Ero sivun ”Ydinvoima” versioiden välillä

51 merkkiä poistettu ,  7 kuukautta sitten
→‎Ydinonnettomuudet: LNT-mallista punalinkki
(Ei enwikityksiä näin)
(→‎Ydinonnettomuudet: LNT-mallista punalinkki)
Siviilikäytössä olevissa ydinvoimaloissa on sattunut kolme [[Sydämen sulamisonnettomuus|vakavaa onnettomuutta]]. Pahin niistä oli [[Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus|Tšernobylin]] reaktorin räjähdys Ukrainan alueella Neuvostoliitossa 26. huhtikuuta 1986. Yli 30 työntekijää kuoli onnettomuudessa saamiinsa vammoihin.<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=https://www.stuk.fi/aiheet/sateilyvaara/ydinlaitos-ja-sateilytapahtumien-kansainvalinen-vakavuusasteikko-ines|nimeke=Ydinlaitos- ja säteilytapahtumien kansainvälinen vakavuusasteikko INES|ajankohta=|julkaisija=Säteilyturvakeskus|viitattu=2018-12-15}}</ref>
 
[[Maailman terveysjärjestö|Maailman terveysjärjestön WHO:n]] vuoden 2006 arvion mukaan jopa 9&nbsp;000 ihmistä voi kuolla Tšernobylin säteilyn aiheuttamiin syöpiin. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.who.int/mediacentre/news/releases/2006/pr20/en/|nimeke=World Health Organization report explains the health impacts of the world's worst-ever civil nuclear accident|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2006-04-13|julkaisija=Maailman terveysjärjestö WHO|viitattu=2018-12-15}} </ref> [[Ionisoivan_säteilyn_vaikutusten_tieteellinen_komitea | UNSCEAR:in]] vuoden 2008 raportissa<ref> {{Verkkoviite | Osoite = https://www.unscear.org/docs/reports/2008/11-80076_Report_2008_Annex_D.pdf | Nimeke = UNSCEAR Report_2008_Annex_D | Ajankohta = 2008 | Viitattu = 22.6.2019 }}</ref> arvioidaan mahdolliseksi syöpäkuolemien maksimimääräksi 4000. Ero WHO:n ja UNSCEAR:in arvioden välillä selittyy sillä, että WHO käyttää [LLNT[LNT-malli]]a hyvin pienten 20:n vuoden aikana saatujen säteilyannosten, 10 mSv - 20 10–20&nbsp;mSv (keskimäärin 0,5 mSv/vuosi - 1 5–1&nbsp;mSv/vuosi), mahdollisesti aiheuttamien syöpien arviointiin, mitä UNSCEAR ei tee, vaan asettaa alarajaksi 30 &nbsp;mSv (keskimäärin 1,5 &nbsp;mSv/vuosi). Vertailun vuoksi Suomessa yli 100&nbsp;000 ihmisen Radon-kaasun vuoksi saaman säteilyannoksen on arvioitu olevan yli 10&nbsp;mSv/vuosi eli 20:ssa vuodessa yli 200 &nbsp;mSv. <ref name= "Smith_J">{{Verkkoviite | Tekijä=Jim T Smith | Nimeke=Are passive smoking, air pollution and obesity a greater mortality risk than major radiation incidents | Ajankohta= 3.4.2007 | Osoite= https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1851009/ | Julkaisija= BMC Public Health 2007 | Luettu= 29.6.2019}}</ref> Vastaavasti ilmansaasteiden arvioidaan aiheuttavan vuosittain jopa 800&nbsp;000 enneneaikaista kuolemaa Euroopassa ja 8,8 miljoonaa maailmanlaajuisesti. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.eurekalert.org/pub_releases/2019-03/esoc-apc030819.php |nimeke= Air pollution causes 800000 extra deaths a year in Europe and 8.8 million worldwide |tekijä=|julkaisu= EurekAlert | ajankohta=12.3.2019 |julkaisija=|viitattu=5.7.2019}}</ref> <ref>{{Lehtiviite | Tekijä= Jos Lelieveld, Thomas Münzel et al. | Otsikko= Cardiovascular disease burden from ambient air pollution in Europe reassessed using novel hazard ratio functions | Ajankohta=12.3.2019 | www= https://academic.oup.com/eurheartj/article/40/20/1590/5372326 | Julkaisu= European Heart Journal | Viitattu= 5.7.2019}}</ref> Onnettomuuden aiheuttamien taloudellisten vahinkojen on arvioitu nousseen satoihin miljardeihin euroihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iaea.org/sites/default/files/chernobyl.pdf|nimeke=The Chernobyl Forum: 2003–2005. Second revised version|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2006|julkaisija=International Atomic Energy Agency|selite=Sivut 32 ja 33|viitattu=15.12.2018}}</ref>
 
