Ero sivun ”Supikoira” versioiden välillä

Neuvostoliittolaisten toteuttamien siirtoistutusten syynä oli halu saada uusi laji alueen länsiosien riistavalikoimaan.<ref name="IUCN"/> Supikoira on Suomessa riistaeläin<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930615#P5|nimeke=Metsästyslaki 28.6.1993/615 5 §|julkaisu=Finlex|julkaisija=Oikeusministeriö|viitattu=27.5.2017 |ajankohta=}}</ref>, jota metsästetään sekä turkin vuoksi että lajin vahingollisuuden takia.<ref name="Valste 2001"/> Yleisimmin supikoiria pyydystetään elävänä pyytävillä loukuilla<ref name="Nummi88"/>, joihin tulleet supikoirat metsästäjä ampuu. Myös yleistä on syöttihaaskalta ampuminen. Tehokkain pyyntimuoto sen sijaan on pysäyttävällä koiralla {{Selvennä|Mitä "pysäyttävä koira" tarkoittaa?}}metsästys, jolloin saadaan saaliiksi myös aikuisia yksilöitä.<ref name="HS2010"/> Vuotuinen saalis on ollut kymmeniätuhansia yksilöitä, ja määrä on ollut kasvussa. Vuonna 2009 Suomessa pyydettiin jo 172&nbsp;000 supikoiraa, ja lajista on siten tullut toiseksi eniten metsästetty riistanisäkäs [[Metsäjänis|metsäjäniksen]] jälkeen.<ref name="HS2010">{{Lehtiviite | Tekijä= Malinen, Jere| Otsikko= Suomalaismetsästäjät ovat etuvartiossa pohjoismaisessa supikoirajahdissa| Julkaisu= Helsingin Sanomat| Ajankohta= 18.9.2010| Sivut= A11|www=https://www.hs.fi/kirjautuminen/kirjaudu?TYPE=33554433&REALMOID=06-e21d5987-9448-46a7-9209-234afc847740&GUID=&SMAUTHREASON=0&METHOD=GET&SMAGENTNAME=hs-www-02&TARGET=-SM-http%3a%2f%2fwww%2ehs%2efi%2fverkkolehti%2fkotimaa%2fartikkeli%2fSuomalaismets%E4st%E4j%E4t%2bovat%2betuvartiossa%2bpohjoismaisessa%2bsupikoirajahdissa%2f1135260237606|www-teksti=(Artikkeli maksullisena verkkoversiona)}}</ref> Naaras, jolla on poikasia, on Suomessa [[Rauhoitettu laji|rauhoitettu]] 1. toukokuuta – 31. heinäkuuta välisen ajan<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=httphttps://www.finlexriista.fi/figame/lakisupikoira/ajantasa/1993/19930666#P24|nimeke=MetsästysasetusSupikoira 12.7.1993/666 24(haitallinen §vieraslaji)|julkaisu=FinlexSuomen riistakeskus|julkaisijaajankohta=Oikeusministeriö2013-04-08|viitattu=27.5.2017 2019-07-26|ajankohtaietf-kielikoodi=fi}}</ref>, muttaja monissa muissa maissa, kuten Ruotsissa<ref name="HS2010"/>, sitä saa metsästää vapaasti<ref name=":0" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930666#P24|nimeke=FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Metsästysasetus 666/1993|tekijä=Edita Publishing Oy|julkaisu=www.finlex.fi|viitattu=2019-07-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> ympäri vuoden.<ref name="IUCN"/> Japanissa lajin metsästys on tarkoin säädeltyä, ja vaatii joillakin alueilla erikoisluvan.<ref name="IUCN"/> Alkuperäisellä esiintymisalueellaan Aasiassa supikoiraa on käytetty myös ihmisravinnoksi.<ref name="Nurminen86"/> Alueilla, joilla esiintyy [[vesikauhu]]a, supikoira on sairauden merkittävin levittäjä.<ref name="Nummi1995"/> Rabiesvirus voi säilyä talviunta nukkuvassa supikoirassa seuraavaan kesään asti, kun taas sairastunut kettu olisi tuona aikana jo kuollut.<ref name="Nurminen86"/> Lisäksi supikoirakannat ovat tiheämpiä kuin kettukannat, mikä edistää sairauden leviämistä.<ref name="Nummi88"/> Suomessakin oli viimeisimmän raivotautiepidemian aikana, 1980-luvun lopulla, suurin osa todetuista tautitapauksista supikoirissa.<ref name="Nummi1995"/> Supikoirat voivat levittää myös [[trikiini]]ä, [[Ekinokokkoosi|myyräekinokokkia]]<ref name="YLE2010"/> ja ketun kääpiöheisimatoa<ref name="HS2010"/>.