Ero sivun ”Viestiaselaji Suomessa” versioiden välillä

1 492 merkkiä lisätty ,  6 kuukautta sitten
Suomen puolustusvoimien viestiaselajiperinne perustuu [[jääkäriliike|jääkäriliikkeen]] merkinantoon, sähkötykseen, ja tiedonantoon, puhumiseen. Venäläistä perää oleva sana viesti- ja viestijoukot muodostui vasta myöhemin itsenäisyyden aikama. Ranskalaisen mallin mukaan viestiaselaji ja pioneeriaselaji toimivat yhdessä talvisotaa edeltävään aikaan saakka, jolloin viestijoukot eriytettiin teknillisistä aselajaista, pioneerijoukoista, omaksi aselajikseen viestijoukkojen kehityksen takaamiseksi.
 
Huhtikuussa 1918 perustettiin [[radiokomennuskunta]], minkä tehtävänä oli ottaa haltuun, tutkia ja kunnostaa venäläisten Helsingin ja [[Viapori]]n, myöhemmän [[Suomenlinna]]n, alueella jättämiä sotilasradioasemia. Keskusasemaksi muodostui Santahaminassa ollut Venäjän [[Itämeren laivasto]]n 10 000 W:n Telefunken-radioaema, millä olipidetty yhteyksiä koko Itämeren alueella. Sillä saati yhteys myös Itävaltaan saakka. <ref>{{kirjaviite | Tekijä = Jarmo NIeminen | Nimeke = Santahamina - sinivalkoinen saari | Sivu = 76 | Julkaisija = [[Maanpuolustuskorkeakouul]] ja Jarmo Nieminen | Vuosi = 2012 | Tunniste = ISBN 978-951-25-2360-3}}</ref>
 
Kesällä 1918 perustettiin sotalaitoksen radiolennätinosasto, mikä sai sotatoimialueilta kootun kenttäradiokaluston, siihen liitettiin myös Helsingissä olleet radiojoukot, kuten radiokoulu ja kenttäradio-osasto. Radiolennätinosaston esikunta sijaitsi Helsingissä Meirmiehenkatu 13:ssa ja [[kevyt kenttäradio-osasto]] Santahaminassa. <ref>{{kirjaviite | Tekijä = Jarmo NIeminen | Nimeke = Santahamina - sinivalkoinen saari | Sivu = 76 | Julkaisija = [[Maanpuolustuskorkeakouul]] ja Jarmo Nieminen | Vuosi = 2012 | Tunniste = ISBN 978-951-25-2360-3}}</ref> [[Kipinälennätinkoulu]]sta muodostettu [[Raskas kenttäradio-osasto]] aloitti Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella, ja siirtyi syksyllä 1918 Santahaminan radioaeman yhteyteen. Elokuussa oli käynnistynyt varusmiesopetus, mitä pidettiin erikoislaatuisena ja salaisena. <ref>{{kirjaviite | Tekijä = Jarmo NIeminen | Nimeke = Santahamina - sinivalkoinen saari | Sivu = 76 | Julkaisija = [[Maanpuolustuskorkeakouul]] ja Jarmo Nieminen | Vuosi = 2012 | Tunniste = ISBN 978-951-25-2360-3}}</ref>
 
[[Kipinälennätinlaitos|Kipinälennätinlaitokseen]] liitettiin kiinteät kipinälennätinasemat koko Suomesta samoin kuin sota- ja kauppa-alusten ja jäänsärkijöiden kiinteät radioasemat. <ref>{{kirjaviite | Tekijä = Jarmo NIeminen | Nimeke = Santahamina - sinivalkoinen saari | Sivu = 77 | Julkaisija = [[Maanpuolustuskorkeakouul]] ja Jarmo Nieminen | Vuosi = 2012 | Tunniste = ISBN 978-951-25-2360-3}}</ref>
 
Jääkärikapteeni [[Arthur Stenholm]], myöhemin Arthur Saarmaa, kokosi [[Suomen suojeluskunnat|suojeluskuntien]] rintamalla käytetyt radiot ja venäläisiltä saadun sotasaaliin [[Helsingin yliopisto]]n fysiikan laitokselle, millä alkoi kesäkuun 1918 alussa [[sotalaitoksen kipinälennätinkoulu]]. Ensimmäiset oppilaat siirrettiin Helsinkiin Mikkelissä toimineesta Funkkeri- eli Radistikoulusta. <ref>{{kirjaviite | Tekijä = Jarmo NIeminen | Nimeke = Santahamina - sinivalkoinen saari | Sivu = 76 | Julkaisija = [[Maanpuolustuskorkeakouul]] ja Jarmo Nieminen | Vuosi = 2012 | Tunniste = ISBN 978-951-25-2360-3}}</ref>
Rekisteröitymätön käyttäjä