Ero sivun ”Uralilaiset kielet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) yhteensä tietysti, miten muutenkaan kielten lukumäärä laskettaisiin kuin yhteensä? |
Hävinneisiin internet-sivuihin osoitettuja viittauksia kohdistettu Web Archive-sivustosta löytyviin tallennuksiin. |
||
Rivi 1:
'''Uralilaiset kielet''' muodostavat [[kielikunta|kielikunnan]], johon kuuluvia [[kieli]]ä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen [[Ural (vuoristo)|Ural-vuoristoa]] ja [[Eurooppa|Euroopassa]]. Uralilaisia kieliä on yli 30 ja niiden puhujia noin 20,7 miljoonaa. Myös [[suomen kieli]] kuuluu uralilaisen kielikunnan [[itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaiseen]] haaraan. Muita uralilaiseen kielikuntaan kuuluvia [[virallinen kieli|valtiokieliä]] ovat [[viron kieli]] ja [[unkarin kieli]]. Muut uralilaiset kielet ovat vähemmistökieliä, joista suurinta osaa puhutaan [[Venäjä]]llä. Uralilaisia kieliä tutkiva kielitieteen haara on [[fennougristiikka]].
Joskus nimitykset ”uralilaiset kielet” ja ”suomalais-ugrilaiset kielet” ovat synonyymeja, joilla tarkoitetaan koko kielikuntaa.<ref>[https://web.archive.org/web/20180707235643/http://www.ugri.net/002/htm/index.htm Suomalais-ugrilaiset kielet ja niiden puhujat] viitattu 27.4.2009</ref>
[[File:Uralilaiset kielet muokattu.png|thumb|600px|Urarilaisten kielten levinneisyys]]
{{Pylväsdiagrammi
Rivi 24:
==Kielikunnan päähaarat ja niihin kuuluvat kielet==
[[Kuva:Sukupuu 1 Perinteinen.jpg|thumb|200px|right|Uralilaisten kielten perinteinen sukupuu Otto Donnerin mukaan (+ samojedi)]]
Perinteisen käsityksen mukainen uralilaisten kielten sukupuu perustuu muun muassa [[M. A. Castrén]]in ja [[Otto Donner]]in esittämiin näkemyksiin. Tässä sukupuussa uralilaisen kantakielen ja kielikunnan yleisesti hyväksyttyjen nykyisten päähaarojen (saame, itämerensuomi, mordva, mari, permi, unkari, mansi, hanti, samojedi)<ref name="salminen">Salminen, Tapani 2002: Problems in the taxonomy of the Uralic languages in the light of modern comparative studies. Лингвистический беспредел: сборник статей к 70-летию А. И. Кузнецовой. Москва: Издательство Московского университета, 2002. 44–55. https://web.archive.org/web/20181012090517/http://www.helsinki.fi/~tasalmin/kuzn.html</ref> välillä oletetaan olleen suuri joukko välikantakieliä (suomalais-ugrilainen välikantakieli, suomalais-permiläinen välikantakieli, suomalais-volgalainen välikantakieli, volgalainen välikantakieli, suomalais-saamelainen välikantakieli, kantaugri, kantaobinugri). Uusin tutkimus kuitenkin asettaa kyseenalaiseksi joko kaikkien tai joidenkin välikantakielten olemassaolon.
[[Kuva:Sukupuu 3 Salminen.jpg|thumb|right|200px|Uralilaisten kielten lattea sukupuu (kampamalli) Tapani Salmisen mukaan]]
Rivi 61:
*** [[Avam]]in murre
*** [[Vadejev]]in eli [[Hatanga]]n murre
** '''[[Juratsin kieli]]''' (kuollut 1800-luvulla<ref name="ts">Tapani Salminen: Uralic (Finno-Ugrian) languages https://web.archive.org/web/20181009155358/http://www.helsinki.fi/~tasalmin/fu.html</ref>; ks. [[Juratsit]])
* Eteläsamojedilaiset kielet
** '''[[Selkupin kieli]]''' (ostjakkisamojedi; ks. [[Selkupit]])
| |||