Historian toiseksi pahin ydinvoimalaonnettomuus sattui Japanissa, kun 11. maaliskuuta 2011 tapahtunut maanjäristys aiheutti tsunamin, joka tuhosi [[Fukushima I -voimalan ydinonnettomuudet|Fukushiman]] ydinvoimalan sähköjärjestelmät. Sähkökatkos pysäytti voimalan jäähdytysjärjestelmät, ja kolmen reaktorin sydämessä polttoaine ylikuumeni ja lopulta suli.<ref name=":4" /> Noin 30 kilometrin alueelta voimalan ympäriltä evakuoitiin noin 170&nbsp;000 henkilöä.<ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-ymparistossa/radioaktiivisuus-muualla-maailmassa/fukushiman-ydinvoimalaitoksen-onnettomuus|nimeke=Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuus|ajankohta=|julkaisija=Säteilyturvakeskus|viitattu=2018-12-15}}</ref> Evakuoinnissa kuoli 51 ihmistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.stuk.fi/ajankohtaista/uutiskirjeet/sateilyuutiset-uutiskirjeet/sateilyuutiset-1-2016/fukushiman-daiichin-ydinonnettomuus-oli-psykologinen-sosiaalinen-ja-taloudellinen-katastrofi|nimeke=Fukushiman Daiichin ydinonnettomuus oli psykologinen, sosiaalinen ja taloudellinen katastrofi|julkaisu=Säteilyuutiset|ajankohta=2016|julkaisija=Säteilyturvakeskus|viitattu=2018-12-15}}</ref> Suoria säteilyn haittavaikutuksia ei ole havaittu. Ihmisten saamat säteilyannokset jäivät niin pieniksi, että ne eivät oleellisesti lisää syöpäsairauksia.<ref name=":6" /> Onnettomuuden aiheuttamien taloudellisten vahinkojen on arvioitu nousseen satoihin miljardeihin euroihin. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.scientificamerican.com/article/clearing-the-radioactive-rubble-heap-that-was-fukushima-daiichi-7-years-on/|nimeke=Clearing the radioactive rubble heap that was Fukushima Daiichi, 7 years on|tekijä=Hornyak, Tim|julkaisu=Scientific American|ajankohta=2018-03-09|julkaisija=|viitattu=2018-12-15| kieli={{en}} }}</ref>
 
[[Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus|Three Mile Islandin onnettomuus]] [[Harrisburg]]issa Yhdysvalloissa 28. maaliskuuta 1979 alkoi virheestä syöttövesijärjestelmän huoltotöissä. Sen jälkeen auki jumittuneen [[varoventtiili]]n kautta vuoti niin paljon jäähdytysvettä, että reaktorin sydän ylikuumeni ja suli osittain. Päästöt ympäristöön jäivät hyvin pieniksi, koska suojarakennus pysyi ehjänä. Onnettomuusreaktori vaurioitui käyttökelvottomaksi.<ref name="STUK04" /> Seitsenportaisella [[INES|INES-asteikolla]] Three Mile Islandin onnettomuus kuuluu luokkaan 5, kun Tšernobylin ja Fukushiman onnettomuudet ovat korkeimmassa luokassa 7.<ref name=":5" />
 
