Ero sivun ”Leipomo” versioiden välillä

5 merkkiä lisätty ,  6 kuukautta sitten
p
Viljakasvien jyviä on käytetty ihmisravinnoksi jo 25&nbsp;000 vuotta sitten, ja noin 11&nbsp;000 vuotta sitten opittiin jauhamaan jyviä jauhoiksi. Elintarvikkeiden ja ruokalajien syntytavoista on monia tarinoita. Erään mukaan leipää olisi opittu leipomaan sattumalta, kun jauhoista keitetty [[puuro]] kuohui padasta kuumalle liedelle ja paistui kakkaroiksi. Leivän nostatus hiivalla voi olla samanlainen onnekas löytö.<ref>Uljas & Uljas 2019, s. 38.</ref><ref name=ts04/>
 
Systemaattinen taikinanhiivataikinan teko ja paistouunin käyttö tunnetaan 4&nbsp;500 vuoden takaa Egyptistä, jossa leipää paistettiin suurissa saviruukuissa. Egyptistä leivonta levisi muualle Välimeren alueelle, ja Rooman valtakuntaan perustettiin ensimmäinen leipurikilta 168 eaa. Roomassa vauraiden asiakkaiden leipiin alettiin lisätä jauhon ja veden ohella maitoa, munia, voita ja siemeniä. Alppien yli pohjoiseen leipäkulttuuri levisi vasta keskiajalla.<ref>Uljas & Uljas 2019, s. 38.</ref><ref name=ts04>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ts.fi/teemat/asuminen/1074008437/Leipaa+opetettiin+kunnioittamaan | Nimeke =Leipää opetettiin kunnioittamaan | Tekijä =Laaksonen, Tarja-Tuulikki | Ajankohta = 21.11.2004 | Julkaisu = Turun Sanomat| Viitattu = 21.7.2019 }}</ref>
 
Leipurit olivat yksi [[1000-luku|1000-luvulta]] alkaen nykyisen Pohjois-Italian, Saksan ja Ranskan alueiden kaupunkeihin syntyneistä [[Ammattikuntalaitos|ammattikunnista]].<ref>Uljas & Uljas 2019, s. 9–10.</ref> Leipurien symboliksi tuli jo tuolloin [[viipurinrinkeli|rinkelikuvio]]. Makeiden [[hunajakakku]]jen leipominen oli vuosisatoja [[luostari|luostareiden]] erioikeus, ja Suomessakin [[Naantalin luostari]]n birgittalaisnunnien tiedetään opettaneen [[piparkakku]]jen leipomista.<ref name=ts04/>
99 569

muokkausta