninkaalta apua, siemenviljaa ja pienkarjaa sekä neljän vuoden verovapauden. Ruotsalaisten Itäisen Uudenmaan kolonisaatio alkoi todennäköisesti yhdestä suuresta väestönsiirrosta Porvoon seudulle, mistä he levittäytyivät eri puolille.<ref name=":0" />
 
[[Kuva:Porvoon Tuomiokirkko.jpg|thumb|left|[[Porvoon tuomiokirkko]] tammikuussa 2006]]
 
Porvoon pitäjä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1351.<ref name=":0" /> Varhaisimpina aikoina pitäjään kuuluivat myös nykyiset [[Askola]], [[Pornainen]] ja [[Pukkila]]. Suomeen perustettiin keskiajalla kuusi kaupunkia, joista Porvoo oli yksi. Kaupunkioikeudet se sain noin vuonna 1380. Porvoo sai nimensä [[Porvoonjoki|Porvoonjoen]] lähellä sijainneen [[Iso Linnanmäki|Iso Linnanmäen]] linnoituksen [[ruotsin kieli|ruotsinkielisen]] nimen ''Borgå'' perusteella (borg = linna, å = joki).<ref name="Porvoohis">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.porvoo.fi/fi/porvoo-tietoa/historia|Nimeke=Porvoon historia|Ajankohta=13.10.2011|Julkaisija=Porvoo|Viitattu=29.10.2015}}</ref> Kaupunkia sanotaan Suomen toiseksi vanhimmaksi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://matkailu.porvoo.fi/fi/nahtavyydet/vanha_porvoo|Nimeke=Matkailijan Porvoo|Julkaisija=Porvoon kaupungin matkailutoimisto|Viitattu=19.6.2012}}</ref> Samaa nimitystä tosin käytetään myös [[Ulvila]]sta,<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ulvila.fi/ulvila.asp?menu={524B2391-0606-4BBB-AB1E-CF8EC5BFF14C}&url=kulttuuri/ulvilanhistoria.xml|Nimeke=Tiivistelmä Ulvilan historiasta|Ajankohta=2006|Julkaisija=Ulvilan kaupunki|Viitattu=19.6.2012|Kieli=}}</ref> joka sai kaupunkioikeudet vuonna 1347, mutta menetti ne Porille vuonna 1558.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Leena Valkeapää|Otsikko=Käyttökelpoinen keskiaika: Historiakulttuuria nykypäivän Ulvilassa ja Raumalla|Julkaisu=Alue ja ympäristö|Ajankohta=2006|Vuosikerta=35|Numero=2|Sivut=79–91|www=http://www.ays.fi/aluejaymparisto/pdf/aluejaymp_2006_2_s79-91.pdf|Viitattu=19.6.2012}}</ref> Ensimmäinen tieto Porvoonjoen ylittävästä sillasta on vuodelta 1421.{{lähde?}}
 
Tanskalaiset [[merirosvo]]t tuhosivat kaupungin 1500-luvun alussa.<ref name="Porvoohis" /> Vuonna 1550 [[Kustaa Vaasa]] määräsi, että kaupungissa asuvien [[porvari]]en on muutettava vastaperustettuun Helsinkiin.<ref name="Suomalainentietosanakirja6" /> 1500-luvun lopussa venäläiset polttivat Porvoon kahdesti [[Pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota|Pohjoismaisen viisikolmattavuotisen sodan]] aikana. Vuosisadan aikana kaupunki lakkautettiin kaksi kertaa.<ref name="Porvoohis" />
 
Vuonna 1602 Porvoolle annettiin lopullisesti kaupunkioikeudet, mikä vilkastutti kauppaa muun muassa Räävelin eli [[Tallinna]]n kanssa, kun muun muassa Hämeen koko turkiskauppa käytiin Porvoon kautta. Vuoteen 1620 asti Porvoo oli Porvoon linnaläänin keskus. Lääni ulottui [[Pyhtää]]ltä [[Espoo]]seen.<ref name="Suomalainentietosanakirja6" /><ref name="Porvoohis" />
 
1700-luvun alussa [[isoviha|isonvihan]] aikana venäläiset polttivat Porvoon maan tasalle. 1750-luvulla Porvoo oli Suomen suurimpia kaupunkeja, asukkaita oli noin 1&nbsp;500. Kaupunki oli kasvanut, kun Venäjälle sodassa menetetystä [[Viipuri]]sta oli siirretty kaupunkiin piispanistuin ja lukio. Borgå Gymnasiumin yhteyteen perustettu kirjasto on Suomen vanhin julkinen kirjasto ja sillä on merkittävä arvo myös tieteellisenä kirjastona. Kesäkuussa 1760 alkoi eräässä Vuorikadun talossa tulipalo, joka tuhosi 2/3 kaupungin rakennuksista. Palon aiheutti kalan keittäminen. Vanhan Porvoon nykyiset talot rakennettiin palon jälkeen noudattamaan kaupungin vanhaa keskiaikaista asemakaavaa. Rakennushistoriallisesti vanhan kaupungin rakennuskanta, jossa on 1760-luvulla pystytettyjä kivirakennuksia, on erittäin merkittävä.<ref name="Porvoohis" />
 
