Ero sivun ”Karl-August Fagerholm” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
alko-osio kirjoitettu uusiksi historiikin pohjalta |
|||
Rivi 69:
== Alkon johdossa ==
Poliittisen uran ohella Fagerholm teki mittavan työpanoksen [[Alko]]n pitkäaikaisimpana pääjohtajana vuosina 1952–1968. Fagerholm oli tehnyt alkoholipolitiikkaan liittyviä kannanottoja jo aiemmin: jo vuonna 1923 hän oli esittänyt puolueelleen lievempää suhtautumista kieltolakiin, mutta asiaan liittyvää aloitetta ei hyväksytty vuoden 1930 puoluekokouksessa. Fagerholm oli ollut mukana säätämässä uutta lakia kansanäänestyksestä ja väkijuomista jo ensimmäisellä kansanedustajakaudellaan vuosina 1930–1934, ja sosiaaliministerinä hän oli esittänyt alkoholikomitean asettamista vuonna 1938. Komitea sai perusteellisen mietintönsä valmiiksi lopulta sodan jälkeen vuonna 1946.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Häikiö, Martti|Nimeke=Alkon historia|Vuosi=2007|Sivu=197-199|Julkaisupaikka=Keuruu|Julkaisija=Otava|Isbn=9789511213109}}</ref>
Fagerholm aloitti Alkossa johtokunnan jäsenenä [[Kaarlo Harvala|Kaarlo Harvalan]] paikalla tämän kuoltua vuonna 1942. Alkon johtokunnan varapuheenjohtajana hän aloitti vuonna 1947, ja pääjohtajaksi hänet valittiin aiemman pääjohtajan [[Toivo Veistaro|Toivo Veistaron]] yllättävän eropyynnön seurauksena vuonna 1952. Erityisesti raittiusliikkeen edustajat ovat myöhemmin muistelleet Fagerholmin pääjohtajan aikaa sovittelevana, ajoittaisista terävistä sanoista huolimatta. Parhaiten Alkossa Fagerholm muistetaan omistajasuhteiden hoitamisesta: hänen pääjohtajan kaudellaan Alkon ja valtion välillä ei ollut lainkaan merkittäviä talouteen liittyviä ristiriitoja. Alkon työntekijät taas muistavat Fagerholmin siitä, että tämä solmi itse Alkon työntekijöiden ja toimihenkilöiden palkkasopimukset omaa ammattiyhdistystaustaansa hyödyntäen, mistä johtuen Alkon työehdot olivat selvästi paremat kuin alalla yleensä.<ref name=":0" />
Ministeri [[Reino Oittinen|Reino Oittisen]] mukaan Fagerholmin alkoholipolitiikan ytimessä oli käsitys ihmisen yksilöllisestä vapaudesta ja yhteiskunnallisten rajoitusten minimoisisesta. Oittinen kuvasi Fagerholmia mieheksi, joka "ei hyväksynyt sensuuria tai kieltolakia, ja joka oli eronnut kirkosta".<ref name=":0" />
== Kunnianosoitukset ==
| |||