Ero sivun ”Johannes (arkkipiispa)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EPSW (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Merkkaus:  virheellinen wikikoodi 
p edellisen huoltoa, vuosilukujen ylilinkkaus pois, hyv
Rivi 3:
 
== Koulunkäynti ja opiskelu ==
Johannes Wilho Rinteen vanhemmat olivat tullipäällysmies Fredrik Wilhelm Rinne ja Aina Rauha Lindgren-Toivonen. Hän kävi koulunsa Turussa ja kirjoitti ylioppilaaksi [[Turun suomalainen klassillinen lyseo|Turun suomalaisesta klassillisesta lyseosta]] vuonna [[1942]]. Hän suoritti [[Åbo Akademi]]ssa [[teologian kandidaatti|teologian kandidaatin]] tutkinnon vuonna [[1948]]. Samana vuonna hän siirtyi opiskelemaan Englantiin [[Anglikaaninen kirkko|anglikaaniseen]] [[St. John's College (Durham)|St. John's Collegeen]], [[Durhamin yliopisto]]on, noin vuodeksi. Teologian lisensiaattitutkinnon hän suoritti syksyllä 1952. Vuosina 1952–1953 hän oli stipendiaattina [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] ja suoritti Master of Theology -tutkinnon [[New York]]issa vuonna [[1953]].
 
Opintojensa ohessa Rinne toimi opettajana. Englannista palattuaan hän meni [[Parainen|Paraisten]] ruotsinkielisen yhteiskoulun opettajaksi, missä tehtävässä hän toimi vuoteen [[1951]] asti. Auskultointi kouluvirkoja varten tapahtui lukuvuonna 1951–1952 Turun ruotsalaisessa normaalilyseossa. Vuosina 1953–[[1966]]1953–1966 hän toimi opettajana ja rehtorina eri puolilla Suomea: ensin opettajana [[Lahti|Lahdessa]] Kannaksen yhteiskoulussa 1953–1954 ja sen jälkeen [[Kittilä]]n yhteislyseossa, jonka rehtorina hän toimi vuodet 1954–1962. [[Joensuun normaalikoulu|Joensuun normaalilyseossa]] hän toimi vuodesta [[1962]] ja Turun klassillisessa lyseossa vuodesta [[1963]].
 
1950-luvun lopulla Rinne opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa [[psykologia]]a ja [[kasvatustiede|kasvatustieteitä]]. Åbo Akademissa hän toimi 1960-luvun alussa erilaisissa tehtävissä. Vuonna [[1966]] hän väitteli [[teologian tohtori|teologian tohtoriksi]] aiheenaan anglikaanisen arkkipiispa [[William Temple]]n näkemys [[Taivasten valtakunta|Jumalan valtakunnasta]]. [[Väitöskirja]] on englanninkielinen, eikä sitä ole käännetty suomeksi.
 
Vuonna 1966 hän kääntyi [[luterilaisuus|luterilaisesta]] ortodoksiksi ja siirtyi jatkamaan opiskelujaan [[Kreikka|Kreikkaan]] [[Tessaloniki]]n Aristoteleen yliopistoon, jossa hän teki vuonna [[1971]] toisen väitöskirjan kreikan kielellä. Väitöskirja on käännetty myös suomeksi nimellä ''Ykseyden ja yhdenmukaisuuden suhde kirkossa ekumeenisten synodien valossa''.
 
== Työ ja kirkolliset vihkimykset ==
Ortodoksiksi kääntymistä seuranneena vuonna 1967 Johannes Rinne vihittiin [[Konstantinopoli]]ssa [[diakoni]]ksi, ja saman vuoden syksyllä hänet liitettiin Kreikassa [[Patmos|Patmoksen]] saarella sijaitsevan Johanneksen luostarin veljestöön ja vihittiin [[munkki (uskonto)|munkiksi]] ja [[pappi|papiksi]]. Hän sai myös [[arkkimandriitta|arkkimandriitan]] arvon, jota ei tuolloin ollut Suomessa kenelläkään toisella munkilla. Palattuaan Suomeen Johannes toimi Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvoston päätoimittajana ja sihteerinä 1968–1969, sen jälkeen päätoimittajuus jatkui vuoteen 1979.
 
Vuonna [[1969]] arkkimandriitta Johannes valittiin apulaispiispaksi virkanimikkeellä Lapin piispa. Samana vuonna hän hoiti ensin viransijaisena ja [[piispa]] Aleksanterin kuoltua virkaa tekevänä myös Helsingin piispan virkaa noin vuoden ajan. [[Helsingin ortodoksinen hiippakunta|Helsingin ortodoksisen hiippakunnan]] piispaksi hänet valittiin vuonna [[1970]] ja vuonna [[1972]] hänelle myönnettiin Helsingin [[metropoliitta|metropoliitan]] arvo. Tuolloin Suomen ortodoksiset hiippakunnat korotettiin metropoliittakunniksi. Helsingin metropoliitan tehtävää hän hoiti arkkipiispaksi valintaansa asti.
 
[[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkkokunnan]] arkkipiispana hän toimi vuodet [[1987]]–[[2001]]1987–2001. Johanneksen aika oli Suomen ortodoksisessa kirkossa sisäisen vahvistumisen ja pienoisen kasvun aikaa. Johannes toimi Viron ortodoksisen kirkon vt. arkkipiispana 1990-luvun lopulla, kun osa Viron seurakunnista siirtyi Moskovan patriarkaatista Konstantinopolin patriarkaatin alaisuuteen. Eläkkeelle siirryttyään hän sai arvonimekseen harvinaisen [[Nikea]]n metropoliitan arvon. Tässä tehtävässä hän osallistui muun muassa ensimmäistä kertaa suomalaisena piispana Konstantinopolin [[ekumeeninen patriarkka|ekumeenisen patriarkaatin]] [[Pyhä Synodi|Pyhän Synodin]] työskentelyyn. Jäätyään eläkkeelle hän muutti synnyinkaupunkiinsa Turkuun, jossa hän kuoli 1. heinäkuuta 2010.
 
Kirkollisten tehtäviensä ohessa metropoliitta Johannes toimi eri yliopistoissa (Åbo Akademi, [[Helsingin yliopisto]], [[Joensuun yliopisto]]) [[assistentti]]na sekä virkaatekevänä professorina ja [[dosentti]]na. Häntä pidettiin ortodoksisen kanonisen perinteen johtavana asiantuntijana Suomessa. Johannes vihittiin teologian kunniatohtoriksi vuonna 1972 Unkarissa, Debrecenin yliopistossa.