[[Suomen sota|Suomen sodan]] jälkeen vuonna 1809 Suomesta tuli Venäjään autonominen suuriruhtinaskunta. Venäjän keisari [[Aleksanteri I]] kutsui Porvooseen koolle [[Porvoon valtiopäivät|valtiopäivät]], jotka avattiin maaliskuussa. Hän antoi hallitsijanvakuutuksensa avajaisten yhteydessä Porvoon tuomiokirkossa, ja vahvisti maan vanhan uskonnon, perustuslait ja säätyjen oikeudet. Valtiopäivien päätöspuheessaan 19. heinäkuuta hän korotti Suomen kansakuntien joukkoon ”sen omien lakien suojaamana”. Kaikki valtiopäivien kokousrakennukset ja talo, jossa keisari seurueineen majoittui, ovat yhä olemassa.<ref name="Porvoohis" /> Venäjän vallan aikana 1840-luvulla Porvooseen perustettiin uusi kaupunginosa, empirekaupunki. Se oli ensimmäinen kerta keskiajan jälkeen, kun kaupungin alue merkittävästi kasvoi.<ref name="Porvoohis" />
 
Vielä 1960-luvulla enemmistö kaupungin asukkaista oli ruotsinkielisiä; vuoden 1960 [[väestönlaskenta|väestönlaskennan]] mukaan 54,7 prosenttia porvoolaisista puhui äidinkielenään ruotsia.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista | Sivu = 15 | Julkaisija = Sanoma Osakeyhtiö | Vuosi = 1964 | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref>
 
Vuonna 1992 solmittiin [[Porvoon kirkkoyhteisö]] kahdentoista eurooppalaisen anglikaanisen ja luterilaisen kirkon välillä.
 
1. tammikuuta 1997 silloiset [[Porvoon maalaiskunta]] ja Porvoon kaupunki lakkautettiin ja tilalle perustettiin nykyinen Porvoon kaupunki.
 
== Maantiede ==
Rivi 82 ⟶ 56:
 
Porvoon alueen suurimpia saaria ovat Vessö <ref>[http://www.vesso.fi/fi/vesso.html Vessöön saaren kotisivut]</ref>, Emäsalo, Suur-Pellinki, Kråkö, Hakasalo, Onas ja Pirttisaari.{{lähde?}}
 
=== Luonto ===
 
Porvoossa on [[Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus|Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen]] <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ely-keskus.fi/fi/elykeskukset/uudenmaanely/Sivut/default.aspx | Nimeke = ely-keskukset | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Julkaisu = http://www.ely-keskus.fi | Viitattu = 6.7.2011 | Kieli = }}</ref> toimialueella sijaitsevista 105 [[Natura 2000]] -alueesta kuusi: [[Boxin suot]], [[Emäsalon suot]], [[Pernajanlahti|Pernajanlahtien]] ja Pernajan saariston merensuojelualue, [[Porvoonjoen suisto – Stensböle]], [[Söderskär]]in ja Långörenin saaristo ja [[Tungträsketin vanha metsä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=5255&lan=fi | Nimeke = Uudenmaan Natura 2000-alueet | Julkaisu = http://www.ymparisto.fi | Viitattu = 6.7.2011}}</ref>
 
Boxin suot ulottuvat myös [[Sipoo]]n kuntaan ja Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue [[Loviisa]]an, [[Ruotsinpyhtää]]lle ja [[Pernaja]]an.
 
Porvooseen on perustettu luonnonsuojelualueita jo vuodesta 1930 lähtien. Ensimmäinen perustettu alue oli [[Söderskär]] (1930) ja toinen Tunnholmen (1932). Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana perustettiin Ruskis (1945), Mjåviken (1948), Telegrafberget (1961), Långgören (1970), Gåsholmen-Sandö (1972), Klobbudden (1973), Stora Fårholmen (1982), Kurmalmen (1984), Hasselholmen (1986, 1994), Sikosaari (1990), Sannaisten Ekbacka (1991), Stensböle I (1992), Stormossen I (1993) ja Stensböle II (1994).
 
Suomen liittyttyä Euroopan unioniin on alueiden perustamistahti kiihtynyt. Jäsenyyden aikana on perustettu lisäksi Stensböle III (1996), Stensböle IV (1996), Stensböle V (1998), Stormossen II (1998), Stensböle VI (1999), Stormossen III (1999), Stensböle VII (1999), Stormossen IV (1999), Bjurmossaträsket (2004), Piparviksmossen I (2004), Piparviksmossen II (2004), Sommarträsket (2005), Stor-Pellinge yttre hällar (2005), Stensbölen kalliot (2007), Venjärven metsä (2008), Lövsta (2008), Pieni Pernajanlahti (2008), Dalgård (2008), Fågelmossen (2008), Tungträsketin metsä (2008), Kalax Stormossen (2009), Fågelmossen (2009), Kaupunginselkä-Stensbölefjärden (2009) ja Nietoonmetsä (2010).
 