Vuonna 2013 [[Kansainvälinen_säteilysuojelukomissio |ICRP:n]] muistiossa <ref name="González">{{Lehtiviite |Tekijä= Abel J González et. al. |Otsikko= Radiological protection issues arising during and after the Fukushima nuclear reactor accident |Julkaisu= Journal of Radiological Protection |Ajankohta=2013 |www= https://www.researchgate.net/publication/242332776_Radiological_protection_issues_arising_during_and_after_the_Fukushima_nuclear_reactor_accident | Viitattu= 23.6.2019}}</ref> arvosteltiin kovin sanoin ihmisten säteilynsuojaustarkoitukseen tehdyn ns. [[w:en:Linear_no-threshold_model |LNT-]]mallin käyttämistä hyvin pienten säteilyannosten aiheuttamien syöpätapausten lukumäärän arviointiin suurten ihmismäärien kohdalla (aggregointi). Säteilyturvasta vastaavat kansainväliset järjestöt ([[Kansainvälinen_säteilysuojelukomissio |ICRP]],[[Ionisoivan_säteilyn_vaikutusten_tieteellinen_komitea | UNSCEAR]]) eivät ole pitäneet tällaista käyttöä hyväksyttävänä.<ref name=" González" /> Muistiossa tällaisista arvioista käytettiin ilmaisuja: spekulatiiviset, todistamattomat, havaitsemattomat ja haamuluvut. Säteilyasiantuntijat pitävät yleisesti alle 100 millisievertin (mSv) säteilyannoksia niin pieninä, että niiden mahdollisesti aiheuttamia syöpiä ei pystytä tilastollisesti havaitsemaan, kuten em. ICRP:n muistiossa todetaan. Itse LNT-hypoteesiakin kohtaan on esiintynyt lisääntyvää kritiikkiä, sillä sen käytön pienten säteilymäärien kohdalla katsotaan aiheuttavan enemmän haittoja (mm. [[Irrationaalisuus | irrationaalinen]] säteilypelko) kuin hyötyjä. <ref name="Socol" >{{Lehtiviite |Tekijä= Yehoshua Socol, James S. Welsh |Otsikko= Changing Attitude Toward Radiation Carcinogenesis and Prospects for Novel Low-Dose Radiation Treatments |Julkaisu= Technology in Cancer Research & Treatment |Ajankohta=2016 |www= http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/1533034615605639?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori%3Arid%3Acrossref.org&rfr_dat=cr_pub%3Dpubmed& | Viitattu= 23.6.2019}}</ref> <ref> {{Verkkoviite | Osoite =https://www.youtube.com/watch?time_continue=616&v=bSNn7fdaPVs | Nimeke = Inside the Fukushima reactor | Julkaisu = Haastattelu: 60 Minutes Australia |Tekijä= Gerry Thomas | Ajankohta = 22.11.2018 | Viitattu = 25.6.2019 }}</ref> <ref name= "Smith_J"/> <ref name=" Thomas_GA" >{{Lehtiviite |Tekijä= G.A. Thomas, P. Symonds |Otsikko= Radiation Exposure and Health Effects – is it Time to Reassess the Real Consequences? |Julkaisu= Clin Oncol (R Coll Radiol) |Ajankohta=2016 |www= https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26880062/ | Viitattu= 23.6.2019}}</ref> <ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Sacks, Bill; Meyerson, Gregory | Otsikko=Linear No-threshold (LNT) vs. Hormesis: Paradigms, Assumptions, and Mathematical Conventions that Bias the Conclusions in Favor of LNT and Against hormesis | Ajankohta=2019 | www=https://journals.lww.com/health-physics/Fulltext/2019/06000/Linear_No_threshold__LNT__vs__Hormesis__Paradigms,.7.aspx#pdf-link | Julkaisu=Health Physics | Viitattu= 29.6.2019}}</ref>
 
