Ero sivun ”Mouhijärvi” versioiden välillä

102 merkkiä lisätty ,  8 kuukautta sitten
p
w, fix
(Kirjoitusvirhe korjattu)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
p (w, fix)
| huomautus =
}}
'''Mouhijärvi''' on [[Luettelo Suomen entisistä kunnista|entinen Suomen kunta]] [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaan maakunnassa]]. Sen naapurikunnat olivat [[Hämeenkyrö]], [[Nokia (kaupunki)|Nokia]] ja [[Vammala]]. Vuoden 2009 alusta Mouhijärvi liittyi osaksi [[Sastamala]]n kaupunkia yhdessä [[Vammala]]n ja [[Äetsä]]n kanssa. [[Mouhijärven vaakuna]]n oli suunnitellut [[Gustaf von Numers (heraldikko)|Gustaf von Numers]], ja se vahvistettiin vuonna [[1957]].<ref> Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 165</ref>
 
==Luonto==
Mouhijärven maisemakuva on varsin kumpuileva. Suurin osa Mouhijärven alueen järvistä laskee jyrkkäreunaisessa, lähes 30–40 metriä syvässä laaksossa virtaavaa [[Saikkalanjoki|Saikkalanjokea]] pitkin [[Tupurlanjärvi|Tupurlanjärveen]] ja siitä Otamussalmen ja Piikkilänjärven kautta [[Kulovesi|Kuloveteen]]. Entisen kunnan länsirajalla sijaitseva laaja [[Mouhijärvi (järvi)|Mouhijärvi]] sen sijaan purkaa vetensä [[Mouhijoki|Mouhijokea]] myöten entisen [[Kiikoinen|Kiikoisten]] alueella sijaitsevaan [[Kiikoisjärvi|Kiikoisjärveen]] ja sieltä [[Kokemäki|Kokemäen]] [[Sääksjärvi (Kokemäki)|Sääksjärveen]] sekä lopuksi [[Puurijärvi|Puurijärven]] kautta [[Kokemäenjoki|Kokemäenjokeen]].<ref name="suomenmaa"> Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 223–227. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.</ref>
 
Mouhijärven korkein maastonkohta on lähellä Nokian rajaa sijaitseva, 157 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Ryömälänvuori. Hyynilän[[Hyynilä]]n kylän luoteispuolelta suuntautuu Suodenniemen kirkonkylää kohti 120–130 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva [[harju]]jakso Hyynilänkangas, jota pitkin kulkee Mouhijärven ja Suodenniemen välinen seututie.<ref name="suomenmaa"/>
 
==Liikenne==
Mouhijärven halki kulkevat [[Tampere]]en ja [[Pori]]n välinen [[valtatie 11]] sekä Vammalan ja Hämeenkyrön välinen [[seututie 249]], jotka risteävät Häijäässä[[Häijää]]ssä. Kolmas merkittävä väylä on [[Lavia]]an kulkeva [[seututie 259]], joka noudattelee valtatie 11:n vanhaa reittiä. Myös [[Turku|Turun]] ja Tampereen välinen [[valtatie 9]] kulki 1960-luvun alkuun saakka Mouhijärven alueella. Mouhijärveltä on matkaa Vammalaan ja Nokialle 25 kilometriä, Tampereelle 40 kilometriä ja Poriin 70 kilometriä. [[Tampere–Pori-rata]] sivuaa Mouhijärven kaakkoiskulmaa [[Karkku|Karkun]] ja [[Siuro]]n välillä. Lähin rautatieasema sijaitsee [[Karkun rautatieasema|Karkussa]] ja lähin lentokenttä on [[Tampere–Pirkkalan lentoasema]].
 
== Historia ==
Esihistorialliset esinelöydöt osoittavat, että Mouhijärvellä on ollut asutusta jo [[kivikausi|kivikaudella]]. Pysyvä asutus on syntynyt [[keskiaika|keskiajalla]], mutta ei liene aivan yhtä vanhaa kuin eräissä naapuripitäjissä, koska Mouhijärvi sijaitsee hieman syrjässä [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] valtareitistä. Piikkilänjärvi, Tupurlanjärvi ja Saikkalanjoki olivat osa Karkun ja [[Suoniemi|Suoniemen]] alueen eränkävijöiden reittiä näiden kulkiessa erämaa-alueilleen Satakunnan pohjoisosiin.<ref name="suomenmaa"/>
 
