Ero sivun ”WC” versioiden välillä

1 191 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
galleria pois, nuohan ovat samannäköisiä vessoja, pari kuvaa itse artikkeliin; muita vessatyyppejä voi esitellä kuivakäymälä-osiossa, pois tuplalinkkejä ym.
(→‎Historia: kappalejako; tämä osio keskittyy liikaa Englantiin)
(galleria pois, nuohan ovat samannäköisiä vessoja, pari kuvaa itse artikkeliin; muita vessatyyppejä voi esitellä kuivakäymälä-osiossa, pois tuplalinkkejä ym.)
{{korjattava|Mainossivusto on huono lähde}}
[[Tiedosto:Toilet with flush water tank.jpg|thumb|250px|WCTyypillinen pieni vessa.]]
'''WC''' ({{k-en|water closet}}) eli '''vessa''' tai '''vesivessa''' on [[käymälä]], jossa [[Ihminen|ihmisen]] eritteet huuhdotaan veden avulla [[viemäri]]verkostoon. Varusteisiin kuuluu vedellä huuhdeltava WC-istuin, puhekielessä WC-pönttö tai WC-pytty.
 
 
==Toiminta==
File[[Kuva:Brisbane City Hall toilets 03.JPG|thumb|[[Brisbane]]n kaupungintalon miesten WC-tilat. Kuvan oikeassa laidassa on pisoaareja.]]
 
Vedellä huuhdottavan WC-pöntön säiliön vesi valuu kytkintä käytettäessä nopeasti pönttöön ja huuhtoo sen tyhjäksi [[viemäri]]in, minkä jälkeen säiliö täyttyy uudelleen vedellä. Nykyiset WC-istuimet kuluttavat vain noin 4–6&nbsp;litraa vettä yhdellä huuhtelulla, kun taas aiemmat WC:t saattoivat kuluttaa jopa yhdeksän litraa.<ref>kylpyhuone.com</ref> Joissakin nykyaikaisissa pöntöissä on painike, jolla voi valita, huuhdotaanko pöntöstä [[virtsa]] vai [[uloste]]. Tämä toiminto säästää [[vesi|vettä]]. Vesi muodostaa [[hygienia|hygieenisen]] eristeen, [[hajulukko|hajulukon]], huonetilan ja viemäriverkoston välille.
 
 
[[Lentokone]]iden ja muiden kulkuneuvojen [[Lentokoneen WC|WC:t]] hyödyntävät tyypillisesti [[alipaine]]tta ja [[tyhjiötekniikka]]a. Tällöin minimoidaan käymälän veden kulutus ja samalla pienennetään kulkuneuvon vesilastin massaa. Nykyisin [[juna|junien]] WC:t toimivat yleensä alipaineella, mutta vanhemmissa junissa jätökset saatetaan laskea yhä suoraan raiteille.
 
[[Kuivakäymälä|Kuiva-]] ja [[kompostikäymälä]] tarkoittaa käymälää, jossa ei käytetä vettä WC:n huuhteluun. Niissä ulosteiden päälle laitetaan [[Karike|kariketta]]. Kuiva- ja kompostikäymälät ovat etenkin maaseudulla ja [[Kesämökki|kesämökeillä]] vettä säästävä vaihtoehto tavanomaisen WC:n sijaan.
 
==Historia==
Tiedosto[[Kuva:JapaneseSquatToilet.jpg|upright|Japanilaistyylinen käymälä, jonka viemäriaukon päälle kyykistytään. Kynnyksen vieressä olevat tossut ovat käymälän käyttäjää varten.|thumb]]
Varhaisin tunnettu kaupunki, jossa on ollut viemäri ja hyödynnetty ulosteiden siirtoa veden avulla on kuulunut [[indus-kulttuuri#Arkkitehtuuri, kaupungit|induskulttuuriin]] (2600-1800 eaa.). Myös roomalaisilla oli käytössä viemärijärjestelmä, jonka pääuoma oli [[Cloaca Maxima]]. [[Keskiaika|Keskiajalla]] linnoissa oli tunnettuna käytäntönä rakentaa vessat niin, että ulosteet putosivat vallihautaan tai muuhun vesistöön, kuten [[Olavinlinna]]ssa.<ref name=kortelainen>{{Lehtiviite | Tekijä = Kortelainen, Kari | Otsikko = Tyhjän päällä | Julkaisu = Tekniikan historia 6/2016 | Ajankohta = Marraskuu 2016 | Sivut = 21-27 | Julkaisija = Talentum Media Oy | Viitattu = 6.12.2016 }}</ref><ref name=bryson>{{Kirjaviite | Tekijä = [[Bill Bryson|Bryson, Bill]] | Nimeke = Sisään! Lyhyt historia lähes kaikesta kotona | Vuosi = 2011 | Sivu = 391-408 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Suomentaja = Laura Beck ja Tarja Kontro | Tunniste = ISBN 978-951-0-36967-8| Viitattu = 6.12.2016 }}</ref>
 