== Kaupunkikuva ja nähtävyydet ==
Rivi 98 ⟶ 82:
<ref name="PorGal">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visitporvoo.fi/fi/nae/galleriat | Nimeke = Galleriat | Julkaisija = Visit Porvoo| Viitattu = 10.11.2015}}</ref>
 
== Historia ==
=== Taajama-alueen kaupunginosat ja lähiöt ===
[[Kuva:PorvooKeskustaGamla Stan (9769372551).jpg|thumb|left|Porvoonupright|Näkymä keskusta[[Vanha NäsinmäenPorvoo|Vanhasta näkökalliolta kuvattunaPorvoosta]].]]
Porvoon kaupungin viralliset kaupunginosat ovat [[Hornhattula]], Joonaanmäki (Jonasbacken), Jernböle, Kaupunginhaka (Stadshagen), Keskusta (Centrum), Etelä-Kevätkumpu (Södra Vårberga), Pohjois-Kevätkumpu (Norra Vårberga), Myllymäki (Kvarnbacken), Näsi (Näse), Pappilanmäki (Prästgårdsbacken), Skaftkärr, Suistola ja [[Vanha Porvoo]] (Gamla Borgå).<ref name="kyläjako">Porvoon kaupunki - Bordå stad. Kyläjaotus - Byindelning 1.1.1997 -</ref>
 
Porvoonjokivarsi on ikivanhaa asutusaluetta, jolta on tehty esihistoriallisia löytöjä kivikauden lopulta asti. Joen suu toimi kauppapaikkana.<ref name="Suomalainentietosanakirja6" /> Porvoonjoki on ollut alun perin hämäläisten kauppareitti ja sen alkuperäinen nimi on mahdollisesti ollut ''Kukinjoki''. On oletettu, että nimi juontaisi juurensa [[Friisit|friisiläisperäiseen]] ''kugg''-nimistöön (vrt. [[Koggi]]) joka näin vastaisi muita rannikon samankaltaisia kauppapaikkoja.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Masonen|Nimeke=Hämeen Härkätie|Vuosi=1989|Sivu=160|Julkaisija=Tiemuseon julkaisuja 4. Valtion painatuskeskus. Helsinki.}}</ref> Porvoon varhainen keskus oli Saksala, eli saksalaisten kylä jonka nimi juontui paikalla käyneistä saksalaisista kauppiaista.<ref name=":0" />
Porvoossa on muitakin alueita, jotka mielletään yleisesti omiksi kaupunginosiksi tai lähiöiksi. Nämä ovat [[Hamari (Porvoo)|Hamari]] (Hammars), Aunela (Ånäs), Eestinmäki (Estbacka), [[Gammelbacka]], [[Huhtinen]] (Huktis), Katajamäki (Ensbacka), Kevätkumpu (Vårberga), Kokonniemi (Uddas), Kuninkaanportti (Kungsporten), Pappilanpelto, Peippola (Pepot), Tarkkinen (Tarkis) ja Tarmola (Östermalm).{{Lähde?}} <ref>https://kartta.porvoo.fi/</ref>
 
Nimistön perusteella alueella on ollut rautakaudella suhteellisen vankka suomalaisasutus. Porvoonjoki toimi hämäläisten reittinä merelle ja hämäläistä asutusta on ollut mm. Kallolan, Teisalan, Vessilän, Finbyn, Kiialan ja Hattulan kylissä.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Saulo Kepsu|Nimeke=Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö|Vuosi=2005|Sivu=45-47|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref> Hattulan (myöhemmin Strömsberg) kylä on saanut nimensä sisämaan samannimisestä pitäjästä Hämeessä. Porvoon pitäjän pohjoisosassa sijaitsi suomalaisten kylä (myöhemmin Karlsby) jossa tiedetään sijainneen Vilppulan, Klemolan, Airolan, Pietilän, Peltolan ja Sihvolan tilat. Myös Pernajan pitäjässä – nykyiseltä nimeltään Forsbyssä – on aikanaan ollut suomalaisasutusta.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Kari Tarkiainen|Nimeke=Ruotsin itämaa|Vuosi=2010|Sivu=132-134|Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsinki.}}</ref> Hämäläisten lisäksi paikannimet kertovat varsinaissuomalaisten purjehtineen alueelle jo varhain. Porvoota ovat asuttaneen erityisesti Varsinais-Suomen länsiosasta mm. [[Nousiainen|Nousiaisista]] ja [[Lemu|Lemusta]] peräisin ollut väestö.<ref name=":1" />
Kirjailija [[Erkki Vala]]n isoisä oli maineikas porvoolainen kanttori jonka mukaan on nimetty [[Pappilanmäki (Porvoo)|Pappilanmäen]] Vadenströminkuja.<ref>[http://areena.yle.fi/1-2757260 Människor och minnen, Yle Areena] 11.5.2015, viitattu 23.3.2016</ref>
 
