Ero sivun ”Suomen lähetyskunta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
wl fix |
||
Rivi 10:
Entisten Ruotsin kahdeksan suomalaisen maakunnan ja Venäjän keisarikunnan välinen tilanne vakiinnutettiin lähettämällä Suomesta kaikki neljää säätyä edustanut lähetyskunta. Uudet alamaiset kävivät kumartamassa Venäjän valtaistuinta 30. marraskuuta 1808 [[Carl Erik Mannerheim|C. E. Mannerheimin]] johtaman lähetystön kanssa. He tapasivat Aleksanteri I:n ja suomalaiset vakuuttivat uskollisuutta uudelle hallitsijalle. Keisari lupasi säilyttää aiemmat Suomessa voimassa olleet Ruotsin vallan aikaiset lait ja kirkon. Aleksanteri I teki lähetyskunnan kanssa sopimuksen, joka vastasi [[Viro|Viron]] ja [[Liivinmaa|Liivinmaan]] kaupunkien sekä aateliston kanssa vuonna 1710 tehtyjä kapitulaatiosopimuksia.
Lähetyskunnan lähettäminen herätti Suomessa aluksi paheksuntaa. Jouduttiin antamaan ilmoitus, ettei valtuuskunta voinut korvata [[Säätyvaltiopäivät|säätyvaltiopäiviä]]. Myös lähetyskunta kieltäytyi esiintymästä valtiopäivien valtuuksin. Tämän vuoksi suomalaislähetystöllä ei ollut maapäivien päätösvaltaa, mutta se oli laatinut 15 kohdan esityslistan, johon keisari merkitsi myönteisen päätöksensä. Listaan sisältyi vähäpätöisiäkin asioita, mutta siihen oli myös merkitty kaikki Suomea olennaisesti koskevat asiat kuten: ”Yleinen turvallisuus, lait ja oikeuksien säilyttäminen ja hallituskomitean asettaminen” (kenraalikuvernööri komitean puheenjohtajaksi) [[Suomen kenraalikuvernööri|Hallituskomitean
== Suomen lähetyskunnan matka ==
| |||