Wikipedia

Ero sivun ”Meiendorf-interstadiaali” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
Arla (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
39 162 muokkausta
p lähteetöntä pois jne
Rivi 1:
{{Korjattavat 2012|596}}{{Lähteetön}}
[[Tiedosto:Ngrip bolling allerod ch4 1.png|thumb|right|350px|Grönlannin NGRIP-jääkairausnäytteen metaanin määrä. Meiendorf-Bölling-[[Alleröd-kausi]] näkyy siinä koholla olevana metaanin määränä.]]
'''Meiendorf-interstadiaali''' (monesti myös Bølling-[[interstadiaali]] n. 14650-14000 kalenterivuotta sitten) oli lämmin kausi, joka lopetti kylmimmän [[Jääkausi|jääkauden]].<ref>{{Verkkoviite| osoite=https://www.researchgate.net/publication/272009037_Deglaciation_and_Human_Colonization_of_Northern_Europe |nimeke=Deglaciation and Human Colonization of Northern Europe (PDF)| julkaisu=ResearchGate|viitattu=2018-11-05|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Lämpötilat nousivat äkkiä, jää vetäytyi nopeasti ja ikirouta suli. Paljon jäätiköiden sulavettä vapautui mereen. Meren pinta nousi. Metsä ja aro valtasivat alaa tundralta. Eläimistöä kuoli sukupuuttoon. Ihminen levittäytyi pohjoiseen. Vain muutamia kymmeniä vuosia kestänyt lämpeneminen n. 14650 vuotta sitten nosti talvilämpötiloja, ja myös kesälämpötiloja, mutta Etelämanner kylmeni.▼
 
▲'''Meiendorf-interstadiaali''' (monesti myös Bølling-[[interstadiaali]] n. 14650-14000 kalenterivuotta sitten) oli lämmin kausi, joka lopetti kylmimmän [[Jääkausi|jääkauden]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.researchgate.net/publication/272009037_Deglaciation_and_Human_Colonization_of_Northern_Europe|nimeke=Deglaciation and Human Colonization of Northern Europe (PDF)|julkaisu=ResearchGate|viitattu=2018-11-05|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Lämpötilat nousivat äkkiä, jää vetäytyi nopeasti ja ikirouta suli. Paljon jäätiköiden sulavettä vapautui mereen. Meren pinta nousi. Metsä ja aro valtasivat alaa tundralta. Eläimistöä kuoli sukupuuttoon. Ihminen levittäytyi pohjoiseen.
 
Vain muutamia kymmeniä vuosia kestänyt lämpeneminen n. 14650 vuotta sitten nosti talvilämpötiloja, ja myös kesälämpötiloja. Mutta Etelämanner kylmeni.
 
Böllingin lämpenemisen syyksi arvellaan [[Milankovicin jaksot|Maan radan muutosta]]. Tämä lämmitti pohjoista pallonpuoliskoa. Merijää suli. [[Golf-virta]] käynnistyi täydelle teholle. Talvilämpötila nousi. Golfvirtahan lämmittää Eurooppaa nimenomaan talvella.
Rivi 12 ⟶ 8:
[[File:Ngrip bolling allerod do18 1.png|thumb|Meiendorf-kausi näkyy jääkairausnäytteen tiedoissa korkeimpana huippuna.]]
 
Meiendorf-interstadiaali on nimetty Meiendorfissa sijaitsevan Hampurin kulttuurin löytöpaikan mukaan. Tätä kautta sanotaan monesti myös Bölling-kaudeksi.
Tätä kautta sanotaan monesti myös Bölling-kaudeksi.
 
Meiendorfin interstadiaali ajoitetaan yleensä välille 14700/14600-14100/14000 kalenterivuotta sitten. Böllingin ajoitus noin 14600 kalenterivuotta sitten on [[radiohiilivuosi]]ssa 12700 vuotta sitten<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lehigh.edu/~ziy2/pubs/YuGpQPreprint.pdf | Nimeke = THREE AMPHI-ATLANTIC CENTURY - SCALE COLD EVENTS DURING THE BØLLING - ALLERØD WARM PERIOD| Tekijä =Zicheng YU, Ulrich EICHER | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu = Géographie physique et Quaternaire| Ajankohta =2001 | Julkaisija = | Viitattu =30.11.2015 | Kieli = }}</ref>. Alkuvaihetta sanotaan monesti Meiendorf-interstadiaaliksi. Bölling aloitti pitkän Bölling-Alleröd-[[interstadiaali]]n, jota kutsutaan nimellä B/A-intestadiaali. ▼
Jääkauden loppukautta on koetettu ajoittaa mm Lake Neuchatelin kerrostumista ja Grönlannin jääkairausnäytteistä.
 
