Ero sivun ”Linnunrata” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 18155394, jonka teki Savir (keskustelu) Merkkaus: Kumoaminen |
p viitteet |
||
Rivi 34:
==Ikä ja historia==
Vanhin tunnettu Linnunradan tähti muodostui 13,5 miljardia vuotta sitten eli 300 miljoonaa vuotta [[Alkuräjähdys|alkuräjähdyksen]] jälkeen. Tähti sijaitsee Linnunradan ulko-osien halossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.astronomy.com/news/2018/02/oldest-star-in-mw | Nimeke = One of the oldest stars in the Milky Way discovered | Tekijä = Jake Parks
Linnunradassa muodostuu pölystä ja kaasusta tiivystymällä koko ajan uusia tähtiä, noin kymmenen vuodessa. Samalla vanhoja tähtiä kuolee.<ref name="valtaoja">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/07/oletko-koskaan-nahnyt-linnunrataa-esko-valtaoja-kertoo-kolme-syyta-bongata | Nimeke = Oletko koskaan nähnyt Linnunrataa - Esko Valtaoja kertoo kolme syytä bongata kotigalaksimme juuri nyt | Tekijä = Jussi Nygren | Ajankohta = 7.9.2017 | Julkaisu = Yle tiede | Viitattu = 5.4.2018 }}</ref>
Rivi 46:
Linnunrata on [[Sauvaspiraaligalaksi|sauvamallinen kierregalaksi]] eli sauvaspiraaligalaksi. Sen perusosat ovat litteä, pyörivä kiekko spiraalihaaroineen sekä ytimen ympärillä oleva paksumpi tähtikiekko eli keskuspullistuma. Linnunradan sakarat lähtevät keskustassa olevan niin sanotun sauvan molemmista päistä. Maasta sauva näkyy vinosti toisesta päästä, sillä sauvan pituussuunta poikkeaa noin 15 astetta linjasta, joka kulkee Auringosta Linnunradan keskustaan. Linnunradan kiekko on ulko-osistaan hieman vääntynyt, sillä kaasupilvet painavat toisella puolella galaksia vähän tason alapuolelle ja toisella puolella yläpuolelle.<ref>Oja 2017, s. 37–41.</ref>
Päähaaroja Linnunradassa on kaksi: Kilven–Kentauruksen (''Scutum-Centaurus'') ja Perseuksen haarat. Näiden lisäksi on kolme heikompaa, pääasiassa kaasua ja nuorien tähtiä tiivistymiä sisältävää kierteishaaraa: Kulmaviivoittimen ja Jousimiehen haarat sekä Ulompi haara.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sciencedaily.com/releases/2008/06/080603160245.htm | Nimeke = Two of the Milky Way's Spiral Arms Go Missing | Tekijä
==Koko==
Linnunrata on muihin galakseihin verrattuna melko suurikokoinen.<ref name="jattilainen">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ursa.fi/blogi/otsikon-takana/jattilainen-linnunradan-keskustassa/ | Nimeke = Jättiläinen Linnunradan keskustassa | Tekijä = Anne Liljestrom | Ajankohta = 17.9.2017 | Julkaisija = Ursa | Viitattu =
Arviot Linnunradan tähtien määrästä vaihtelevat yleensä sadan miljardin ja neljänsadan miljardin välillä. Arviot perustuvat Linnunradan kokonaismassaan, tähtien osuuteen tästä massasta ja arvioon tähtien keskimääräisestä koosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://asd.gsfc.nasa.gov/blueshift/index.php/2015/07/22/how-many-stars-in-the-milky-way/ | Nimeke = How Many Stars in the Milky Way? | Tekijä = Maggie Masetti | Ajankohta = 22.7.2015 | Julkaisu = Nasa, Goddard Space Flight Center | Viitattu = 25.4.2018 }}</ref> Tähdistä 1,6 miljardin eli noin yhden prosentin sijainti ja kirkkaus on selvitetty. Uusimman ja tarkimman mittauksen on tehnyt [[Gaia (luotain)|Gaia-luotain]] vuosina 2016–2018.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/tiede/art-2000005656196.html | Nimeke = Satelliitti Gaia paikansi ja mittasi yli 1,6 miljardia tähteä kotigalaksistamme Linnunradasta – ”Data määrittää tähtitieteen perusteita uudelleen” | Tekijä = Timo Paukku | Ajankohta = 25.4.2018 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 25.4.2018 }}</ref>
Rivi 72:
Linnunradan ytimessä kahden sisimmän parsekin sisällä on massaa noin kuuden miljoonan Auringon massan verran. Osa keskustan aineesta on [[Musta aukko|mustassa aukossa]].<ref>Oja 2017, s. 44.</ref> [[Supermassiivinen musta aukko|Supermassiivisen mustan aukon]] lisäksi Linnunradan keskustassa on yhden arvion mukaan noin 10 000 pienempää mustaa aukkoa, joskin vain pieni osa niistä on toistaiseksi löydetty.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aamulehti.fi/uutiset/linnunradan-keskustassa-piileksii-kymmeniatuhansia-mustia-aukkoja-200854679/ | Nimeke = Linnunradan keskustassa piileksii kymmeniätuhansia mustia aukkoja – osa on pariutunut ja ajautunut liittoon tähden kanssa | Tekijä = Vesa Vanhalakka | Ajankohta = 4.4.2018 | Julkaisu = Aamulehti | Viitattu = 5.4.2018 }}</ref>
