Wikipedia

Ero sivun ”Merinahkakilpikonna” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
18 981 muokkausta
p stilisointia
lisäystä
Rivi 1:
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Merinahkakilpikonna
| status = Vaarantunut
| iucn = 6494/43526147
| iucn_arvioija = Wallace, B.P., Tiwari, M. & Girondot, M.
| iucn_arvioija = Chaloupka, M.Y., Dutton, P.H., van Dijk, P.P., Mortimer, J.A., Casale, P., Bolten, A.B., Eckert, K.L., Nel, R., Musick, J.A., Pritchard, P.C.H., Dobbs, K., Miller, J. & Limpus, C.
| iucn_vuosi = 2013
| iucn_versio = 20142019.1
| iucn_viitattu = 2010.67.20142019
| kuva = LeatherbackTurtle.jpg
| leveys = 250
Rivi 13:
| kunta = [[Eläinkunta]] Animalia
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] Chordata
| alajakso = [[Selkärankaiset]] Vertebrata
| luokka = [[Matelijat]] Reptilia
| lahko = [[Kilpikonnat]] Testudines
| alalahko = [[Pystytaivuttajat]] Cryptodira
| yläheimo = [[Chelonioidea]]
| heimo = [[DermochelyidaeNahkakilpikonnat]] Dermochelyidae
| suku = '''''Dermochelys'''''
| suku_auktori = [[Henri Marie Ducrotay de Blainville|Blainville]], 1816
| laji = ''coriacea''
| kaksiosainen = Dermochelys coriacea
| kaksiosainen_auktori = ([[Domenico Vandelli|Vandelli]], 1761)
| wikispecieslevinneisyyskartta = Dermochelys coriacea map.svg
| levinneisyys_teksti = Merinahkakilpikonnan levinneisyys
| wikispecies = Dermochelys coriacea
| commonscat = Dermochelys coriacea
}}
'''Merinahkakilpikonna''' (''Dermochelys coriacea'') on Dermochelyidae-[[Nahkakilpikonnat|nahkakilpikonnien]] heimon (Dermochelyidae) ainoa jäljellä oleva laji. SeNahkakilpikonnat ja [[merikilpikonnat]] (Cheloniidae) kuuluvat samaan [[Chelonioidea]]-yläheimoon, ja ne ovat ainoat elossa olevat meressä elävät kilpikonnat. Merinahkakilpikonna on äärimmäisen[[Vaarantunut uhanalainen.laji|vaarantunut]]<ref name="IUCN" /><ref>http://www.panda.org/about_wwf/what_we_do/species/about_species/species_factsheets/marine_turtles/leatherback_turtle/lbturtle_threats/index.cfm</ref> Niitä on ollut maailmassa jo yli sata miljoonaa vuotta. Merinahkakilpikonna voi nopean aineenvaihduntansa ansiosta pitää ruumiinlämpönsä jopa 18 astetta ympäröivän veden lämpötilaa ylempänä, kun muut kilpikonnat ovat matelijoina vaihtolämpöisiä. Merinahkakilpikonnat ovat maailman syvimmälle sukeltavia matelijoita.
 
== Koko ja ulkonäkö ==
*[[MediaTiedosto:Dermochelys coriacea 0016zz.oggjpg|pienoiskuva|vasen|Merinahkakilpikonnan hengitystäluuranko Ranskanvatsapuolelta Guayanassa 1989katsottuna]] ▼
Merinahkakilpikonnan eturaajat ovat pitkät ja selkäkilpi nahkamainen, pehmeämpi kuin muilla kilpikonnilla. Naaras on 160 cm pitkä ja painaa 300-600 kg, koiras on isompi, jopa 250 cm pitkä ja voi painaa jopa yli 900 kiloa, joten se on painavin elävä kilpikonna. Merinahkakilpikonnan tunnistaa helposti sen pitkistä eturaajoista ja nahkamaisesta kilvestä, joka ei ole niin kova kuin muilla kilpikonnilla.
Merinahkakilpikonna on suurin nykyisistä kilpikonnalajeista. Naaras on 160 senttiä pitkä ja painaa 300–600 kiloa, koiras on isompi, jopa 250 senttiä pitkä ja voi painaa jopa yli 900 kiloa.{{Lähde}} Merinahkakilpikonnan selkäkilpi koostuu pienten luulevyjen mosaiikista, jota peittää nahkamainen iho. Selkäkilpi ei ole kiinnittynyt selkärankaan tai kylkiluihin kuten varsinaisilla merikilpikonnilla. Vatsakilvessä on neljä luusauvaa, jotka muodostavat soikean kehän. Merinahkakilpikonnan selässä kulkee seitsemän pykälikästä pitkittäisharjannetta, mistä laji onkin helppo tunnistaa. Selkäkilven pohjaväritys on mustahko, ja sitä kirjovat tiheässä olevat valkeahkot ja vaaleanpunertavat täplät. Vatsapuoli on valkoinen ja mustapilkkuinen.<ref name="Otava">{{Kirjaviite | Nimeke = Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 3. Lepakot–Perhoset| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1974| Tekijä = Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.)| Sivu = | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 951-1-01530-3 }}</ref> Merinahkakilpikonnan eturaajat ovat pitkät.
 
