Ero sivun ”Perustuslakivaliokunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisäyksiä asiantuntijoiden osalta |
p – |
||
Rivi 7:
Valiokunnan valvontatehtävästä säädetään [[Suomen perustuslaki|Suomen perustuslain]] 74 §:ssä:
"''Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.''"<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#a731-1999|nimeke=FINLEX ®
Perustuslakivaliokunnassa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä. Se kokoontuu tavallisesti neljä kertaa viikossa. Perustuslakivaliokunnasta tuli pysyvä lakimääräinen valiokunta vuoden 1906 eduskuntauudistuksessa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hidén, Mikael & Honka-Hallila, Helena | Nimeke = Miten eduskunta toimii | Vuosi = 2006 | Sivu = 166 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomen eduskunta | Isbn = 951-37-4546-5}}</ref>
==Keskustelu valiokunnan roolista==
Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa perustuslakikontrolli tapahtuu suurimmaksi osaksi parlamentaarisen perustuslakivaliokunnan harjoittamalla ennakkovalvonnalla. Kansainvälisesti yleisin järjestely perustuslakikontrollin osalta on perustuslainmukaisuuden jälkivalvonta [[Perustuslakituomioistuin|perustuslakituomioistuimen]] tai [[Ylin oikeusaste|maan ylimmän oikeuden]] taholta. Sen sijaan esimerkiksi [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneessä kuningaskunnassa]], [[Alankomaat|Alankomaissa]] tai [[Ruotsi|Ruotsissa]] ei ole lainkaan perustuslakikontrollia [[Parlamentaarinen itsemääräämisoikeus|parlamentaarisen itsemääräämisoikeuden]] myötä. Alankomaissa ''Raad van State'' ja Ruotsissa ''Lagrådet'' harjoittavat perustuslain ennakkovalvontaa, mutta niiden lausunnot eivät sido maiden parlamentteja samalla tavalla kuin perustuslakivaliokunta eduskuntaa.<ref>[https://www.youtube.com/watch?v=1yfn_p_EINs]{{Jaksoviite|Nimi=Perustuslakivaliokunnan ja valtiosääntötuomioistuimen eroja|Vuosi=2015-12-02|Käsikirjoittaja=|Sarjan alkuperäisnimi=Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen pohti perustuslakivaliokunnan ja valtiosääntötuomioistuimen eroja. Tutkijoiden ja kansanedustajien Tutkas-seuran seminaari 1.12.2015.|Tuotantokausi=|Viitattu=|Sarja=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Jurgen de Poorter|Otsikko=Constitutional Review in the Netherlands: A Joint Responsibility|Julkaisu=Utrecht Law Review|Ajankohta=2013-03-25|Numero=2|Sivut=89–105|Doi=10.18352/ulr.229|Issn=1871-515X|www=http://www.utrechtlawreview.org/articles/abstract/10.18352/ulr.229/|Kieli=en}}</ref><ref>Andrea Iossa: ''[https://www.jur.lu.se/WEB.nsf/(MenuItemByDocId)/IDBA306D655EE0D293C1257D860028E208/$FILE/Swedish%20Constitutional%20law.pdf Constitutional Law
Valtiotieteen tohtori [[Jukka Tarkka]] pitää puoluepoliittisesti nimitettyä perustuslakivaliokuntaa ongelmana, kun kansanedustajat säätävät lakeja ja toimivat perustuslain tuomareina. Hän haluaisi sen tilalle riippumattoman [[Perustuslakituomioistuin|perustuslakituomioistuimen]]. Myös [[Eero Heinäluoma]] näkee perustuslakituomioistuimelle perusteita, mikäli se ottaisi kantaa vain valtioelinten eli presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan toimivaltaan.<ref>[http://yle.fi/uutiset/heinaluoma_perustuslakituomioistuimelle_perusteita/7071527 Heinäluoma: Perustuslakituomioistuimelle perusteita] Yle 5.2.2014.</ref> Perustuslakiasiantuntijat suhtautuvat kuitenkin kriittisesti esitykseen erityisestä perustuslakituomioistuimesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/perustuslakiasiantuntijat_karsastavat_perustuslakituomioistuimen_perustamista/7892552|nimeke=Perustuslakiasiantuntijat karsastavat perustuslakituomioistuimen perustamista|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-07-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
| |||