Ero sivun ”Torquato Tasso” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Wgn (keskustelu | muokkaukset) p kh |
||
Rivi 7:
Kaksikymmentävuotiaana Tasso sai työpaikan [[Ferrara]]n hovista, ensin herttuan veljen ja myöhemmin itse herttuan, Alfonso II:n joka kuului d`Esten sukuun hallinnosta. Hovissa vietettiin kevytmielistä elämää, joka ei ollut vakavaluonteiselle Tassolle mieluista. Sekä herttua että tämän sisaret osoittivat lahjakkaaksi paljastuneelle nuorukaiselle kunnioitustaan ja hän sai tehtäväkseen kirjoittaa runoja eri henkilöiden kunniaksi. Väitetään, että Tassolla olisi ollut suhde kummankin sisaren kanssa, mutta tätä pidetään ikäeron vuoksi epätodennäköisenä. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 12, 206, 1982</ref>
Tasso sai pian ylennyksen ja hänet määrättiin valtakunnanhistorioitsijaksi. Vuonna 1580 ilmestyi hänen ensimmäinen merkittävä teoksensa, näytelmä ''Aminta''. Seuraavana vuonna ilmestyi hänen pääteoksensa ''Vapautettu Jerusalem (Gerusalemme Liberata) '' Hänen näytelmäänsä ja runoteostaan ihailtiin ja Tassosta alkoi kehittyä itsekeskeinen ja kunniastaan arka, mitä hänen kadehtijansa osasivat käyttää hyväkseen. Hovin jatkuva huvittelu ja kilpailu ruhtinaan huomiosta laukaisivat Tassolla mielenterveydelliset ongelmat. Hän pelkäsi jatkuvasti joutuvansa helvettiin ja mieliala muuttui kovin alakuloiseksi. Hänellä oli monia harhakuvitelmia ja vainoharhoja. 1500- luvun lääketiede ei osannut potilasta auttaa ja pidettiin parhaana teljetä hänet vankityrmään. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 12, 206, 1982</ref>
Vapaus koitti viimein vuonna [[1586]], lähes kuuden vuoden vankeuden jälkeen. Tasso jätti Ferraran ja vaelsi levottomasti ympäri Italiaa, kunnes sai loppuiäkseen asuinpaikan Roomasta, Sant´Onofrion luostarista. Saavuttuaan luostariin hän oli jo sairas ja hän kuoli siellä 51-
== Vapautettu Jerusalem ==
Tasson parhaiten tunnettu teos on [[Vapautettu Jerusalem]] (Gerusalemme Liberata), jonka on suomentanut [[Elina Vaara]]. Teos kuvaa kristittyjen ja muslimien kuvitteellisia taisteluja [[Ensimmäinen ristiretki|Ensimmäisen ristiretken]] aikana. Teoksen suurin ansio on runoilijan rikkaassa mielikuvituksessa. Sen tapahtumissa on paljon rakkautta, enkelit, pahat henget, noidat ja haltijat puuttuvat tapahtumien kulkuun. Teoksen sisältämä rakkauslyriikka on säilyttänyt arvonsa, toisin kuin sen uskonnollinen paatos ja taistelurunous. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 12, 208, 1982</ref>
Rivi 15:
Vapautetun Jerusalemin päähenkilö on Rinaldo- niminen ritari. Teoksen huippukohdassa hän kohtaa Armida- nimisen kauniin saraseeninaisen, joka on noita. Armida houkuttelee Rinaldon saarelleen, joka on kuin paratiisi, siellä vallitsee yhtä aikaa sekä kevät että kesä. Armida yrittää kaikkensa, jotta Rinaldo unohtaisi velvollisuutensa ristiritarina. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 12, 209, 1982</ref>
Kaksi ritaria saapuu kuitenkin saarelle ja he ryhtyvät houkuttelemaan Rinaldoa takaisin todellisuuteen. Myös näillä ritareilla on saarella houkutuksensa, mutta he karaisevat itsensä ja erään viisaan vanhuksen lahjoittaman taikavarvun avulla he torjuvat kaikki vaarat. Rinaldo seuraa
Kun taistelu Jerusalemista on ratkaisevassa vaiheessa, Armida saapuu taistelukentälle aikomuksenaan kostaa Rinaldolle. Hän epäonnistuu ja yrittää surmata itsensä. Rinaldo estää itsemurhan ja rukoilee, että Armida kääntyisi oikeaan uskoon. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 12, 210, 1982</ref>
Vapautetun Jerusalemin esikuvana oli [[Homeros|Homeroksen]] [[Ilias]]. [[Troija]] vertautuu [[Jerusalem]]iin ja Rinaldo Akhilleukseen. Ristiretkeläisten ei ole mahdollista vallata Jerusalemia ilman Rinaldoa, kuten kreikkalaisilta ei onnistu Troijan valtaus ilman [[Akhilleus]]ta. Teoksen historiallinen
Teoksen pohjalta on sävelletty useita [[ooppera|oopperoita]].
Rivi 40:
{{
[[Luokka:Italialaiset runoilijat]]
| |||