Porvoon seudun [[Ruotsalaisten tulo Suomeen|ruotsalainen asutus]] sai alkunsa 1200-luvun lopulla ja 1300-luvulla. Ruotsista saapuneella siirtolaisuus oli ylhäältä johdettua. Väkeä kuljetettiin Porvoon alueelle vankoissa aluksissa Svean valtakunnan monilta alueilta kuten [[Uplanti|Uplannista]], [[Smoolanti|Smoolannista]], [[Gästrikland|Gästriklandista]] ja [[Hälsingland|Hälsinglandista]]. Siirtolaiset saivat Ruotsin kuninkaalta apua, siemenviljaa ja pienkarjaa sekä neljän vuoden verovapauden. Ruotsalaisten Itäisen Uudenmaan kolonisaatio alkoi todennäköisesti yhdestä suuresta väestönsiirrosta Porvoon seudulle, mistä he levittäytyivät eri puolille.<ref name=":0" />
Oleellinen osa Porvoon kaupunkia on niin sanottu [[Porvoon kansallinen kaupunkipuisto|kansallinen kaupunkipuisto]], johon kuuluu 25 erilliskohdeta. Ne ovat merkittäviä kulttuurihistoriallisesti mutta myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Alueeseen kuuluu 1122 hehtaaria maapinta-alaa ja 1030 hehtaaria vesialueita.<ref name="PorKaKa">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/ymparisto_ja_luonto/puistot_viheralueet_metsat/porvoon_kansallinen_kaupunkipuisto | Nimeke = Porvoon kansallinen kaupunkipuisto | Julkaisija = Porvoon kaupunki| Ajankohta = 23.10.2015 | Viitattu = 3.11.2015}}</ref>
 
[[Kuva:Porvoon Tuomiokirkko.jpg|thumb|left|[[Porvoon tuomiokirkko]] tammikuussa 2006]]
=== Kylät ===
 
Porvoon pitäjä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1351.<ref name=":0" /> Varhaisimpina aikoina pitäjään kuuluivat myös nykyiset [[Askola]], [[Pornainen]] ja [[Pukkila]]. Suomeen perustettiin keskiajalla kuusi kaupunkia, joista Porvoo oli yksi. Kaupunkioikeudet se sain noin vuonna 1380. Porvoo sai nimensä [[Porvoonjoki|Porvoonjoen]] lähellä sijainneen [[Iso Linnanmäki|Iso Linnanmäen]] linnoituksen [[ruotsin kieli|ruotsinkielisen]] nimen ''Borgå'' perusteella (borg = linna, å = joki).<ref name="Porvoohis">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.porvoo.fi/fi/porvoo-tietoa/historia|Nimeke=Porvoon historia|Ajankohta=13.10.2011|Julkaisija=Porvoo|Viitattu=29.10.2015}}</ref> Kaupunkia sanotaan Suomen toiseksi vanhimmaksi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://matkailu.porvoo.fi/fi/nahtavyydet/vanha_porvoo|Nimeke=Matkailijan Porvoo|Julkaisija=Porvoon kaupungin matkailutoimisto|Viitattu=19.6.2012}}</ref> Samaa nimitystä tosin käytetään myös [[Ulvila]]sta,<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ulvila.fi/ulvila.asp?menu={524B2391-0606-4BBB-AB1E-CF8EC5BFF14C}&url=kulttuuri/ulvilanhistoria.xml|Nimeke=Tiivistelmä Ulvilan historiasta|Ajankohta=2006|Julkaisija=Ulvilan kaupunki|Viitattu=19.6.2012|Kieli=}}</ref> joka sai kaupunkioikeudet vuonna 1347, mutta menetti ne Porille vuonna 1558.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Leena Valkeapää|Otsikko=Käyttökelpoinen keskiaika: Historiakulttuuria nykypäivän Ulvilassa ja Raumalla|Julkaisu=Alue ja ympäristö|Ajankohta=2006|Vuosikerta=35|Numero=2|Sivut=79–91|www=http://www.ays.fi/aluejaymparisto/pdf/aluejaymp_2006_2_s79-91.pdf|Viitattu=19.6.2012}}</ref> Ensimmäinen tieto Porvoonjoen ylittävästä sillasta on vuodelta 1421.{{lähde?}}
Porvoon kaupungin alueella sijaitsevat viralliset [[maarekisteri]]kylät ovat Ali-Vekkoski (Söderveckoski), Anttila (Andersböle), Baggböle, Bengtsby (''Pentinkylä''), Bjurböle, Boe (''Häihä''), Bosgård, Brattnäs, Eerola (Eriksdal), [[Eestinmäki]] (Estbacka), [[Emäsalo]] (Emsalö), [[Epoo (Porvoo)|Epoo]] (Ebbo), Fagersta, [[Gammelbacka]], Grännäs, Gäddrag, Haikkoo (Haiko), Henttala, [[Hinthaara]] (Hindhår), Hommanäs, Huhtinen, Hummelsund, [[Ilola (Porvoo)|Ilola]] (Illby), Jakari (Jackarby), Järnböle, Kaarenkylä (Karsby), Kalax (''Kaalahti''), Kallola, Kardrag, Karleby (''Kaarlenkylä''), [[Kerkkoo]] (Kerko), Kiiala (Kiala), [[Kilpilahti]] (Sköldvik), Klemetti (Klemetsby), Kortisbacka, Kreppelby, Kroksnäs, Kråkö, Kulloo (Kullo), Kurböle, Kuris, Londböle, Mickelsböle, Munkkala (Munkby), Mustijoki (Svartså), Myllykylä (Molnby), Norike, Nygård, [[Onas]], Orrby (''Orrenkylä''), Pappilanmäki (Prästgårdsbacken), Peippola (Pepot), [[Pellinki]] (Pellinge), Piirlahti (Pirlax), Ramsholmen, Renum, Saksala (Saxby), Sannainen (Sannäs), Seitlahti (Seitlax), Sikilä (Siggböle), Skavarböle, Sondby, Stensböle, Sundö (''Suni''), Suomenkylä (Finnby), Svartbäck, Tamminiemi (Eknäs), Tarkkinen (Tarkis), Teissala (Teisala), Tolkkinen (Tolkis), Tirmo (''Tirmoo''), Treksilä (Drägsby), Tuorila (Torasbacka), Tyysteri (Tjusterby), Vaarlahti (Varlax), Vanhamoisio (Gammelgård), Veckjärvi (''Vekjärvi''), Virtaala (Strömsberg), Virvik, Voolahti (Vålax), Västermunkby, Ylike, Yli-Vekkoski (Norrveckoski), Åby ja Åminsby.<ref name="kyläjako" />
 
