Ero sivun ”Etunimi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lis. Kangas 2019 |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 14:
[[Kristinusko|Kristillisissä]] maissa monet tavalliset etunimet on saatu [[Raamattu|Raamatusta]] ja monet niistä ovat [[heprea]]laista alkuperää. Suomalaisen almanakan etunimistä noin 40 prosenttia on kirkollista alkuperää (2008).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lempiäinen, Pentti | Nimeke=Pyhät ajat | Sivu=63 | Selite=6. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-607-651-8}}</ref> Länsimaissa käytetään myös [[Antiikin Kreikka|antiikin kreikkalaisilta]] ja [[Antiikin Rooma|roomalaisilta]] saatuja etunimiä (esimerkiksi [[Markus]] ja [[Laura (nimi)|Laura]]), joista monet ovat samalla [[pyhimys]]ten nimiä. Yleisiä ovat myös germaaneilta (esimerkiksi [[Eero]] ja [[Emma (nimi)|Emma]]) ja kelteiltä periytyvät nimet sekä nimet, jotka tarkoittavat jotain asiaa (kuten [[Satu (nimi)|Satu]] tai [[Vuokko (nimi)|Vuokko]]). [[Kansallisromantiikka]] on toisinaan nostanut esiin myös kansojen vanhoja omia nimiä. Suomessa tällainen nimilähde on ollut [[Kalevala]]. Osa [[suomalaiset muinaisnimet|suomalaisista muinaisnimistä]] onkin 1800- ja 1900-luvulla tullut uudestaan käyttöön.
Lapsi saa Suomessa nimen seuraavasti: Sairaala lähettää tiedon syntyneestä lapsesta [[Maistraatti|maistraatille]]. Jos lapsi syntyy jossakin muualla kuin sairaalassa, avustavan lääkärin, kätilön tai sairaanhoitajan on ilmoitettava syntymä. Muussa tapauksessa äidin tai lasta hoitavan henkilön on ilmoitettava syntymästä terveydenhuollon ammattihenkilölle, joka välittää tiedon maistraattiin. Syntymätodistusta ei Suomessa käytetä. [[Väestörekisterikeskus]] lähettää rekisteröintitiedot edelleen lasten vanhemmille. Vanhemmat antavat lapselle yhdestä
Suomessa kaikki yleisimmät etunimet on merkitty [[almanakka]]an jonkin vuoden päivän kohdalle, jolloin on tämännimisten henkilöiden [[nimipäivä]].
| |||