Ero sivun ”Kullanhuuhdonta” versioiden välillä

'''Kullanhuuhdonnalla''' tarkoitetaan [[kulta|kullan]] erottamista [[maalaji]]sta liikkuvan veden avulla. Suomen Lapissa [[Inari|Inarin]] ja [[Sodankylä|Sodankylän]] kuntien alueella sijaitsevat kultakentät ovat ainoita alueita koko Euroopassa, jossa pintamaan kultaesiintymät ovat tarpeeksi suuria taloudellisesti kannattavalle kullanhuuhdonnalle. [[Lemmenjoki|Lemmenjoen]] alueella on toiminut useita pää- tai sivutoimisia koneita käyttäviä kullankaivajia. Lisäksi lapiokaivu on ollut suosittua harrastustoimintaa. Vuonna 2011 voimaan tullut uusi kaivoslaki kuitenkin lopettaa kaiken koneellisen kullankaivun lyhyen siirtymäajan päättyessä sekä erittäin todennäköisesti vähentää myös harrastuspohjaista lapiokaivutalapiokaivua lupamaksujen moninkertaistuessa.

Kullanhuuhdontaa voi harrastaa myös kilpailutasolla. Kullanhuuhdontakisoissa kilpaillaan siitä, kuka vaskaa ämpärillisen hiekkaa ja löytää siihen ennalta piilotetut kultahiput nopeimmin. Jokaiselle kilpailijalle jaetaan saman kultahippumäärän sisältävä hiekkaämpäri. Kilpailijat eivät tiedä montako kultahippua hiekan joukkoon on piilotettu. Kilpailuhiput ovat halkaisijaltaan hyvin pieniä, enintään 1 mm, ja se tekeekin lajista haastavan. Jokaisesta hukatusta kultahipusta tulee aikasakko, joka vaikuttaa lopulliseen vaskausaikaan. Kilpailuvälineet koostuvat ämpäristä, jossa kultapitoinen hiekka, vaskoolista, kilpailunumerosta ja [[koeputki|koeputkesta]], joka on täytetty puhtaalla vedellä. Löydetyt hiput kilpailija laittaa koeputkeen ja vie sen kisatoimitsijalle laskettavaksi. Nopeimman kokonaisvaskausajan saavuttanut on voittanut kilpailun. Kilpailusarjoja ovat: miehet, naiset, yleinen, lapset/nuoret, aloittelijat, veteraanit ja joukkue. Palkinnon saavatsaa yleensä kolme parasta.