Ero sivun ”Suomen aateli” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tekstin parantelua.
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 19:
Jäljelle jääneetkin sääty­eri­oikeudet menettivät enimmän merkityksensä vuoden [[1906]] valtiopäiväuudistuksessa kun [[säätyvaltiopäivät]] lakkautettiin ja tilalle tuli yleiseen [[Äänioikeus|äänioikeuteen]] perustuva [[eduskunta]].<ref name="Toivonen">{{Kirjaviite | Tekijä=Toivonen, Raimo | Nimeke=Uskonnottoman oikeusopas | Sivu=124 | Luku=Säätyerioikeudet | Julkaisupaikka=Jämsä | Julkaisija=R. Toivonen | Vuosi=1997}}</ref> Aateli oli käytännössä täysin ruotsinkielistä ja valtiopäiväuudistus oli ratkaiseva isku aatelin ja ruotsinkielisten yhteiselle valta-asemalle.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Max Engman|Nimeke=Kielikysymys|Vuosi=2018|Sivu=342|Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland}}</ref> Uudistuksen yhteydessä laadittiin myös ehdotus uudeksi [[ritarihuone]]järjestykseksi, mutta sen vahvisti vasta [[Svinhufvudin senaatti]] vuonna 1918.<ref>Ritarihuone ja Suomen aatelissivut, s. 75</ref>
 
Viimeiset aateloinnit tapahtuivat vuonna 1904. Poikkeuksena oli [[Heinola|heinolalainen]] apteekkarin poika, ministerivaltiosihteeri [[August Langhoff]], jolle myönnettiin [[vapaaherra]]n arvonimi vuonna 1912.<ref name=":0" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ritarihuone.fi/fin/suomenaatelisto/aatelistokauttahistorian/ | Nimeke=Aatelisto kautta historian | Julkaisija=Suomen Ritarihuone | Viitattu=2.12.2009}}</ref>
 
== Suomen tasavallan aika (vuodesta 1917 alkaen) ==