[[Hormeesi]]-teorian kannattajien mielestä sitävastoin pienet, taustasäteilyn luokkaa olevat, säteilyannokset ovat hyödyllisiä. Eläinkunta, mukaanlukien Ihmiset ja muut eliöt ovat heidän mukaansa sopeutuneet miljoonien vuosien kuluessa taustasäteilyyn ja olisivat kuolleet sukupuuttoon ilman sopeutumista. [[Epidemiologia | Epidemiologisilla]] tutkimuksilla ei käytännössä voida osoittaa kumpaakaan näkökantaa (LNT, Hormeesihormeesi) sen paremmin oikeaksi kuin vääräksi, koska tähän vaadittu otoskoko kasvaa niin suureksi. Suolakaivoksissa syvällä maan alla, jossa taustasäteily on voitu eliminoida, on kuitenkin voitu osoittaa että organismit voivat paremmin ja kasvavat nopeammin, kun niihin kohdistuu taustasäteilyä verrattuna siihen että sitä ei ole.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä= Bobby R.Scott, Sujeenthar Tharmalingam | Otsikko= The LNT model for cancer induction is not supported by radiobiological data. | Ajankohta=2019 | www=https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0009279718311013?dgcid=author | Julkaisu= Chemico-Biological Interactions | Viitattu= 29.6.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.forbes.com/sites/jamesconca/2018/09/29/do-small-amounts-of-radiation-matter/#46a9ea204fef |nimeke= Do Small Amounts Of Radiation Matter? |tekijä= James Conca |julkaisu=Forbes | ajankohta=29.9.2018 |julkaisija=|viitattu=2.10.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22739010 |nimeke= Growth retardation of Paramecium and mouse cells by shielding them from background radiation. |tekijä= Kawanishi M et al. |julkaisu= J Radiat Res. | ajankohta= 2012 |julkaisija=|viitattu=15.12.2018}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä= Hugo Castillo et al. | Otsikko= Transcriptome analysis reveals a stress response of Shewanella oneidensis deprived of background levels of ionizing radiation | Ajankohta=16.5.2018 | www= https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0196472 | Julkaisu= Plos one | Viitattu= 29.6.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.centralmaine.com/2018/10/02/trumps-epa-wants-to-allow-higher-radiation-exposure-and-says-it-can-even-be-healthy/ |nimeke= EPA wants to allow higher radiation exposure, and says it can even be healthy. |tekijä= Ellen Knickmeyer |julkaisu= CM | ajankohta= 2.10.2018 |julkaisija=|viitattu=4.1.2019}}</ref>
<ref>{{Lehtiviite | Tekijä= Bobby R.Scott, Sujeenthar Tharmalingam | Otsikko= The LNT model for cancer induction is not supported by radiobiological data. | Ajankohta=2019 | www=https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0009279718311013?dgcid=author | Julkaisu= Chemico-Biological Interactions | Viitattu= 29.6.2019}}</ref> <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.forbes.com/sites/jamesconca/2018/09/29/do-small-amounts-of-radiation-matter/#46a9ea204fef |nimeke= Do Small Amounts Of Radiation Matter? |tekijä= James Conca |julkaisu=Forbes | ajankohta=29.9.2018 |julkaisija=|viitattu=2.10.2018}}</ref> <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22739010 |nimeke= Growth retardation of Paramecium and mouse cells by shielding them from background radiation. |tekijä= Kawanishi M et al. |julkaisu= J Radiat Res. | ajankohta= 2012 |julkaisija=|viitattu=15.12.2018}}</ref> <ref>{{Lehtiviite | Tekijä= Hugo Castillo et al. | Otsikko= Transcriptome analysis reveals a stress response of Shewanella oneidensis deprived of background levels of ionizing radiation | Ajankohta=16.5.2018 | www= https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0196472 | Julkaisu= Plos one | Viitattu= 29.6.2019}}</ref> <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.centralmaine.com/2018/10/02/trumps-epa-wants-to-allow-higher-radiation-exposure-and-says-it-can-even-be-healthy/ |nimeke= EPA wants to allow higher radiation exposure, and says it can even be healthy. |tekijä= Ellen Knickmeyer |julkaisu= CM | ajankohta= 2.10.2018 |julkaisija=|viitattu=4.1.2019}}</ref>
 
Vuonna 2017 julkaistiin [[Bristolin yliopistonyliopisto]]n koordinoima <ref> {{Verkkoviite | Osoite = http://www.bristol.ac.uk/news/2017/november/nuclearaccident.html | Nimeke = Homes should not be abandoned after a big nuclear accident | Julkaisu = University of Bristol News | Ajankohta = 20.11.2017 | Viitattu = 22.6.2019 }}</ref> tutkimus <ref name="P_Thomas">{{Lehtiviite |Tekijä= Thomas, P. J. ja May, J |Otsikko= Editorial: Coping after a big nuclear accient |Julkaisu= Process Safety and Environmental Protection |Ajankohta=2017 |www=https://doi.org/10.1016/j.psep.2017.09.013 | Viitattu= 22.6.2019}}</ref> <ref name="Waddington">{{Lehtiviite |Tekijä= I.Waddington, P.J.Thomas, R.H.Taylor, G.J.Vaughan |Otsikko= J-value assessment of relocation measures following the nuclear power plant accidents at Chernobyl and Fukushima Daiichi |Julkaisu= Process Safety and Environmental Protection |Ajankohta=4.3.2017 |www= https://doi.org/10.1016/j.psep.2017.03.012| Viitattu= 22.6.2019}}</ref>, jossa päädyttiin siihen että ketään ei olisi kannattanut evakuoida Fukushimasta pitkäksi aikaa, koska evakuoinnista oli asukkaille enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä säteilyannokset olisivat jääneet niin pieniksi ilman evakuointia. Tutkimuksessa tultiin samaan tulokseen Tšernobylin vuoden 1990 noin 220&nbsp;000 ihmistä koskeneen evakuoinnin osalta.
, jossa päädyttiin siihen että ketään ei olisi kannattanut evakuoida Fukushimasta pitkäksi aikaa, koska evakuoinnista oli asukkaille enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä säteilyannokset olisivat jääneet niin pieniksi ilman evakuointia. Tutkimuksessa tultiin samaan tulokseen Tšernobylin vuoden 1990 noin 220&nbsp;000 ihmistä koskeneen evakuoinnin osalta.
 
== Ydinvoima, ydinaseet ja ydinaseriisunta ==