Ennen 1600-luvun lopun suuria nälkävuosia Mouhijärven seurakunnassa oli 35 kylää ja niissä 147 taloa, joten väkiluku lienee ollut 1&nbsp;500:n tienoilla. Nälänhädän vuoksi kuoli todennäköisesti lähes puolet silloisista asukkaista, mutta seuraavalla vuosisadalla väestönkasvu lienee ollut nopeaa, koska pitäjän historian kirjoittaja H. Widenius on maininnut Mouhijärvellä olleen 2&nbsp;349 asukasta vuonna 1762.<ref name="suomenmaa"/>
Mouhijärvestä tuli oma kirkkoherrakuntansa [[8. lokakuuta]] [[1639]]. Mouhijärven seurakunnasta erotettiin [[Lavia]] vuonna [[1870]] ja [[Suodenniemi]] vuonna [[1908]]. Mouhijärven ensimmäinen [[kansakoulu]] aloitti toimintansa Uotsolan kylässä vuonna 1879, ja seuraavaksi saatiin koulut Häijään ja Yliskallon kyliin vuonna 1897.<ref name="suomenmaa"/>
 
[[Mouhijärven kirkko|Mouhijärven kirkon]] suunnitteli [[Turku|Turun]] kaupunginarkkitehti [[Pehr Johan Gylich]] ja se valmistui vuonna [[1858]]. Ulkonäöltään kirkko muistuttaa paljon niin ikään Gylichin suunnittelemaa, Vammalassa sijaitsevaa Tyrvään kirkkoa. Mouhijärven aikaisempi kirkko sijaitsi nykyisestä kirkosta noin viisi kilometriä länteen [[Kirkkojärvi (Uotsola)|Kirkkojärven]] luoteisrannalla ja sen paikalla on muistomerkki.<ref name="suomenmaa"/>
 
Mouhijärvellä käytiin ankaria taisteluja [[Suomen sisällissota|kansalaissodan]] aikana kevättalvella 1918. Maaliskuun lopulla eversti [[Ernst Linder]]in johtamat, Satakunnasta päin hyökänneet joukot olivat sulkeneet Tampereen saartorenkaan valtaamalla Siuron aseman. Ensimmäinen hyökkäys punaisten puolustusasemia vastaan ei vielä tuottanut tulosta, mutta huhtikuun alkupäivinä valkoiset saivat Tampereelta saapuneiden apujoukkojen avulla murretuksi punaisten vastarinnan Häijäässä, minkä jälkeen hyökkäys jatkui Karkun ja Vammalan suuntiin.<ref name="suomenmaa"/>
 
[[MTT|Maatalouden tutkimuskeskuksen]] Sata-Hämeen tutkimusasema (Laidunkoeasema) toimi [[Selkeen kartano|Selkeen entisessä sotilasvirkatalossa]] vuosina [[1933]]-[[1993]]1933–1993.
 
Mouhijärven, Lavian ja Suodenniemen yhteinen [[paikallislehti]] oli vuodesta 1924 ilmestynyt [[Paikallissanomat]]<ref name="suomenmaa"/>, joka yhdistettiin [[Tyrvään Sanomat|Tyrvään Sanomiin]] vuonna 2010.
Muiden alkutuotantovaltaisten kuntien tavoin Mouhijärvi kärsi sotien jälkeisinä vuosikymmeninä muuttotappiosta erityisesti nuorten suuntautuessa asutuskeskuksiin, lähinnä Tampereelle ja sen ympäryskuntiin. Maa- ja metsätalouden työllistävän vaikutuksen supistuessa myös työpaikat siirtyivät suureksi osaksi Mouhijärven ulkopuolelle.<ref name="suomenmaa"/>
 
Mouhijärvi siirrettiin vuoden [[1993]] alussa [[Turun ja Porin lääni]]stä [[Hämeen lääni]]in, mutta lääninvaihdoksen merkitys jäi vähäiseksi vanhojen läänien lakkauttamisen myötä vuonna [[1997]].
 
== Yrityksiä ==
 
== Kyliä ==
Eskola, Hahmajärvi, Hermala, [[Hyynilä]], [[Häijää]], Iirola, Kairila, Kankarinmaa, Kari, Kortejärvi, Lampinen, Mierola, Murto, Mustianoja, Pappila, Perämaa, [[Pukara (Mouhijärvi)|Pukara]], Pyöräniemi, Rienilä, Ryömälä, Saikkala, Salmi, Selkee, Tervamäki, Tiisala, Tomula, Tuisku, Tupurla, [[Uotsola]], Valkama, Venetmäki, Vestola, Vesunti, YliskallioYliskallo
 
== Lähteet ==
20 415

muokkausta