Ero sivun ”Suistamo” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Onnevi (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 111:
1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa Suistamo tunnettiin erityisesti runonlaulajistaan, itkuvirsien esittäjistään, kanteleen soittajistaan ja metsämiehistään. Alueelle tehtiin runonkeruu- ja karhunkaatomatkoja. [[Alpo Sailo]] käytti tunnettua runonlaulajaa [[Pedri Shemeikka]]a mallinaan muotoillessaan Sortavalaan Runonlaulajapatsaan. "Karjalan äidin" maineen saavutti Sotikaisten sukuun kuulunut [[Matjoi Plattonen]] itkuvirsillään. Myös laajasti tunnettu ja Kalevalaseuran arvostama runonlaulaja Matrona Kyyrönen syntyi Suistamossa marraskuussa vuonna 1843, mutta hän eli suurimman osan elämästään Impilahdella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.geni.com/people/Matrona-Kyyr%C3%B6nen/6000000010934343228|nimeke=Matrona Simeonintytär Kyyrönen|julkaisu=geni_family_tree|viitattu=2017-05-28|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> Nuori musiikkimies Armas Launis äänitti vuonna 1905 vaharullille Iivana Onoilan ja Pedri Shemeikan muisteloita. Ne ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran äänitearkistossa.
 
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen laatiman [https://www.kotus.fi/files/6912/karjalat_kartta_2019.png kartan] mukaan Suistamon läntisimmissä kylissä puhuttiin suomen kielen ns. karjalaismurteiden [[Kaakkoismurteet|kaakkoismurteita]] eli Etelä-Karjalan murteita. Itä- ja pohjoisosissa puhuttiin [[Karjalan kieli|karjalan kielen]] murteisiin kuuluvaa eteläkarjalaa eli etelämurteita kuten Suojärvelläkin. Kaakkoinen rajanaapuri Salmi kuului jo [[Aunuksenkarjalan kieli|aunukselaismurteiden]] (livvi) piiriin.
 
== Muuta ==