Ero sivun ”Vaihtokurssi” versioiden välillä

1 821 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
laajennus pariteeteista
[katsottu versio][katsottu versio]
(kirjoitettu kokonaan uudelleen)
(laajennus pariteeteista)
 
== Muutokset ==
Kun nimellinen vaihtokurssi suurenee, tarkasteltavalla valuutalla voidaan ostaa toista valuutta enemmän kuin aiemmin. Tällöin tarkasteltava valuutta vahvistuu. Vastaavasti nimellisen vaihtokurssin pienetessä tarkasteltava valuutta heikkenee. Esimerkiksi, jos yhdellä [[euro]]lla voi alussa ostaa 1,1401 [[Yhdysvaltain dollari]]a ja myöhemmin 1,1467 Yhdysvaltain dollaria, euro on vahvistunut suhteessa dollariin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/talous/art-2000004155756.html | Nimeke = Euro vahvistuu taas dollariin nähden | Ajankohta = 25.7.2003 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 28.7.2019 }}</ref> Nimellisen vaihtokurssin muuttuessa toinen valuutta aina vahvistuu ja toinen heikkenee.<ref name="rossana475" /><ref name="ekp">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ecb.europa.eu/explainers/tell-me-more/html/role_of_exchange_rates.fi.html | Nimeke = Mitä tulisi tietää valuuttakursseista? | Ajankohta = 28.6.2016 | Julkaisija = Euroopan keskuspankki | Viitattu = 28.7.2019}}</ref>
 
Nimellinen vaihtokurssi vaihtelee kansainvälisten valuuttamarkkinoiden mukaisesti. Muutoksia on perusteltu kahdella eri pariteteettiin perustuvalla teorialla. Ostovoimapariteetin mukaan jos jonkin hyödykkeen hinta, muutettuna samaksi valuutaksi, on eri kahdessa eri valuuttaa käyttävässä valtiossa, kansainvälistä kauppaa käyvät tahot ostavat kyseisen hyödykkeen valtiosta, jossa se on halvempi ja myisivät sen kalliimman hinnan valtiossa. Muutos halvemman maan valuutan kysynnässä muuttaa vaihtokurssia kunnes hyödykkeet ovat samanarvoisia kummassakin maassa [[yhden hinnan laki|yhden hinnan lain]] mukaisesti. Kun otetaan huomioon yhden hinnan lakiin liittyvä epätarkkuus, tästä voidaan johtaa sääntö
:<math>\frac{\Delta e}{e}\approx\frac{\Delta P^*}{P^*}-\frac{\Delta P}{P}</math>
Tässä <math>\Delta</math> tarkoittaa muutosta ja muut muuttujat ovat samat kuin edellä.<ref name="rossana481">Rossana 2011, s. 481–483</ref>
 
Toinen selittävä teoria perustuu kattamattomaan [[korkopariteetti]]in. Jos korkotaso kahdessa eri valuuttaa käyttävässä valtiossa on eri, kansainväliset sijoittajat ostavat [[arvopaperi|arvopapereita]] korkeamman korkotason valtiosta. He vaihtavat kotimaansa valuutan kohdevaltion valuutaksi ja tekevät toisinpäin saadessaan arvopaperista voittoa. Käyttäessään kattamatonta korkopariteettia saatavaan voittoon vaikuttaa kunkin hetken vaihtokurssi ja siten sijoituspäätökseen vaikuttaa arvioitu tuleva vaihtokurssi. Tämä vaikuttaa valuuttojen kysyntään muuttaen vaihtokurssia, mihin pätee sääntö
:<math>(1+i)=(1+i^*)-\frac{e^* -e}{e}</math>
Tässä <math>i</math> on kotimaan [[korko]], <math>i^*</math> ulkomaan korko ja <math>e^*</math> ennustettu tuleva vaihtokurssi, muiden muuttujien pysyessä samana.<ref>Rossana 2011, s. 484–485</ref>
 
Reaalisen vaihtokurssin muuttuminen voi johtua nimellisen vaihtokurssin tai hintatason muuttumisesta. Kun reaalinen vaihtokurssi nousee, tarkasteltavan valtion [[hyödyke|hyödykkeet]] tulevat kalliimmiksi ostaa toisen valtion asukkaan näkökulmasta. Vastaavasti reaalisen vaihtokurssin laskiessa tarkasteltavan valtion hyödykkeet halpenevat toisen valtion asukkaan näkökulmasta ja näiden hyödykkeiden [[tuonti|tuominen]] tulee kannattavammaksi.<ref name="rossana488" /><ref name="ekp" />