Tanskalaiset [[merirosvo]]t tuhosivat kaupungin 1500-luvun alussa.<ref name="Porvoohis" /> Vuonna 1550 [[Kustaa Vaasa]] määräsi, että kaupungissa asuvien [[porvari]]en on muutettava vastaperustettuun Helsinkiin.<ref name="Suomalainentietosanakirja6" /> 1500-luvun lopussa venäläiset polttivat Porvoon kahdesti [[Pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota|Pohjoismaisen viisikolmattavuotisen sodan]] aikana. Vuosisadan aikana kaupunki lakkautettiin kaksi kertaa.<ref name="Porvoohis" />
''Kursiivilla'' merkityt nimet ovat kylien epävirallisia [[suomen kieli|suomenkielisiä]] nimiä<ref name="genealogia">{{Verkkoviite | Osoite = http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=823&TYPE=HTML&LANG=FI | Nimeke = Porvoon ruotsalainen tuomiokirkkoseurakunta | Julkaisu = Suomen Sukututkimusseura | Viitattu = 16.9.2012}}</ref>{{Lähde}}, mutta joiden [[ruotsin kieli|ruotsinkieliset]] nimet ovat tavallisimpia.
 
Vuonna 1602 Porvoolle annettiin lopullisesti kaupunkioikeudet, mikä vilkastutti kauppaa muun muassa Räävelin eli [[Tallinna]]n kanssa, kun muun muassa Hämeen koko turkiskauppa käytiin Porvoon kautta. Vuoteen 1620 asti Porvoo oli Porvoon linnaläänin keskus. Lääni ulottui [[Pyhtää]]ltä [[Espoo]]seen.<ref name="Suomalainentietosanakirja6" /><ref name="Porvoohis" />
Osa kylännimistä esiintyy myös kaupunginosaluettelossa<ref name="kyläjako" />.
 
1700-luvun alussa [[isoviha|isonvihan]] aikana venäläiset polttivat Porvoon maan tasalle. 1750-luvulla Porvoo oli Suomen suurimpia kaupunkeja, asukkaita oli noin 1&nbsp;500. Kaupunki oli kasvanut, kun Venäjälle sodassa menetetystä [[Viipuri]]sta oli siirretty kaupunkiin piispanistuin ja lukio. Borgå Gymnasiumin yhteyteen perustettu kirjasto on Suomen vanhin julkinen kirjasto ja sillä on merkittävä arvo myös tieteellisenä kirjastona. Kesäkuussa 1760 alkoi eräässä Vuorikadun talossa tulipalo, joka tuhosi 2/3 kaupungin rakennuksista. Palon aiheutti kalan keittäminen. Vanhan Porvoon nykyiset talot rakennettiin palon jälkeen noudattamaan kaupungin vanhaa keskiaikaista asemakaavaa. Rakennushistoriallisesti vanhan kaupungin rakennuskanta, jossa on 1760-luvulla pystytettyjä kivirakennuksia, on erittäin merkittävä.<ref name="Porvoohis" />
Porvoosta löytyy myös muita alueita, jotka mielletään myös yleisesti omiksi [[haja-asutus]]kyliksi tai taajamiksi: Hakasalo (Haxalö), [[Hamari (Porvoo)|Hamari]] (Hammars), Haksi (Hax), Kalastajakylä (Fiskarbyn), Kankaanmäki, Lehtimäki (Lövkulla), Lehtihamari (Lövhammars), Linnanpekki (Linnanbäck), Metsäkylä, Mörtnäs, Nyby, Pirttisaari (Pörtö), Pitkäniitty, Rita, Söderby, Tolkkinen (Tolkis).{{Lähde?}}
 
[[Suomen sota|Suomen sodan]] jälkeen vuonna 1809 Suomesta tuli Venäjään autonominen suuriruhtinaskunta. Venäjän keisari [[Aleksanteri I]] kutsui Porvooseen koolle [[Porvoon valtiopäivät|valtiopäivät]], jotka avattiin maaliskuussa. Hän antoi hallitsijanvakuutuksensa avajaisten yhteydessä Porvoon tuomiokirkossa, ja vahvisti maan vanhan uskonnon, perustuslait ja säätyjen oikeudet. Valtiopäivien päätöspuheessaan 19. heinäkuuta hän korotti Suomen kansakuntien joukkoon ”sen omien lakien suojaamana”. Kaikki valtiopäivien kokousrakennukset ja talo, jossa keisari seurueineen majoittui, ovat yhä olemassa.<ref name="Porvoohis" /> Venäjän vallan aikana 1840-luvulla Porvooseen perustettiin uusi kaupunginosa, empirekaupunki. Se oli ensimmäinen kerta keskiajan jälkeen, kun kaupungin alue merkittävästi kasvoi.<ref name="Porvoohis" />
=== Taajamat ===
Vuoden 2017 lopussa Porvoossa oli 50 159 asukasta, joista 41 756 asui [[Taajama|taajamissa]], 7 812 haja-asutusalueilla ja 591 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Porvoon taajama-aste on 84,2 %.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =5.12.2018 | Kieli = }}</ref> Porvoon taajamaväestö jakautuu yhdeksän eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =5.12.2018 | Kieli = }}</ref>
 
