Ero sivun ”Estetismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tyylisuuntaukset pienellä alkukirjaimella |
p typo |
||
Rivi 3:
[[Tiedosto:Whistlers Mother high res.jpg|thumb|[[James Abbott McNeill Whistler]], ''Sommitelma harmaaseen ja mustaan'', 1871.]]
[[Tiedosto:Peacock2.jpg|thumb|James Abbott McNeill Whistler, ''Peacock Room'', yksityiskohta.]]
'''Estetismi''' tai '''esteettinen liike''' oli 1800-luvun suuntaus taiteissa, joka keskittyi siihen, että [[taide]] on olemassa pelkästään sen [[Kauneus|kauneuden]] takia, ja että sen ei tarvitse palvella poliittista, kasvattavaa tai muuta tarkoitusta.<ref name="EBR">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/7474/Aestheticism | Nimeke = Aestheticism | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =
Liike alkoi vastavaikutuksena hyötyä korostaviin näkemyksiin ja siihen, minkä katsottiin olevan [[Industrialismi|teollistuneen ajan]] rumuutta ja moukkamaisuutta. Pohjan ajattelulle loi 1700-luvulla [[Immanuel Kant]], joka piti esteettisyyden mittareita itsenäisinä ja erillisenä näin [[moraali]]sta, käytännöllisyydestä ja mielihyvästä.<ref name="EBR"/>
Rivi 10:
== Taiteen kapinalliset ==
Liike alkoi pienimuotoisesti taiteilijoiden ja muotoilijoiden radikaalin ryhmän ateljeissa ja taloissa. Heihin kuuluivat muun muassa William Morris ja [[Dante Gabriel Rossetti]]. He olivat nuoria uudistajia, jotka tutkivat uusia elämäntapoja ja uhmasivat ajan muotoilun sääntöjä, joita [[Lontoon maailmannäyttely|vuoden 1851 maailmannäyttelyssä]] oli esillä. Estetismi veti puoleensa [[Arkkitehti|arkkitehteja]] ja [[Käsityöläinen|käsityöläisiä]], [[Runoilija|runoilijoita]], [[Kriitikko|kriitikoita]] ja [[Filosofi|filosofeja]], jotka halusivat luoda puhtaalle kauneudelle omistautuvan liikkeen. Esteettisen liikkeen taisteluhuuto oli ”[[taide taiteen vuoksi]]”, joka omaksuttiin ranskalaiselta runoilijalta [[Théophile Gautier|Théophile Gautier’lta]].<ref name= fiona>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.guardian.co.uk/artanddesign/2011/mar/26/aestheticism-exhibition-victoria-albert-museum | Nimeke = The Aesthetic Movement | Tekijä = MacCarthy, Fiona | Selite = | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 26.3.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.4.2011 | Kieli ={{en}}}}</ref> Gautier kirjoitti ''Madamoiselle de Maupinin'' esipuheessa (1834): {{Sitaatti|Ei ole muuta kaunista kuin se, mikä ei voi koskaan olla mitenkään käytännöllistä, koska se ilmaisee jotain tarvetta, ja ihmisen tarpeet ovat hyljeksittäviä ja inhottavia, kuten hänen köyhä ja epävakaa luonteensakin.}}<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Deneny, Colleen| Nimeke = At the temple of art| Vuosi = 2000| Sivu = 38| Julkaisupaikka = Cranbury, New Jersey| Julkaisija =
Vuonna 1873 ilmestyneessä kirjassa ''The Renaissance'' [[Walter Pater]] esitteli elämän puhtaana aistikokemuksena ja [[hedonismi]]n ilmentymänä. Hän syytti [[Viktoriaaninen aikakausi|viktoriaanisen ajan]] Englantia teeskentelystä ja tukahduttamisesta. Pater paljasti suurten [[Renessanssin taide|renessanssitaiteilijoiden]] seksuaalisia seikkailuja ja ylisti avoimesti [[Homoseksuaalisuus|homoseksuaalista]] halua. Hänen näkemyksensä taiteesta huipentui ''[[Mona Lisa]]n'' kuvaukseen: {{Sitaatti|Kuten vampyyri, hän on ollut monta kertaa kuolleena, ja on oppinut haudan salaisuudet.<ref name= "JJ" />}} Paterin mielestä elämän tarkoitus on tavoitella aistillista kauneutta ja elää hetkessä. [[Oscar Wilde]] otti liikkeen johtohahmon aseman ja uhmasi näin aikaansa. Wilde tuomittiin homoseksuaalisista ”rikoksista”. Ajatus ”taiteesta taiteen takia” käänsi viktoriaanisen ajan arvot ylösalaisin.<ref name= "JJ">{{Verkkoviite | Osoite =
Rivi 22:
==Kauneuden kultti==
Esteettinen liike oli viktoriaanisen ajan [[vastakulttuuri]]a. Se taisteli viktoriaanien sentimentaalista taidetta vastaan. Sen taiteilijoiden teoksia esiteltiin vuonna 1877 avatussa [[Grosvenor Gallery|Grosvenorin galleriassa]] Lontoossa. Esillä olivat muun muassa Whistlerin, [[George Frederic Watts]]in, [[Albert Joseph Moore]]n ja varsinkin [[Edward Burne-Jones]]in töitä. Grosvenorissa esitetty taide herätti ristiriitoja. Se oli myös lähellä [[Royal Academy of Arts|Royal Academya]] ja jakoi mielipiteitä taiteen tekniikoista ja tarkoituksista. Whistlerin pidettyä näyttelyn Grosvenorilla [[John Ruskin]] syytti häntä
Kauneuden palvonta ulottui galleriaa laajemmalle. Estetismin opin eräs perusajatus oli, että taide ei rajoittunut maalaustaiteeseen ja kuvanveistoon ja taidemarkkinoiden valheellisiin arvoihin. Taiteelle on mahdollisuuksia kaikkialla ympärillä, kodeissa ja julkisissa rakennuksissa ja valitussa elämäntavassa. Taide oli tekemisissä arkkitehtuurin kanssa.<ref name= fiona />
Rivi 31:
==Rikkaiden sikailua vai arjen valintoja?==
Estetismi oli [[tyyli]]nä huoliteltu, vihjaileva ja liioittelevan kirjallinen. Siihen sekoittui ihastus [[keskiaika]]an, ylettömän [[eksotiikka|eksoottiseen]] ja omituisuuksiin. Sen merkkeinä on pidetty myös pidättyvyyttä ja puhtautta. Liikkeen keskeinen ongelma oli yritys ratkaista kysymys siitä, miten kauneus voitaisiin saada yleisemmin saatavaksi. Tästä keskusteltiin paljon ja siitä tuli piina William Morrisille, kun hän tajusi, että hänen vaikutuksensa ei yltänytkään pääasiakkaita kauemmaksi, jotka olivat yläluokkaisia kauneudenpalvojia ja teollisuusjohtajia. Työstäessään [[Lowthian Bell|Sir Isaac
Morrisin epätoivo osoittautui ennenaikaiseksi, koska myöhemmin Englannin [[arts and crafts]] -liike sai tukea estetismin uudistuspyrkimyksiltä. Estetismi oli uudistusliike, joka pyrki soluttamaan kauneuden jokapäiväiseen elämään ja useita sen kaltaisia pyrkimyksiä on nähty myöhemminkin. Kulttuurihistorioitsija [[Fiona MacCarthy]] arvelee, että meillä on nykyisin enemmän kuin koskaan valtaa ja tietoa tehdä tietoisia valintoja niistä esineistä, joiden kanssa haluamme elää, sekä esteettisin että eettisin perustein.<ref name= fiona />
| |||