Erilaisia vettä hyödyntäviä vessaratkaisuja on ollut pitkään. Vanhin dokumentoitu huuhdeltava vessa on sir [[John Harington]]in [[Elisabet I]]:lle vuonna 1598 rakentama. [[Hajulukko|Hajulukollisen]] vessan patentoi ensimmäisenä [[Alexander Cumming]] vuonna 1775. Näissä oli vielä erikseen pohjaventtiili ulosteelle ja joutsenkaulan muotoista hajulukkoputkea käytettiin vain virtsalle ja siemenveden pitämiseksi maljan pohjalla. [[Joseph Bramah]] patentoi tästä parannetun version 1778 ja alkoi valmistaa näitä vessoja Lontoossa. Vessat yleistyivät ensin hitaasti, mutta sen jälkeen, kun [[Lontoon maailmannäyttely]]ssä 1851 näitä vessoja oli esillä saaden suuren suosion, niistä tuli muoti-ilmiö. Vuonna 1855 Lontoossa oli jo noin 200&nbsp;000 vesivessaa. Viemäröinti tehtiin suoraan Thames-jokeen tai sen haaroihin. [[Kolera]]epidemiat olivat olleet jo aikaisemmin ongelmana Lontoossa, mutta laajenevan viemäriverkoston veden suolistobakteerit pääsivät entistä helpommin kaivoveteen, jota käyttivät köyhimmät ihmiset. Koleran ja kaivoveden yhteyden osoitti lääkäri [[John Snow]] tilastollisella menetelmällä vuonna 1854. Kesän 1858 [[Suuri löyhkä|suuren löyhkän]] jälkeen Lontoon kaupunki päätti rakentaa koko viemäriverkoston uusiksi ja tehtävän sai [[Joseph Bazalgette]]. Hän rakensi noin 2000 km runkoviemäröintiä, jota pitkin jätevedet valuivat pidemmälle Thames-joessa. Tämä lopetti koleraepidemiat. 1800-luvun lopulla viemäriverkosto sisältyi moderniin kaupunkirakenteeseen, jonka edistäjänä tunnetaan parhaiten Pariisia kehittänyt [[Georges-Eugène Haussmann]].<ref name=kortelainen /><ref name=bryson />
 
== Galleria ==
<gallery widths="120px" heights="120px" perrow="5">
File:Brisbane City Hall toilets 03.JPG|[[Brisbane]]n kaupungintalon miesten WC-tilat. Kuvan oikeassa laidassa on pisoaareja.
File:Nassauer Hof (DerHexer) 2013-02-27 57.jpg|WC [[saksa]]laisessa [[hotelli]]ssa.
File:High tech toilet.JPG|Moderni, automatisoiduilla istuinsuojilla varustettu WC [[O’Haren kansainvälinen lentoasema|Chicagon O'Haren lentoasemalla]].
File:Handicap toilet.jpg|[[Esteettömyys|Esteetön]] inva-WC [[Helsinki-Vantaan lentoasema]]lla.
File:IC4 interior 4.JPG|[[IC4]]-junan WC [[Tanska]]ssa.
File:B747 toilet.jpg|[[Boeing 747]] -lentokoneen WC.
File:Euro toilet.jpg|[[Vandalismi]] on valitettavan yleistä julkisissa WC:eissä. Koska WC on lukittava tila, ongelmaa on vaikea ratkaista.
Tiedosto:JapaneseSquatToilet.jpg|Japanilaistyylinen käymälä, jonka viemäriaukon päälle kyykistytään. Kynnyksen vieressä olevat tossut ovat käymälän käyttäjää varten.
Tiedosto:Toilettenspülung 01.ogg|WC:n vetämisestä kuuluva ääni
</gallery>
 
== Katso myös ==
{{Palstoitus alkaa|leveä}}
* [[Kuivakäymälä]]
* [[Kompostikäymälä]]
* [[Kemiallinen käymälä]]
{{Palstanvaihto}}
* [[Pisoaari]]
* [[Potta]]
* [[Sanitaatio]]
{{Palstanvaihto}}
{{Commonscat|Toilets|WC}}
{{Palstoitus loppuu}}
 
== Lähteet ==
 
== Kirjallisuutta ==
{{Commonscat|Toilets|WC}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Furrer, Daniel | Nimeke=Vessakirja: Pikkulan kulttuurihistoriaa | Selite=(Wasserthron und Donnerbalken: Eine kleine Kulturgeschicte des stillen Örtchens, 2004.) Suomentanut Veikko Ahola | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-796-444-7}}
* {{Kirjaviite | www = http://urn.fi/urn:isbn:951-44-6251-3 | Nimeke = Kaivot ja käymälät – Brief History of Wells and Toilets | Julkaisija = KehräMedia | Tekijä = Juuti, Petri S. & Wallenius, Katri J. | Vuosi = 2005 | Tunniste = ISBN 951-44-6251-3}}
69 713

muokkausta