Vielä 1960-luvulla enemmistö kaupungin asukkaista oli ruotsinkielisiä; vuoden 1960 [[väestönlaskenta|väestönlaskennan]] mukaan 54,7 prosenttia porvoolaisista puhui äidinkielenään ruotsia.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista | Sivu = 15 | Julkaisija = Sanoma Osakeyhtiö | Vuosi = 1964 | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref>
{| class="wikitable sortable"
! # !! Taajama !! Väkiluku<br>(31.12.2017)
|-
| 1 || '''[[Porvoon keskustaajama]]''' ||align="right"|38 235
|-
| 2 || [[Hinthaara]] ||align="right"|902
|-
| 3 || [[Kerkkoo]] ||align="right"|707
|-
| 4 || [[Kilpilahti]] ||align="right"|523
|-
| 5 || [[Ilola (Porvoo)|Ilola]] ||align="right"|348
|-
| 6 || [[Voolahti]] ||align="right"|297
|-
| 7 || [[Renum-Jakari]] ||align="right"|276
|-
| 8 || [[Girsnäs]] ||align="right"|246
|-
| 9 || [[Blinkan]] ||align="right"|222
|}
 
Vuonna 1992 solmittiin [[Porvoon kirkkoyhteisö]] kahdentoista eurooppalaisen anglikaanisen ja luterilaisen kirkon välillä.
Kaupungin [[keskustaajama]] on lihavoitu.
 
1. tammikuuta 1997 silloiset [[Porvoon maalaiskunta]] ja Porvoon kaupunki lakkautettiin ja tilalle perustettiin nykyinen Porvoon kaupunki.
=== Luonto ===
 
Porvoossa on [[Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus|Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen]] <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ely-keskus.fi/fi/elykeskukset/uudenmaanely/Sivut/default.aspx | Nimeke = ely-keskukset | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Julkaisu = http://www.ely-keskus.fi | Viitattu = 6.7.2011 | Kieli = }}</ref> toimialueella sijaitsevista 105 [[Natura 2000]] -alueesta kuusi: [[Boxin suot]], [[Emäsalon suot]], [[Pernajanlahti|Pernajanlahtien]] ja Pernajan saariston merensuojelualue, [[Porvoonjoen suisto – Stensböle]], [[Söderskär]]in ja Långörenin saaristo ja [[Tungträsketin vanha metsä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=5255&lan=fi | Nimeke = Uudenmaan Natura 2000-alueet | Julkaisu = http://www.ymparisto.fi | Viitattu = 6.7.2011}}</ref>
 
Boxin suot ulottuvat myös [[Sipoo]]n kuntaan ja Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue [[Loviisa]]an, [[Ruotsinpyhtää]]lle ja [[Pernaja]]an.
 
Porvooseen on perustettu luonnonsuojelualueita jo vuodesta 1930 lähtien. Ensimmäinen perustettu alue oli [[Söderskär]] (1930) ja toinen Tunnholmen (1932). Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana perustettiin Ruskis (1945), Mjåviken (1948), Telegrafberget (1961), Långgören (1970), Gåsholmen-Sandö (1972), Klobbudden (1973), Stora Fårholmen (1982), Kurmalmen (1984), Hasselholmen (1986, 1994), Sikosaari (1990), Sannaisten Ekbacka (1991), Stensböle I (1992), Stormossen I (1993) ja Stensböle II (1994).
 
Suomen liittyttyä Euroopan unioniin on alueiden perustamistahti kiihtynyt. Jäsenyyden aikana on perustettu lisäksi Stensböle III (1996), Stensböle IV (1996), Stensböle V (1998), Stormossen II (1998), Stensböle VI (1999), Stormossen III (1999), Stensböle VII (1999), Stormossen IV (1999), Bjurmossaträsket (2004), Piparviksmossen I (2004), Piparviksmossen II (2004), Sommarträsket (2005), Stor-Pellinge yttre hällar (2005), Stensbölen kalliot (2007), Venjärven metsä (2008), Lövsta (2008), Pieni Pernajanlahti (2008), Dalgård (2008), Fågelmossen (2008), Tungträsketin metsä (2008), Kalax Stormossen (2009), Fågelmossen (2009), Kaupunginselkä-Stensbölefjärden (2009) ja Nietoonmetsä (2010).
 