▲Meiendorfin interstadiaali ajoitetaan yleensä välille 14700/14600-14100/14000 kalenterivuotta sitten. Böllingin ajoitus noin 14600 kalenterivuotta sitten on [[radiohiilivuosi]]ssa 12700 vuotta sitten<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lehigh.edu/~ziy2/pubs/YuGpQPreprint.pdf | Nimeke = THREE AMPHI-ATLANTIC CENTURY - SCALE COLD EVENTS DURING THE BØLLING - ALLERØD WARM PERIOD| Tekijä =Zicheng YU, Ulrich EICHER | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu = Géographie physique et Quaternaire| Ajankohta =2001 | Julkaisija = | Viitattu =30.11.2015 | Kieli = }}</ref>. Alkuvaihetta sanotaan monesti Meiendorf-interstadiaaliksi. Bölling aloitti pitkän Bölling-Alleröd-[[interstadiaali]]n, jota kutsutaan nimellä B/A-intestadiaali.
 
Meiendorf-kautta vastaa Grönlannin jääkairausnäytteiden lämmin kausi GI-1e. Meiendorf-kautta edelsi kylmä Macklenburg-vaihe GS 2a. Mienendorf-kauden jälkeen tuli vanhin tundrakausi GI 1d.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.researchgate.net/figure/Late-Glacial-and-Early-Holocene-chronology-for-northcentral-Europe_tbl1_272009037|nimeke=Table 1 Late Glacial and Early Holocene chronology for northcentral Europe|julkaisu=ResearchGate|viitattu=2018-11-05|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
Varsinaista Bölling-kautta tarkassa mielessä vatsa aseuraava lämmin kausi GI-1c3. Böllingiä kutsutaan nimellä "Pollen zone 1b", GI-1e tai Bölling-oskillaatio ja Sen alkamiselle on käytetty jopa ajoituksia 14&nbsp;000 ja 15&nbsp;000 vuotta sitten. Dramaattisin muutos oli talvilämpötilan, ei kesälämpötilan muutoksessa. Bölling-kautta seurasi hieman kylmä [[vanha dryas]], mutta lämmin kausi jatkui vielä Böllingiä hieman viileämmällä [[Alleröd-kausi|Alleröd-kaudella]]. Koko lämpökausi päättyi [[Dryaskausi|dryaskauden]] äkilliseen kylmenemiseen. Bölling-Alleröd-kausiin ja dryaskauteen liittyvät rajut ilmastonmuutokset aiheuttivat osaltaan [[mammuttien kuolema]]n.
Varsinaista Bölling-kautta tarkassa mielessä vatsa aseuraava lämmin kausi GI-1c3.
 
Böllingiä kutsutaan nimellä "Pollen zone 1b", GI-1e tai Bölling-oskillaatio ja Sen alkamiselle on käytetty jopa ajoituksia 14&nbsp;000 ja 15&nbsp;000 vuotta sitten. Dramaattisin muutos oli talvilämpötilan, ei kesälämpötilan muutoksessa.
 
Bölling-kautta seurasi hieman kylmä [[vanha dryas]], mutta lämmin kausi jatkui vielä Böllingiä hieman viileämmällä [[Alleröd-kausi|Alleröd-kaudella]].
Koko lämpökausi päättyi [[Dryaskausi|dryaskauden]] äkilliseen kylmenemiseen. Bölling-Alleröd-kausiin ja dryaskauteen liittyvät rajut ilmastonmuutokset aiheuttivat osaltaan [[mammuttien kuolema]]n.
 
 
 
== Syy ==
Rivi 53 ⟶ 39:
 
== Metaani, hiilidioksidi ==
Myös metaaninMetaanin määrä nousi huomattavasti Bölling-kauden alussa. Tämä saattaa viitata ikiroudan sulamiseen ja/tai nopeaan soistumiseen. Hiilidioksidin määrä näytteissä ei ole yhtä selvää, mutta huomattavaa silti. Eräiden mallien mukaan hiilidioksidin piikkimäinen nousu ei näy hyvin näytteissä, vain 10 ppmv nousuna<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = P. Köhler, G. Knor, D. Buiron, A. Lourantou, and J. Chappellaz3| Otsikko =Abrupt rise in atmospheric CO2 at the onset of the Bølling/Allerød: in-situ ice core data versus true atmospheric signals | Julkaisu = Climate of the Past| Ajankohta =04 May 2011 | Vuosikerta = 2011| Numero =7 | Sivut = 473-486 | Julkaisija = | Selite= | Tunniste=doi:10.5194/cp-7-473-2011 | www = | www-teksti = http://www.clim-past.net/7/473/2011/cp-7-473-2011.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 30.11.2015 }}</ref>. Typen määrä nousi GISP2-näytteessä hetkellisesti korkealle kauden alussa. Grönlannin keskiosaan kasautuvan lumen määrä nousi äkkiä. Pölyn, kalsiumin ja natriumin määrät putosivat<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pnas.org/content/97/4/1331/F1.expansion.html | Nimeke = Ice-core evidence of abrupt climate changes| Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 30.11.2015 | Kieli = }}</ref>.▼
 
▲Myös metaanin määrä nousi huomattavasti Bölling-kauden alussa. Tämä saattaa viitata ikiroudan sulamiseen ja/tai nopeaan soistumiseen. Hiilidioksidin määrä näytteissä ei ole yhtä selvää, mutta huomattavaa silti. Eräiden mallien mukaan hiilidioksidin piikkimäinen nousu ei näy hyvin näytteissä, vain 10 ppmv nousuna<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = P. Köhler, G. Knor, D. Buiron, A. Lourantou, and J. Chappellaz3| Otsikko =Abrupt rise in atmospheric CO2 at the onset of the Bølling/Allerød: in-situ ice core data versus true atmospheric signals | Julkaisu = Climate of the Past| Ajankohta =04 May 2011 | Vuosikerta = 2011| Numero =7 | Sivut = 473-486 | Julkaisija = | Selite= | Tunniste=doi:10.5194/cp-7-473-2011 | www = | www-teksti = http://www.clim-past.net/7/473/2011/cp-7-473-2011.pdf| Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 30.11.2015 }}</ref>. Typen määrä nousi GISP2-näytteessä hetkellisesti korkealle kauden alussa. Grönlannin keskiosaan kasautuvan lumen määrä nousi äkkiä. Pölyn, kalsiumin ja natriumin määrät putosivat<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pnas.org/content/97/4/1331/F1.expansion.html | Nimeke = Ice-core evidence of abrupt climate changes| Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 30.11.2015 | Kieli = }}</ref>.
 
=== Kasvillisuus ===
Rivi 62 ⟶ 47:
=== Eläimistö ===
 
Peura tai hevonen oli pääasiallinen laji riippuen alueesta. Kaudella eli vielä mammutteja Englannissa noin 14&nbsp;000 vuotta sitten. Oli myös biisoneita, saiga-antilooppeja ja napakettuja<!-- ibex arctic tiare -->. [[Madeleinen kulttuuri]] oli levinnyt tai levisi pohjoiseen. Pohjois-Ranskaan ilmestyi lämpimän ilmanalan puita,<!-- aider--> tammea, hasselpähkinää<!--maple, even beech, arboreal pollen total >40%-->. Kylmän ilmanalan eläinten lisäksi Etelä-Belgiassa oli lämpimähkön ilmaston hirviä.<!-- red and roe deer and boar, as well as such birds as the capercalllie and the fieldfare.
-->
 
== Eläimistön katoaminen ==
Rivi 81 ⟶ 65:
 
== Bölling-interstadiaalin jako ==
 
Bölling-interstadiaalin voidaan katsoa alkavan jo Meiendorf-interstadiaalista.
 
<!--
vyöhyke cal. bp,rcbp
Preboreal warming PB 11,550 - 11,300 10,000 - 9,700
Younger Dryas Stadial YD 12,700 - 11,550 11,000 - 10,000
Alleröd Interstadial AL 13,800 - 12,700 12,100 - 11,000
Older Dryas Stadial OD 13,870 - 13,800 12,150 - 12,100
Bölling Interstadial BO 14,500 - 13,870 13,000 - 12,150
Lista Stadial LI 14,850 - 14,500 13,300 - 13,000
Pre-Bölling Interstadial P-BÖ 15,750 - 14,850 14,200 - 13,300
-->
 
{| {{prettytable}}
Rivi 118 ⟶ 90:
|
|- style="background-color: #FFEEEE;"
| Meiendorf/Bölling-interstadiaali
| "ME"
| GI-1e
Rivi 132 ⟶ 104:
|
|- style="background-color: #FFEEEE;"
| Bölling-interstadiaali<br> ''sensu stricto''
| BÖ BO
| GI-1c3
Rivi 153 ⟶ 125:
|
|- style="background-color: #EEEEFF;"
| [[Nuorempi dryas]]
| YD
| GS-1
Rivi 160 ⟶ 132:
| Dryas III
|- style="background-color: #FFEEEE;"
| [[Preboreaali]]n lämpeneminen
| PB
|
Rivi 169 ⟶ 141:
 
== Vastaavat Grönlannin interstadiaalit ==
*GrönlaanninGrönlannin interstadiaali 1e1 (GI-1e1 - lämmintä)▼
 
▲*Grönlaannin interstadiaali 1e1 (GI-1e1 - lämmintä)
*Grönlannin interstadiaali 1e2 (GI-1e2 - kylmää)
*Grönlannin interstadiaali 1e3 (GI-1e3 - lämpimämpää)
 
 
== Lämpötilan kehitys ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Meiendorf-interstadiaali”