Wikipedia

Ero sivun ”Ristiretket Suomeen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p pilkku ja typo
Pientä parantelua.
Rivi 26:
== Ristiretkien jälkeen ==
 
Karjalan ristiretken jälkeen sotatila Ruotsin ja Novgorodin välillä jatkui,. novgorodilaisetNovgorod hyökkäsiväthyökkäsi Hämeeseen vuonna [[1311]] polttaen "[[Varikonniemen rautakautinen asuinpaikka|Vanain kaupungin]]" sekä [[Turku]]un vuonna [[1318]] ja polttivatpolttaen sen maan tasalle. Jatkuvat hävitysretket alkoivat kuitenkin käydä molempien voimille, ja vuonna [[1323]] solmittiin [[Pähkinäsaaren rauha|Pähkinäsaaressa rauhansopimus]]. Pähkinäsaaren rauhaan päättyi Suomen ristiretkikausiristiretkiaika. Novgorod tunnusti Ruotsin valta-aseman Länsi-Karjalassa, mutta Novgorodille jäivät [[Laatokka|Laatokan]] ympärillä olevat alueet. Rauhassa sovitun rajan itäpuolelle jäi [[ortodoksisuus|ortodoksinen]] ja länsipuolelle [[katolisuus|katolinen]] usko. Kyse oli myös hansakauppiaiden kaupallisista eduista, joita sotiminen saattoi haitata.
 
Ristiretkien seurauksena Ruotsi liitti Suomen yhteyteensä ja samalla osaksi läntistä eli katolista kirkkoa. Turku muodostui uuden uskonnon pääpaikaksi [[Turun tuomiokirkko|tuomiokirkkoineen]]. Niin sanottu ristiretkiaika oli sekoitus rauhanomaista hengellisen ja maallisen vallan leviämistä, varsinaista valloitusta ja asutustoimintaa (ruotsinkielinen rannikkoasutus Suomeen). Vaikka kyse oli osittain valtaamisesta, ei alueelle muodostunut erillistä valloittajien ja valloitettujen väestönosaa, kuten Virossa.<ref name=skh />
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket_Suomeen”