== Hallinto ==
Rivi 291 ⟶ 245:
 
Taloudesta ja kaupungin palvelujen järjestämisestä vastaavat [[valtuusto]], [[kaupunginhallitus]], [[lautakunta|lautakunnat]] sekä viranhaltijaorganisaatio. Valtuusto pitää kokouksensa Porvoon kaupungintalolla ja ne ovat julkisia ja yleisölle avoimia.<ref name="PorHal">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porvoo.fi/fi/hallinto | Nimeke = Hallinto | Julkaisija = Porvoon kaupunki Sanomat| Ajankohta =19.10.2015 | Viitattu = 3.11.2015}}</ref>
 
=== Taajama-alueen kaupunginosat ja lähiöt ===
[[Kuva:PorvooKeskusta.jpg|thumb|left|Porvoon keskusta Näsinmäen näkökalliolta kuvattuna]]
Porvoon kaupungin viralliset kaupunginosat ovat [[Hornhattula]], Joonaanmäki (Jonasbacken), Jernböle, Kaupunginhaka (Stadshagen), Keskusta (Centrum), Etelä-Kevätkumpu (Södra Vårberga), Pohjois-Kevätkumpu (Norra Vårberga), Myllymäki (Kvarnbacken), Näsi (Näse), Pappilanmäki (Prästgårdsbacken), Skaftkärr, Suistola ja [[Vanha Porvoo]] (Gamla Borgå).<ref name="kyläjako">Porvoon kaupunki - Bordå stad. Kyläjaotus - Byindelning 1.1.1997 -</ref>
 
Porvoossa on muitakin alueita, jotka mielletään yleisesti omiksi kaupunginosiksi tai lähiöiksi. Nämä ovat [[Hamari (Porvoo)|Hamari]] (Hammars), Aunela (Ånäs), Eestinmäki (Estbacka), [[Gammelbacka]], [[Huhtinen]] (Huktis), Katajamäki (Ensbacka), Kevätkumpu (Vårberga), Kokonniemi (Uddas), Kuninkaanportti (Kungsporten), Pappilanpelto, Peippola (Pepot), Tarkkinen (Tarkis) ja Tarmola (Östermalm).{{Lähde?}} <ref>https://kartta.porvoo.fi/</ref>
 
Kirjailija [[Erkki Vala]]n isoisä oli maineikas porvoolainen kanttori jonka mukaan on nimetty [[Pappilanmäki (Porvoo)|Pappilanmäen]] Vadenströminkuja.<ref>[http://areena.yle.fi/1-2757260 Människor och minnen, Yle Areena] 11.5.2015, viitattu 23.3.2016</ref>
 
Oleellinen osa Porvoon kaupunkia on niin sanottu [[Porvoon kansallinen kaupunkipuisto|kansallinen kaupunkipuisto]], johon kuuluu 25 erilliskohdeta. Ne ovat merkittäviä kulttuurihistoriallisesti mutta myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Alueeseen kuuluu 1122 hehtaaria maapinta-alaa ja 1030 hehtaaria vesialueita.<ref name="PorKaKa">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/ymparisto_ja_luonto/puistot_viheralueet_metsat/porvoon_kansallinen_kaupunkipuisto | Nimeke = Porvoon kansallinen kaupunkipuisto | Julkaisija = Porvoon kaupunki| Ajankohta = 23.10.2015 | Viitattu = 3.11.2015}}</ref>
 
=== Kylät ===
 
Porvoon kaupungin alueella sijaitsevat viralliset [[maarekisteri]]kylät ovat Ali-Vekkoski (Söderveckoski), Anttila (Andersböle), Baggböle, Bengtsby (''Pentinkylä''), Bjurböle, Boe (''Häihä''), Bosgård, Brattnäs, Eerola (Eriksdal), [[Eestinmäki]] (Estbacka), [[Emäsalo]] (Emsalö), [[Epoo (Porvoo)|Epoo]] (Ebbo), Fagersta, [[Gammelbacka]], Grännäs, Gäddrag, Haikkoo (Haiko), Henttala, [[Hinthaara]] (Hindhår), Hommanäs, Huhtinen, Hummelsund, [[Ilola (Porvoo)|Ilola]] (Illby), Jakari (Jackarby), Järnböle, Kaarenkylä (Karsby), Kalax (''Kaalahti''), Kallola, Kardrag, Karleby (''Kaarlenkylä''), [[Kerkkoo]] (Kerko), Kiiala (Kiala), [[Kilpilahti]] (Sköldvik), Klemetti (Klemetsby), Kortisbacka, Kreppelby, Kroksnäs, Kråkö, Kulloo (Kullo), Kurböle, Kuris, Londböle, Mickelsböle, Munkkala (Munkby), Mustijoki (Svartså), Myllykylä (Molnby), Norike, Nygård, [[Onas]], Orrby (''Orrenkylä''), Pappilanmäki (Prästgårdsbacken), Peippola (Pepot), [[Pellinki]] (Pellinge), Piirlahti (Pirlax), Ramsholmen, Renum, Saksala (Saxby), Sannainen (Sannäs), Seitlahti (Seitlax), Sikilä (Siggböle), Skavarböle, Sondby, Stensböle, Sundö (''Suni''), Suomenkylä (Finnby), Svartbäck, Tamminiemi (Eknäs), Tarkkinen (Tarkis), Teissala (Teisala), Tolkkinen (Tolkis), Tirmo (''Tirmoo''), Treksilä (Drägsby), Tuorila (Torasbacka), Tyysteri (Tjusterby), Vaarlahti (Varlax), Vanhamoisio (Gammelgård), Veckjärvi (''Vekjärvi''), Virtaala (Strömsberg), Virvik, Voolahti (Vålax), Västermunkby, Ylike, Yli-Vekkoski (Norrveckoski), Åby ja Åminsby.<ref name="kyläjako" />
 