== Levinneisyys ja elinympäristö ==
== Elinympäristö ==
Merinahkakilpikonna on maailman laajimmalle levinnein matelijalaji, ja sitä tavataan trooppisista meristä aina subarktisiin meriin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sues, Hans-Dieter| Nimeke = The Rise of Reptiles: 320 Million Years of Evolution| Vuosi = 2019| Sivu = 65| Julkaisupaikka = Baltimore| Julkaisija = Johns Hopkins University Press| Isbn = 9781421428680| www = https://books.google.fi/books?id=qmycDwAAQBAJ&pg=PA65#v=onepage&q&f=false| www-teksti = Kirja Googlen teoshaussa| Viitattu = 10.7.2019 | Kieli = {{en}}}}</ref> Pesimäaikaa lukuun ottamatta merinahkakilpikonnat elävät avomerellä Atlantilla, Intian valtameressä sekä Tyynellämerellä.
Pesimäaikaa lukuun ottamatta merinahkakilpikonnat elävät avomerellä Atlantilla, Intian valtameressä sekä Tyynellä valtamerellä. Merinahkakilpikonnat voivat tehdä syviäkin sukelluksia mereen. Eräs yksilö sukelsi 1230 metrin syvyyten.
 
== Elintavat ==
Merinahkakilpikonnat syövät lähes yksinomaan meduusoja. Yksi ainoa yksilö voi syödä jopa 200 litran edestä meduusoja päivittäin. Aikuisilla merinahkakilpikonnilla ei ole saalistajia, mutta noin 90% merinahkakilpikonnista kuolee kuoriutumispäivänään, sillä monet linnut, maapetoeläimet ja petokalat syövät vastakuoriutuneita poikasia.▼
[[Tiedosto:Leatherbacks crawling to the sea.jpg|pienoiskuva|vasen|Vastakuoriutuneita poikasia matkalla mereen]]
Merinahkakilpikonnat ovat maailman syvimmälle sukeltavia matelijoita. Eräs yksilö sukelsi 1230 metrin syvyyten.
 
=== LisääntyminenRavinto ===
▲Merinahkakilpikonnat syövät lähes yksinomaan meduusoja. Yksi ainoa yksilö voi syödä jopa 200 litran edestä meduusoja päivittäin. Aikuisilla merinahkakilpikonnilla ei ole saalistajialuontaisia vihollisia, mutta noin 90% merinahkakilpikonnista kuolee kuoriutumispäivänään, sillä monet linnut, maapetoeläimet ja petokalat syövät vastakuoriutuneita poikasia.
Merinahkakilpikonnien tärkeimmät pesimäalueet ovat Surinamessa, Ranskan Guyanassa, Meksikossa, Costa Ricassa ja Gabonissa. Nicaraguassa, Panamassa ja Guatemalassa on myös pesimärantoja. Ne ilmaantuvat näille rannoille yleensä öisin, kaivavat pienen kuopan hiekkaan ja munivat sinne jopa 150 pyöreää munaa. Ennen palaamistaan takaisin mereen kilpikonnat peittävät munat. Reilun kahden kuukauden kuluttua poikaset kuoriutuvat ja pyrkivät heti veteen. <ref>{{Kirjaviite|Nimeke = Käärmeet ja muut matelijat|Julkaisija = Naumann & Göbel Verlagsgesellschaft mbH|Tekijä = Dr. Kothe, H. W.}}</ref>▼
 
=== Lisääntyminen ===
==Ääninäyte==▼
▲Merinahkakilpikonnien tärkeimmät pesimäalueet ovat Surinamessa, Ranskan Guyanassa, Meksikossa, Costa Ricassa ja Gabonissa. Nicaraguassa, Panamassa ja Guatemalassa on myös pesimärantoja. Ne ilmaantuvat näille rannoille yleensä öisin, kaivavat pienen kuopan hiekkaan ja munivat sinne jopa 150 pyöreää munaa. Ennen palaamistaan takaisin mereen kilpikonnat peittävät munat. Reilun kahden kuukauden kuluttua poikaset kuoriutuvat ja pyrkivät heti veteen. <ref>{{Kirjaviite|Nimeke = Käärmeet ja muut matelijat|Julkaisija = Naumann & Göbel Verlagsgesellschaft mbH|Tekijä = Dr. Kothe, H. W.}}</ref>
▲*[[Media:Dermochelys coriacea 001.ogg|Merinahkakilpikonnan hengitystä Ranskan Guayanassa 1989]]
 
▲== Ääninäyte ==
* [[Media:Dermochelys coriacea 001.ogg|Merinahkakilpikonnan hengitystä Ranskan Guayanassa 1989]]
 
== Lähteet ==
Rivi 46 ⟶ 55:
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.wwf.fi/ymparisto/uhanalaiset_lajit/ulkomaiset/merikilpikonnat.html WWF]
 
{{Tynkä/Matelija}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Merinahkakilpikonna”