Ero sivun ”Suomenselkä” versioiden välillä

Suomenselkää luonnehditaan usein karuksi ja laakeaksi alueeksi. Maaston suhteelliset korkeuserot jäävät yleensä alle 20 metriin. Metsämaat Suomenselän alueella ovat pääosin karuja puolukkatyypin männikkökankaita. Alueelle on tyypillistä myös soiden huomattava runsaus. Täten Suomenselällä on paljon lakka- ja karpalosoita. Alueen vallitseva maalaji on [[moreeni]]. Suomenselkää on myös nimitetty "Lapin sormeksi" runsaslumisten talvien ja ympäröiviä alueita heikompien [[Suomen_kasvillisuusvyöhykkeet|kasvien menestysmahdollisuuksien]] vuoksi. Suomenselkää pitkin [[Keskiboreaalinen vyöhyke|keskiboreaalinen metsäkasvillisuusvyöhyke]], joka Itä-Suomessa alkaa vasta [[Kainuu]]n rajoilla ja [[Pohjois-Karjala]]ssa, ulottuu eteläisimmillään [[Satakunnan maakunta|Satakunnan maakunnan]] pohjoisosiin<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hotanen, Juha-Pekka, Hannu Nousiainen, Raisa Mäkipää, Anrtti Reinikainen & Tiina Tonteri | Nimeke =Metsätyypit. Opas kasvupaikkojen luokitteluun | Vuosi =2013 | Luku = | Sivu =27 | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Metsäntutkimuslaitos | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn =978-952-5694-22-2 | Kieli = }}</ref>. Suomenselkä tarjoaa eläinlajeille vaellusreitin idästä eteläiseen Suomeen ja rajoittuu idässä [[Maanselkä (vedenjakajaseutu)|Maanselkään]].