Ero sivun ”Seinäjoen keskusta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kurakauppalasta kävelykeskustaksi: lähde vanhoille rakennuksille |
|||
Rivi 53:
Vilkkaasta kauppatoiminnasta huolimatta Seinäjoen kauppalan keskustan kadut olivat pitkään päällystämättömiä ja savisia ja varustettu parhaimmillaan vain puusta tehdyillä jalkakäytävillä. Siitä syntyi haukkumanimi ”kurakauppala”. Viimeistään 1960-luvulla kadut saivat [[asfaltti]]päällysteen, ja kivi oli jo aiemmin syrjäyttänyt puun talojen rakennusmateriaalina.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Aaltonen, Markus | Otsikko = Notta oikeen kurakauppala | Julkaisu =Ilkka | Ajankohta = 21.09.2011| Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka =Seinäjoki | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/notta-oikeen-kurakauppala-1.1069254 | www-teksti = Kolumnin verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu = 21.8.2012 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> Muiden kaupunkien tapaan alkoi 1960-luvulla myös vanhojen puutalojen purkuvimma ja korvaaminen uusilla, Seinäjoella yleensä vain 2–3-kerroksisilla kivitaloilla.
Seinäjoen ydinkeskustan isommista puutaloista on nyt jäljellä enää lähinnä [[Oiva Polari|Pollarin]] talo ”Vekseliaukion” kulmalla, entinen rautatieläisten talo (nyt hotelli Alma) sekä Alvar Aallon nuoruudentyö, Kauppakadun [[Seinäjoen suojeluskuntatalo|suojeluskuntatalo]]. Vanhoista kivitaloista komeimpiin kuuluu Matti Visannin piirtämä ja hiljattain kunnostettu vanha Seurahuone, jonka ohi kulkeva kävelykatu Puistopolku nimettiin uudelleen Matti Visannin kujaksi. Visannin jäljiltä ovat yhä pystyssä myös Puskantien vanha "kivikoulu", nykyinen Nuorisokeskus, sekä Marttilan koulu. Pienempi kivitalo, punainen Talvitien talo Kauppakatu 7:ssä, on jäänyt Epstorin ostoskeskuksen kainaloon.<ref name=lahti03>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porstuakirjastot.fi/exhibits/show/seinajoen-rakennuskulttuuria/tyylikaudet_rakentamisessa | Nimeke =Tyylikaudet rakentamisessa | Tekijä =Lahti, Tellervo | Ajankohta = | Julkaisu = Seinäjoen rakennusinventointi| Selite =Ote kirjasta ''Seinäjoen rakennuskulttuuri. Asutus, kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta,'' toim. Tellervo Lahti. Seinäjoen Historiallinen Yhdistys ry, 2003. ISBN 951-98993-0-8. | Viitattu = 27.7.2019 }}</ref>
Viime vuosina Seinäjoen keskustan tyhjille tonteille on alkanut nousta entistä korkeampia rakennuksia, uusia [[hissi]]llä varustettuja asuinkerrostaloja. Keskustan katuverkostoa ollaan muuttamassa paremmin jalankulkua ja pyöräilyä, huonommin autoilua palvelevaksi muun muassa kävelypainotteisten katujen ja maanalaisten pysäköintihallien avulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.seinajoki.fi/tekniikka/kaupunkisuunnittelu_ja_kaavoitus/01_keskusta/.maakunta-aukion_kaavan_muutos.html/28136.pdf | Nimeke =KESKUSTA 1. kaupunginosa, Keskusta Korttelit 27 osa, sekä katu- ja torialueet,
Seinäjoen Keskustori eli ”Vekseliaukio” rakennettiin 2010-luvun lopulla merkittäviltä osiltaan uudelleen. Aukion alle kaivettiin pysäköintihalli, minkä teossa torin länsilaidan suojeltu Vaasantalo oli vaarassa sortua. Aukion laidoille tuli myös uusia rakennuksia, joiden tieltä entisiä purettiin pois. Torin laidalle tulee myös paviljonkimainen kahvila. Keskustorin on tarkoitus valmistua vapuksi 2019.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko =Keskustori valmistunee vapuksi | Julkaisu = Epari| Ajankohta =30.1.2019| Sivut = 6–7| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =https://www.e-pages.dk/epari/335/ | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 30.1.2019 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9604199 | Nimeke = Kerrostalo sortumisvaarassa Seinäjoen keskustassa – asukkaita evakuoitu | Julkaisu =Yle Uutiset | Ajankohta = 10.5.2017 | Viitattu = 30.1.2019 }}</ref>
| |||