Ero sivun ”Kokoelmalevy” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
+
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
+
Rivi 3:
'''Kokoelmalevy''' on [[musiikkialbumi]], jonka [[kappale (musiikki)|kappaleet]] on koottu levylle eri lähteistä. Yleensä kokoelmalevyt sisältävät yhden artistin tai yhtyeen suosituimpia kappaleita. Suosituimpia kappaleita sisältävistä kokoelmalevyistä käytetään usein nimityksiä ''[[Greatest Hits]]'', ''The Very Best Of'', ''Best of'' ja ''[[The Definitive Collection]]''. Kokoelmalevy voi olla myös useamman artistin tai yhtyeen kappaleista koostettu tai harvinaisten kappaleiden kokoelma, tai valikoima voi noudattaa tiettyä näkökulmaa tai tyylilajia<ref name=hs93/> (esim. ”Ballads” tai ”Unplugged”). Artistin entinen levy-yhtiö saattaa koota hallussaan olevasta vanhasta materiaalista kokoelmalevyn, jonka nimenä on tyypillisesti ”The [levymerkin nimi] Years”.
 
Kokoelmalevyjen kappaleet on useimmiten otettu yhtyeen tai artistin aikaisemmilta levyiltä, eivätkä ne yleensä sisällä uutta (ennenjulkaisematonta) materiaalia. Usein kokoelma-albumin julkaisemiseen on arkisena syynä uuden tuotannon vähyys ja toisaalta levytyssopimuksen vaatimukset julkaisutahdista<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Mattila, Ilkka| Otsikko = Hitittömien suurimmat hitit| Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta =11.11.1994 | Sivut =D 4 | www = https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/8af3ad75-a4f6-4b6e-8d16-900403f166a1/50| www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref>. Kokoelma-albumi markkinoidaan lähinnä mielikuvien varassa: levyn ostaja ei halua nimenomaan sille valittua kappalevalikoimaa, vaan yleisemmin palasen kyseisen artistin historiaa. Koska vanhojen kappaleiden uudelleenjulkaisun tuotantokustannukset ovat pienet, säästyneet varat sijoitetaan usein kokoelmalevyn tehokkaaseen markkinointiin. Näin kokoelmalevyt ovat usein myydympiä ja siten tuottavampia kuin uutta materiaalia sisältävät levyt.<ref name=hs93>{{Lehtiviite | Tekijä = Isokangas, Antti| Otsikko =Kokoelma kysyy kukkaroa | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 12.11.1993| Sivut =44 | www = https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/38715928-3169-4659-a1e1-d2197574d2bf/44| www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref> Vanhan tuotannon kokoelmia on popmusiikissa julkaistu paljon 1970-luvulta lähtien, ja jo silloin niitä saatettiin kritisoida suurella rahalla markkinoiduiksi turhuuksiksi<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Heikkinen, Kalle & Fagerlund, Markku| Otsikko = Nostalginen kokoelmalevy: Hollies-yhtye on taas suosiossa| Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 6.11.1978| Sivut = 16| www = | www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref>.
 
CD-levyjen aikakaudella kokoelmat ovat olleet yhä useammin usean CD:n ja kymmenien kappaleiden ”bokseja”, jotka pyrkivät esittelemään artistin tai yhtyeen tuotantoa takautuvasti laajemmin. Myyntivalttina on usein ollut kappaleiden [[Äänen masterointi|uudelleenmasterointi]] alkuperäisistä nauhoista<ref name=hs93/> tai jopa nauhamateriaalin osittainen uudelleensovitus, kuten [[George Martin]]in poikansa kanssa tekemät versiot The Beatles -kokoelmalla ''[[Love (The Beatlesin albumi)|Love]]'' (2006).