Ero sivun ”Hevonen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän Nlliydxvb muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Anr tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
muokattu käsittelemään alalajia E. c. caballus, tuotu tekstiä artikkelista Villihevonen
Rivi 2:
{{Lähteetön|Tekstistä suurin osa on lähteetöntä.}}
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = HevonenKesyhevonen
| status =
| iucn =
Rivi 16:
| heimo = [[Hevoseläimet]] Equidae
| suku = ''[[Hevoseläimet|Equus]]''
| laji = [[Villihevonen|Hevonen]] ''caballus''
| kaksiosainenalalaji = Equus ''caballus''
| kolmiosainen = Equus caballus caballus
| kaksiosainen_auktorikolmiosainen_auktori = [[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758
| wikispecies = Equus caballus
| commonscat = Equus caballus
}}
'''Hevonen''' eli '''kesyhevonenKesyhevonen''' (''Equus caballus caballus'') on yksi [[Villihevonen|hevosen]] alalajeista. Se on suurikokoinen [[kavioeläimet|kavioeläinten]] lahkoon ja [[hevoseläimet|hevoseläinten]] heimoon kuuluva [[nisäkkäät|nisäkäs]]. Ihminen kesytti hevosen noin 5000 vuotta sitten [[kotieläin|kotieläimeksi]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kesyhevosen_historia_alkoi_maidon_tuottajana/5732704| Nimeke = Kesyhevosen historia alkoi maidon tuottajana| Tekijä = | Ajankohta = 13.3.2009 | Julkaisija = Yle Uutiset| Viitattu = 18.1.2019}}</ref>
 
Hevosta on käytetty ratsuna, veto- ja kantojuhtana sekä vetoeläimenä maatalous- ja metsätöissä. [[Traktori]]t ja [[auto]]t ovat 1900-luvulla pitkälti korvanneet hevosen aiemmista käyttötarkoituksistaan, ja hevosesta on ainakin teollistuneissa maissa tullut lähinnä harrastuseläin. Moni työskentelee silti yhä ammatikseen hevosalalla. Suomessa arvioidaan hevosalalla työskentelevän kokopäiväisesti noin 4&nbsp;500 ja osa-aikaisesti noin 9&nbsp;000 henkilöä,<ref name="hippos haasteet"/> joista suurin osa työskentelee ravi- tai opetushevosten kanssa.
Rivi 29 ⟶ 30:
 
== Esiintyminen ==
[[Przewalskinhevonen|Przewalskinhevosesta]] on pitkään uskottu, että se on ainoa nykyisin elävä villihevonen, jota ihminen ei ole koskaan kesyttänyt. Tämä uskomus on todistettu vääräksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/luonnontiede/vielako-on-villihevosia-no-ei-dna-tutkimus-hamarsi-hevosen-alkuperan-jalleen-6703675|nimeke=Vieläkö on villihevosia? No ei – DNA-tutkimus hämärsi hevosen alkuperän jälleen|tekijä=Kari Kortelainen|julkaisu=T&T|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2018-08-31|ietf-kielikoodi=}}</ref>Przewalskinhevosesta ei ole enää jäljellä kantoja, jotka eivät polveutuisi ainakin jossain vaiheessa vankeudessa, pääasiassa [[eläintarha|eläintarhoissa]], eläneistä yksilöistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/maailman_viimeiset_villihevoset_eivat_olekaan_niin_villeja_paljasti_dna_tutkimus|nimeke=Maailman viimeiset villihevoset eivät olekaan niin villejä, paljasti dna-tutkimus|julkaisu=Tiede|ajankohta=2015-09-28|viitattu=2018-08-31|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kesyhevosista villiintyneitä hevoskantoja on sen sijaan useita, joista tunnetuimmat lienevät Pohjois-Amerikan [[mustangi]]t ja [[Australia]]n [[brumby]]t. [[Britteinsaaret|Britteinsaarilla]] monia vanhoja [[poni]]kantoja ja [[Ranska]]ssa [[camarguenhevonen|camarguenhevosta]] kasvatetaan puolivilleinä vapaasti vaeltavissa mutta ihmisen hallinnoimissa laumoissa{{Lähde}}.
 