''Kursiivilla'' merkityt nimet ovat kylien epävirallisia [[suomen kieli|suomenkielisiä]] nimiä<ref name="genealogia">{{Verkkoviite | Osoite = http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=823&TYPE=HTML&LANG=FI | Nimeke = Porvoon ruotsalainen tuomiokirkkoseurakunta | Julkaisu = Suomen Sukututkimusseura | Viitattu = 16.9.2012}}</ref>{{Lähde}}, mutta joiden [[ruotsin kieli|ruotsinkieliset]] nimet ovat tavallisimpia.
 
Osa kylännimistä esiintyy myös kaupunginosaluettelossa<ref name="kyläjako" />.
 
Porvoosta löytyy myös muita alueita, jotka mielletään myös yleisesti omiksi [[haja-asutus]]kyliksi tai taajamiksi: Hakasalo (Haxalö), [[Hamari (Porvoo)|Hamari]] (Hammars), Haksi (Hax), Kalastajakylä (Fiskarbyn), Kankaanmäki, Lehtimäki (Lövkulla), Lehtihamari (Lövhammars), Linnanpekki (Linnanbäck), Metsäkylä, Mörtnäs, Nyby, Pirttisaari (Pörtö), Pitkäniitty, Rita, Söderby, Tolkkinen (Tolkis).{{Lähde?}}
 
=== Taajamat ===
Vuoden 2017 lopussa Porvoossa oli 50 159 asukasta, joista 41 756 asui [[Taajama|taajamissa]], 7 812 haja-asutusalueilla ja 591 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Porvoon taajama-aste on 84,2 %.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =5.12.2018 | Kieli = }}</ref> Porvoon taajamaväestö jakautuu yhdeksän eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =5.12.2018 | Kieli = }}</ref>
 
{| class="wikitable sortable"
! # !! Taajama !! Väkiluku<br>(31.12.2017)
|-
| 1 || '''[[Porvoon keskustaajama]]''' ||align="right"|38 235
|-
| 2 || [[Hinthaara]] ||align="right"|902
|-
| 3 || [[Kerkkoo]] ||align="right"|707
|-
| 4 || [[Kilpilahti]] ||align="right"|523
|-
| 5 || [[Ilola (Porvoo)|Ilola]] ||align="right"|348
|-
| 6 || [[Voolahti]] ||align="right"|297
|-
| 7 || [[Renum-Jakari]] ||align="right"|276
|-
| 8 || [[Girsnäs]] ||align="right"|246
|-
| 9 || [[Blinkan]] ||align="right"|222
|}
 
Kaupungin [[keskustaajama]] on lihavoitu.
 
== Talous ==
Rivi 302 ⟶ 303:
== Liikenne ==
[[Kuva:Porvoon vanha silta Näsinmäeltä.JPG|thumb|Porvoon vanha silta Näsinmäeltä.]]
 
=== Tieliikenne ===
 
Rivi 320 ⟶ 322:
Porvoon [[Backas (Porvoo)|Backakseen]] on kaavailtu [[Helsinki|Helsingin]] seudun toista lentoasemaa, joka palvelisi rahti- ja pienlentoyhtiöiden liikennettä.<ref name="Uusimaa140312">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uusimaa.fi/artikkeli/98660-lentokenttakysymys-palaa-takaisin-lahtoruutuun | Nimeke = Lentokenttäkysymys palaa takaisin lähtöruutuun | Tekijä = Hämäläinen, Jyrki | Ajankohta = 14.3.2012 (päivitetty 15.3.2012) | Julkaisija = Uusimaa | Viitattu = 29.7.2019}}</ref>
 
== VäestönkehitysVäestö ==
 
Alla oleva taulukko kuvaa Porvoon asukasluvun kehitystä vuosina 1815–1939. Porvoon maalaiskunta ei ole mukana näissä luvuissa.
Rivi 382 ⟶ 384:
Kaupungin väkiluku on kasvanut yli 10&nbsp;000 hengellä vuoden 1980 jälkeen, vuosittainen kasvu on vaihdellut välillä 0,3 ja 1 prosentin välillä, keskimäärin väestömäärä on kasvanut 322 henkilöllä vuodessa. [[Taloustutkimus]] teki vuonna 2012 muuttohalukkuustutkimuksen, jonka mukaan 18 prosenttia suomalaisista voisi ajatella muuttavansa Porvooseen. Tutkittujen 37 kaupungin joukossa Porvoo oli sijalla 11., kun mitattiin kaupunkien kokonaismielikuvaa. Tutkimuksen mukaan Porvoon vahvuuksina pidettiin sijaintia ja viihtyisää ja lapsille sopivaa asuin- ja kasvuympäristöä.<ref name="Porvoo_eko"/>
 
===Seurakunnat===
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Porvoossa on seuraavat [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] seurakunnat:<ref name="seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Julkaisija = evl.fi | Viitattu = 23.8.2018}}</ref>
* [[Porvoon suomalainen seurakunta]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvoo”