Ero sivun ”Tieteen ja uskonnon välinen suhde” versioiden välillä

 

[[Ilkka Niiniluoto|Ilkka Niiniluodon]] mukaan itsenäisessä Suomessa on pääosin vallinnut ”rauhanomainen rinnakkaiselo” uskonnon ja tieteen välillä.<ref>Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”. Teoksessa {{kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Sivu=128 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-27403-8}}</ref> Kirkkoon kuuluville lapsille opetetaan kouluissa uskontoa tieteiden ja tiedepohjaisten oppiaineiden rinnalla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=Usko, järki ja ihminen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalainen teologinen kirjallisuusseura | Vuosi=2001| Sivu=63 | Tunniste=ISBN 952-9791-41-0 }}</ref> Niiniluodon mukaan ”rauhanomainen rinnakkaiselo” uskonnon ja tieteen välillä ei ole kuitenkaan mahdollista koko todellisuuskäsityksen kannalta. Uskontojen pyhiin kirjoituksiin nojautuva käsitys todellisuutta koskevan tiedon hankkimisesta ja perustelemisesta on väistämättä ristiriidassa tieteen epädogmaattisen menetelmän kanssa. Tutkimukseen perustuvan todellisuuskäsityksen edustaja hyväksyy arvokäsityksen, jonka mukaan tieteen keskeinen arvopäämäärä on [[totuus]], ja [[Tietoteoria|tietokäsityksen]], jossa hyväksytään vain tieteen kriittinen menetelmä todellisuutta koskevan tiedon muodostamisen välineeksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=Usko, järki ja ihminen: Uskonnonfilosofisia esseitä | Sivu=64 | Selite=Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 227 | Julkaisupaikka=Helsinki| Julkaisija=Suomalainen teologinen kirjallisuusseura | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-9791-41-0}}</ref>

 

== Demarkaatio-ongelma ja uskonto ==