Hevosen luontainen ihanneympäristö on laaja aukea ruohomaa, jossa ravintoa on runsaasti, pedot voi havaita jo kaukaa ja niiltä pakeneminen on helppoa.<ref name="nieminen 2003 39"/>
 
Rivi 283 ⟶ 282:
{{Pääartikkeli|[[Merkki (hevonen)]]}}
Merkeiksi kutsutaan hevosyksilön erityisiä tuntomerkkejä, jotka ovat lähinnä valkeita alueita hevosen päässä ja jaloissa. Tällaisia merkkejä ovat esimerkiksi tähti, kuonopilkku, piirto ja läsi sekä jaloissa olevat sukat. Myös tummia ja muunlaisia merkkejä kuitenkin on. Valkoisten merkkien alueelta hevosen iho on aina vaaleanpunainen. Pienehköt valkeat merkit ovat tavallisia eikä niitä yleensä mielletä [[kirjava (hevonen)|kirjavuudeksi]], vaikka ne saattavatkin olla jonkin kirjavuusgeenin aiheuttamia. Jos valkeaa on rungossa, hevosta kutsutaan kirjavaksi.
 
== Villiintyneet kesyhevoset ==
[[Kuva:Mustang Utah 2005 2.jpg|thumb|left|Mustangeja [[Utah]]issa Yhdysvalloissa.]]
Kaikki hevoset, sekä [[Przewalskinhevonen|Przewalskinhevosestaprzewalskinhevoset]] on pitkään uskottu, että se on ainoa nykyisin elävä villihevonenkesyhevoset, jota ihminen ei ole koskaan kesyttänyt. Tämä uskomus on todistettu vääräksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/luonnontiede/vielako-on-villihevosia-no-ei-dna-tutkimus-hamarsi-hevosen-alkuperan-jalleen-6703675|nimeke=Vieläkö on villihevosia? No ei – DNA-tutkimus hämärsi hevosen alkuperän jälleen|tekijä=Kari Kortelainen|julkaisu=T&T|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2018-08-31|ietf-kielikoodi=}}</ref>Przewalskinhevosesta ei ole enää jäljellä kantoja, jotka eivät polveutuisipolveutuvat ainakin jossain vaiheessa vankeudessa, pääasiassa [[eläintarha|eläintarhoissa]], eläneistä yksilöistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/maailman_viimeiset_villihevoset_eivat_olekaan_niin_villeja_paljasti_dna_tutkimus|nimeke=Maailman viimeiset villihevoset eivät olekaan niin villejä, paljasti dna-tutkimus|julkaisu=Tiede|ajankohta=2015-09-28|viitattu=2018-08-31|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kesyhevosista villiintyneitä hevoskantoja on sen sijaankuitenkin useita, joistaja niistä tunnetuimmat lienevät Pohjois-Amerikan [[mustangi]]t ja [[Australia]]n [[brumby]]t. [[Britteinsaaret|Britteinsaarilla]] monia vanhoja [[poni]]kantoja ja [[Ranska]]ssa [[camarguenhevonen|camarguenhevosta]] kasvatetaan puolivilleinä vapaasti vaeltavissa mutta ihmisen hallinnoimissa laumoissa{{Lähde}}.
 
[[Brumby]] on [[australia]]lainen villihevosrotu. Ensimmäiset hevoset laivattiin Australiaan vuonna 1788, ja pian sen jälkeen karkulaiset ja vapaaksi päästetyt yksilöt muodostivat omia laumojaan. Nykyisin Australiassa elää enemmän villihevosia kuin missään muualla. Brumbyjä arvioidaan olevan noin 200&nbsp;000–600&nbsp;000 vuodesta riippuen.
 
Yhdysvalloissa on noin 37&nbsp;000 [[mustangi]]a, joista puolet [[Nevada]]n osavaltiossa. Muualla Yhdysvalloissa mustangeja on Arizonan, Kalifornian, Oregonin, Utahin ja Wyomingin osavaltioissa.<ref>[http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/12/yhdysvallat_keraa_talteen_villihevosia_1320983.html Yhdysvallat kerää talteen villihevosia], luettu 29.12.2009</ref> Mustangit polveutuvat eurooppalaisten uudisasukkaiden kesyhevosista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.org/web/20090219054021/http://canadiangeographic.ca/Magazine/ma05/indepth/ | Nimeke = A brief history of the horse in America | Tekijä = Singer, Ben | Selite = Arkistolinkki | Julkaisu = Canadian Geographic Magazine | Ajankohta = 2005 | Julkaisija = Canadian Geographic Enterprises | Viitattu = 21.11.2016 | Kieli = }}</ref>
 
== Lajiristeytykset ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Hevonen