Linnunradan keskipistettä ympäröi laaja molekyylirengas, jonka isoakseli on noin kahden parsekin pituinen. Rengas on 65 astetta kallellaan Linnunradan tasoa vastaan. Kaasu kierää renkaassa noin 100 kilometrin sekuntinopeudella sen tasossa keskustan ympäri. Renkaassa näkyy usean kaasumolekyylin spektriviivoja. Renkaan sisäpuolella on minispiraali.<ref name="O42">Oja 2017, s. 42.</ref>
Linnunradan keskustasta kohtisuoraan Linnunradan tasoa vastaan lähtee voimakas säikeinen kaasukaari, jossa on sata kertaa voimakkaampi [[magneettikenttä]] kuin Linnunradassa yleensä.<ref
Linnunradan ytimessä sisimmän parsekin sisällä on tiheä tähtijoukko. Tähdet ovat syntyneet yhtä aikaa 3–6 miljoonaa vuotta sitten. Tähtijoukon keskustassa tähtitiheys on jopa 30 000 tähteä kuutioparsekissa. Se vastaa sitä, että Aurinkoa lähin tähti olisi Auringosta alle kahden [[Pluto (kääpiöplaneetta)|Pluto]]n etäisyyden päässä eikä planeetoilla olisi yötä lainkaan, sillä viereiset tähdet valaisisivat taivaan.<ref>Oja 2017, s. 44–47.</ref>
Linnunradan keskus on liikkumaton pistemäinen radiolähde [[Sagittarius A*]], lyhyemmin Sgr A*. Se on kooltaan 2,4 [[Astronominen yksikkö|AU:n]] läpimittaa, ja sen massaksi on arvioitu 4,3 tai 4,6 miljoonaa Auringon massaa.<ref>Oja 2017, s. 42, 47.</ref> Sgr A*:n aktiivinen, säteilypurkauksia päästelevä alue on ilmeisestikin Linnunradan keskustan mustaa aukkoa ympäröivä kertymäkiekko, joka on aurinkokuntamme sisäosien läpimittainen. Musta aukko on läpimitaltaan 25 miljoonaa kilometriä. <ref name="O47">Oja 2017, s. 47.</ref>
Osa keskustan tähtijoukon tähdistä kiertää Sgr A*:ä ellipsiradalla. Kahden tähden havaittuun kierrokseen on mennyt 11,5 ja 16 vuotta.<ref
==Ulko-osat==
Linnunradan ulko-osissa on hypernopeita tähtiä, galaksienvälisiä kaasupilviä, hajoavia minigalakseja, kuumaa kaasua sekä pimeää massaa.<ref name="O49">Oja 2017, s. 49.</ref>
Linnunradan tähtien kiertonopeus on noin 200 kilometriä sekunnissa, eikä se vaihtele sen mukaan, kuinka kaukana tähti on Linnunradan keskustasta. Kiertonopeus säilyy samana myös Linnunradan näkyvän kiekon ulkopuolelle.<ref
Linnunradan näkyvän kiekon ulkopuolella on kuumaa kaasua tasaisena sumuna, jonka lämpötila on jopa 2,5 miljoonaa astetta. Kaasua kutsutaan [[Linnunradan halo]]ksi. Tämä pallomainen kuuma halo ulottuu joka puolella Linnunradan ympärillä vähintään sadan tai sadanviidenkymmenen kiloparsekin etäisyydelle. Sen tiheys on hyvin alhainen mutta massa valtava, yhtä suuri kuin kaikkien Linnunradan tähtien. Kuuma kaasu on syntynyt Linnunradan tähdistä, jotka ovat räjähtäneet [[supernova]]na ja singonneet ympärilleen nopeasti liikkuvaa kaasua. Kaasussa on tihentymiä ja aukkopaikkoja, jotka ovat syntyneet supernovaräjähdyksissä halon sisällä.<ref>Oja 2017, s. 50.</ref>
Rivi 93:
Suurin osa pilvistä on saattanut syntyä noin 500 miljoonaa vuotta sitten, kun [[Suuri Magellanin pilvi|Suuri]] ja [[Pieni Magellanin pilvi]] törmäsivät yhteen ja seuranneissa supernovaräjähdyksissä suuria määriä kaasua sinkoutui ulos Magellanin pilvistä. Osa kaasusta hajosi sumuksi Linnunradan haloon. Erillisten pilvien yhteismassa on arviolta noin kolme miljardia Auringon massaa.<ref>Oja 2017, s. 51.</ref>
Linnunradan halon läpimitta on 300 000 valovuotta.<ref name=tahtinen /> Halossa on yksittäisiä tähtiä aina halon ulkolaidoilla saakka jopa 100 [[kpc]] päässä Linnunradasta. Tähdistä uloimpia ovat niin sanotut hypernopeat tähdet, joiden nopeus ulospäin on jopa 700 kilometriä sekunnissa eli ne ovat karkaamassa Linnunradasta galaksienväliseen avaruuteen. Nämä tähdet ovat syntyneet [[kaksoistähti]]järjestelmistä, joista musta aukko on singonnut tähden ulos Linnunradasta.<ref name="O52">Oja 2017, s. 52.</ref>
Halossa on myös hitaampia tähtiä, jotka ovat hypernopeiden tähtien tavoin sinkoutuneet avaruuteen mustan aukon läheltä. Ne ovat niin hitaita että kääntyisivät ratansa uloimmalta pisteeltä takaisin alaspäin elleivät räjähtäisi jo sitä ennen supernovana.<ref
Erilaisia tähtijoukkoja Linnunradan halossa tunnetaan satoja. Osa on pallomaisia, osa Linnunrataa seuraavia kääpiögalakseja ja isompia galakseja kuten [[Magellanin pilvet]]. Lähin tunnettu Linnunradan seuralaisgalaksi on Jousimiehen tähdistön kääpiöellipsoidi, jonka etäisyys on puolet Magellanien pilvien etäisyydestä. Kaikkien näiden yhteenlaskettu massa on selvästi alle Linnunradan massan.<ref>Oja 2017, s. 52–53.</ref>
| |||