Ero sivun ”Suistamo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Historia: oikea taivutus, wl |
Lisätty karjalan kielinen nimi Suistama alueella puhutun eteläkarjalan mukaisesti. Lisäksi tehty muutamia linkityksiä. |
||
Rivi 42:
[[Kuva:Suistamo.jpg|thumb|150px|right|Suistamon epävirallinen perinnevaakuna.]]
'''Suistamo''' ([[Varsinaiskarjalan kieli|eteläkarj]]. ''Suistama''<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.karjalansivistysseura.fi/su-karjalan-kieli/murdehet/|nimeke=Murdehet {{!}} Karjalan Sivistysseura|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2019-07-13|ietf-kielikoodi=(eteläkarjalaksi)}}</ref>, {{k-ru|Суйстамо}}) on [[Luettelo Suomen entisistä kunnista|entinen Suomen kunta]] [[Raja-Karjala]]ssa [[Laatokan Karjala]]n pohjoisosassa [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] [[1944]] [[Luovutetut alueet|luovutetulla alueella]]. Pinta-ala oli 1 624 km² ja asukkaita henkikirjoituksen mukaan 8 141 (1939). Nykyään Suistamon alue kuuluu [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallan]] [[Suojärven piiri]]in.
Suistamon naapurikuntia olivat [[Korpiselkä]] pohjoisessa, [[Suojärvi]] idässä, [[Salmi (kunta)|Salmi]] kaakossa, [[Impilahti]] etelässä sekä [[Harlu]], [[Ruskeala]] ja [[Soanlahti]] lännessä.
Rivi 111:
1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa Suistamo tunnettiin erityisesti runonlaulajistaan, itkuvirsien esittäjistään, kanteleen soittajistaan ja metsämiehistään. Alueelle tehtiin runonkeruu- ja karhunkaatomatkoja. [[Alpo Sailo]] käytti tunnettua runonlaulajaa [[Pedri Shemeikka]]a mallinaan muotoillessaan Sortavalaan Runonlaulajapatsaan. "Karjalan äidin" maineen saavutti Sotikaisten sukuun kuulunut [[Matjoi Plattonen]] itkuvirsillään. Myös laajasti tunnettu ja Kalevalaseuran arvostama runonlaulaja Matrona Kyyrönen syntyi Suistamossa marraskuussa vuonna 1843, mutta hän eli suurimman osan elämästään Impilahdella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.geni.com/people/Matrona-Kyyr%C3%B6nen/6000000010934343228|nimeke=Matrona Simeonintytär Kyyrönen|julkaisu=geni_family_tree|viitattu=2017-05-28|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> Nuori musiikkimies Armas Launis äänitti vuonna 1905 vaharullille Iivana Onoilan ja Pedri Shemeikan muisteloita. Ne ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran äänitearkistossa.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen laatiman kartan mukaan Suistamon läntisimmissä kylissä puhuttiin Suomen kielen ns. karjalaismurteiden [[Kaakkoismurteet|kaakkoismurteita]] eli Etelä-Karjalan murteita. Itäosissa puhuttiin [[Karjalan kieli|karjalan kielen]] murteisiin kuuluvaa eteläkarjalaa eli etelämurteita kuten Suojärvelläkin. Kaakkoinen rajanaapuri Salmi kuului jo [[Aunuksenkarjalan kieli|aunukselaismurteiden]] (livvi) piiriin.
== Muuta ==
| |||