Ero sivun ”Carl-Gustaf Herlitz” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Suomisen Ollin Kurjuus) ja palautettiin versio 17121446, jonka on tehnyt Risukarhi: lähteetön
→‎Muu toiminta: - tuodaan lähteeksi Kotosen kirja, jossa on vähän lisää Herlitzin antisemitistisestä toiminnasta
Rivi 39:
Herlitz kuului [[Suomen Työnantajain Keskusliitto|Suomen Työnantajain Keskusliiton]] (STK) hallitukseen vuosina 1921–1929 ja 1937–1947. Hän oli poliittisilta mielipiteiltään tiukan oikeistolainen ja kannatti kovaa linjaa suhteessa ammattiyhdistysliikkeeseen.<ref name="KB" /> Arabian tehtaalle voitiin valita ensimmäinen [[luottamusmies]] vasta Suomen poliittisten olojen muututtua [[Jatkosota|jatkosodan]] jälkeen, ja silloinkin Herlitz yritti ensitöikseen erottaa uuden luottamusmiehen, mutta joutui lakon jälkeen taipumaan työntekijöiden järjestäytymisen hyväksymiseen.<ref>Veli-Pekka Leppänen: ''Ohranasta oppositioon – Kommunistit Helsingissä 1944–1951'', s. 62–65. Kansan Sivistystyön Liitto, Helsinki 1994.</ref> Hän oli toisaalta STK:n johdon mukana hyväksymässä talvisodan aikana vuonna 1940 niin sanottua [[tammikuun kihlaus]]ta, jossa ammattiyhdistysliike tunnustettiin neuvotteluosapuoleksi.<ref name="KB" />
 
Herlitz kuului [[Ruotsalainen kansanpuolue|Ruotsalaisen kansanpuolueen]] (RKP) oikeistosiipeen ja oli RKP:n edustajana [[Helsingin kaupunginvaltuusto]]ssa vuosina 1931–1934. Jatkosodan aikana Herlitz vaikutti saksalaismielisissä piireissä. Hän oli yksi kesällä 1944 perustetun ruotsinkielisen oikeistolehti ''[[Aftonposten (1944)|Aftonpostenin]]'' rahoittajista ja taustavoimista. Herlitz julkaisi useita yhteiskunnallisia teoksia, joissa toi esiin mielipiteensä erilaisista aiheista.<ref name="KB" /> Hän kannatti [[antisemitismi]]ä<ref name="yle">{{Verkkoviite|Osoite=https://areena.yle.fi/1-4342168|Nimeke="Kääntäkää aseenne ihmiskunnan suurinta vihollista, kommunismia vastaan!"|Tekijä=|Julkaisu=Yle Areena|Julkaisupaikka=|Ajankohta=|Julkaisija=Yleisradio|Tiedostomuoto=|Selite=Äärioikeiston pikkupommit ja isänmaallinen paatos|Viitattu=1.3.2018}}</ref> ja tuki 1930-luvulla myös [[Teo Snellman]]in [[Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö|Suomen Kansallissosialistista Työjärjestöä]]. Herlitz kirjoitti vielä vuosina 1956 ja 1957 kaksi juutalaisvastaista pamflettia, joita hän levitti Suomessa ja Ruotsissa.<ref>Tommi Kotonen: ''Sissisotaa kansallisen yhtenäisyyden puolesta: äärioikeisto Suomessa 1960- ja 1970-luvuilla'', Politiikka 3/2014, s. 179.</ref> Hän[[Jatkosota|Jatkosodan]] myösaikana julkaisiHerlitz 1950-luvullavaikutti ruotsalaisissasaksalaismielisissä lehdissäpiireissä.<ref salaliittoteoriakirjoituksia,name="KB" joissa/> väittiHän juutalaistenpuuhasi hallitsevanvasta-adressia maailmaa[[rauhanoppositio]]n [[kolmenkymmenenkolmen kirjelmä]]lle ja oli yksi ruotsinkielisten oikeistoradikaalien kesällä 1944 perustaman ''[[HolokaustinAftonposten kiistäminen(1944)|holokaustinAftonposten]]''-lehden olevanrahoittajista ja taustavoimista. Sodan jälkeen hän tuki [[Rütger valhettaEssén]]in Ruotsissa julkaisemia äärioikeistolaisia lehtiä ''Dagspostenia'' ja ''Fria Ordia''.<ref name="kotonen2018">[httpsTommi Kotonen://tobiashubinette.wordpress.com/2015/03/28/herlitz/ Familjen''Politiikan Herlitzjuoksuhaudat och extremhögern]Äärioikeistoliikkeet {{sv}}Suomessa Tobiaskylmän Hübinettensodan blogiaikana'', 28s.3.2015 64–67. ViitattuAtena, 10.7.2015Jyväskylä 2018.</ref><ref name="yle" />
 
Herlitz oli harvoja suomalaisia, jotka levittivät julkisesti [[Antisemitismi|antisemitististä]] propagandaa vielä sodan jälkeenkin.<ref name="kotonen2018" /><ref name="yle">{{Verkkoviite|Osoite=https://areena.yle.fi/1-4342168|Nimeke="Kääntäkää aseenne ihmiskunnan suurinta vihollista, kommunismia vastaan!"|Tekijä=|Julkaisu=Yle Areena|Julkaisupaikka=|Ajankohta=|Julkaisija=Yleisradio|Tiedostomuoto=|Selite=Äärioikeiston pikkupommit ja isänmaallinen paatos|Viitattu=1.3.2018}}</ref> Hän julkaisi vuosina 1954 ja 1957 omakustanteina kaksi juutalaisvastaista pamflettia, joita hän levitti Suomessa ja Ruotsissa ja jotka hän käännätti myös suomeksi. Hän esitti niissä salaliittoteorioita, joiden mukaan juutalaiset hallitsivat maailmaa ja olivat syyllisiä molempiin maailmansotiin sekä tulevaan kolmanteen maailmansotaan. Herlitzin pamflettia [[tukholma]]laisissa kouluissa levittänyt [[Carl-Ernfrid Carlberg]] tuomittiin [[Korkein oikeus (Ruotsi)|Ruotsin korkeimmassa oikeudessa]] sakkoihin vihanlietsonnasta.<ref name="kotonen2018" /> Herlitz julkaisi 1950-luvulla ruotsalaisissa lehdissä samansisältöisiä kirjoituksia, joissa hän väitti myös [[Holokaustin kiistäminen|holokaustin olevan valhetta]].<ref>[https://tobiashubinette.wordpress.com/2015/03/28/herlitz/ Familjen Herlitz och extremhögern] {{sv}} Tobias Hübinetten blogi 28.3.2015. Viitattu 10.7.2015.</ref><ref name="yle" />
 
Herlitz oli [[Suomen Taideteollisuusyhdistys|Suomen Taideteollisuusyhdistyksen]] varapuheenjohtaja ja vuosina 1922–1927 [[Muntra Musikanter]] -lauluseuran puheenjohtaja. Hän sai vuorineuvoksen arvonimen 1932.<ref name="KB" />