Avaa päävalikko

Muutokset

1 293 merkkiä lisätty ,  3 kuukautta sitten
lisää tekstiä ja lähteitä
| iucn = 22683873
| iucn_arvioija = BirdLife International
| iucn_vuosi = 20122016
| iucn_versio = 2013.22016
| iucn_viitattu = 217.47.20142019
| kuva = Cuculus canorus2.jpg
| leveys = 250
 
== Koko ja ulkonäkö ==
Käki on pitkäpyrstöinen ja hoikka. Käen pituus on 32–36&nbsp;cm, siipikärkiväli 54–60&nbsp;cm<ref name="svensson">{{Kirjaviite | Tekijä = Svensson, Lars | Nimeke = Lintuopas : Euroopan ja Välimeren alueen linnut | Vuosi = 2010 | Sivu = 220 | Selite = Uudistettu laitos | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 978-951-1-21351-2 | Suomentaja = Jännes, Hannu & Nikander, Pekka J.}}</ref> ja paino n. 120&nbsp;g. Yleisimmin käki on selkäpuolelta, päästä ja rinnasta harmaa. Vatsa on valkea ja mustajuovainen. Naarailla tavataan melko yleisesti punaruskeaa värimuotoa. Näillä linnuilla harmaat alueet ovat voimakkaan punaruskeat.
Käki on pitkäpyrstöinen ja hoikka. Yleisimmin käki on selkäpuolelta, päästä ja rinnasta harmaa. Vatsa on valkea ja mustajuovainen. Naarailla tavataan melko yleisesti punaruskeaa värimuotoa. Näillä linnuilla harmaat alueet ovat voimakkaan punaruskeat. Käki muistuttaa varsinkin lentäessään pientä haukkaa. Lentotapa on kuitenkin erilainen, siivenlyönti on tasainen ja matala, eikä siivenlyönti nouse ruumiin vaakatason yläpuolelle. Käen pituus on 35&nbsp;cm, siipikärkiväli 60&nbsp;cm ja paino n. 120&nbsp;g. Käki tunnetaan hyvin ”kukkuu, kukkuu” -laulustaan, ja tähän ääneen sen nimi perustuu monissa kielissä, mutta suomenkielisen nimen käki lintu on saanut laulusarjan lopussa kuuluvasta äänestä ”käkh”. Naaraan ääni on kiihkeä pulina, joka muistuttaa pikkukuovia.
 
Käki muistuttaa varsinkin lentäessään pientä haukkaa. Lentotapa on kuitenkin erilainen: siiveniskut ovat tasaisia ja lepattavia, eivätkä siivet nouse ruumiin vaakatason yläpuolelle.<ref name="svensson" /> Käki lentää kohtalaista vauhtia selkä suorana, pää koholla<ref name="suomi-ja-pohjola">{{Kirjaviite | Tekijä = Lokki, Juhani & Palmgren, Jörgen | Nimeke = Suomen ja Pohjolan linnut | Vuosi = 1997 | Sivu = 275 | Selite = 4. korjattu painos | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-21560-0}}</ref> ja nokka eteenpäin osoittaen.<ref name="svensson" /> Käki liitää harvoin ja vain lyhyen matkaa.<ref name="svensson" />
 
Käki tunnetaan hyvin koiraan<ref name="suomi-ja-pohjola" /> kaksiosaisesta ''kuk-kuu'' -laulusta, jonka paino on ensimmäisellä tavulla.<ref name="svensson" /> Toisinaan linnun innostuessa kukunnasta tulee kolmitavuista.<ref name="suomi-ja-pohjola" /> Koiras päästää myös käheää, kakovaa ''guh-tsä-tsä-tsä'' -ääntä.<ref name="svensson" /> Naaraan ääni on kiihkeää pulinaa, joka muistuttaa pikkukuovia.<ref name="suomi-ja-pohjola" /> Nuoren linnun ääni on valittava, karkeahko ''prih''.<ref name="svensson" />
 
Vanhin suomalainen [[rengastus|rengastettu]] käki on ollut 8 vuotta 10 kuukautta 4 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut saksalainen 12 vuoden 11 kuukauden ikäinen yksilö.
Käkeä tavataan [[Eurooppa|Euroopassa]] ja [[Aasia]]ssa sekä [[Afrikka|Pohjois-Afrikassa]]. Euroopassa pesii yli miljoona käkeä.
 
Käki pesii Suomessa lähes koko maassa, runsaimmillaan käkikannat ovat Kaakkois-Suomessa.<ref name="laine">< /ref>
Suomen parimäärä 2000-luvulla on arviolta 120&nbsp;000 paria. Käkikanta taantui 1970-luvulta 1990-luvulle, mutta kanta on kasvanut tämän jälkeen.<ref name="atlas">{{Verkkoviite | Osoite = http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/käki | Nimeke = Suomen lintuatlas | Viitattu = 9.6.2012}}</ref>
 
== Elinympäristö ==
Käki elää kaikenlaisissa metsissä, viljelysalueilla, vuoristomaisemissa ja rannikon nummilla.<ref Sillename="svensson" kelpaavat/> Sitä esiintyy myös tunturikoivikottunturikoivikoissa sekä peltojen ja soiden pienetpienissä metsikötmetsiköissä.<ref name="atlas">< /ref>
 
== Lisääntyminen ==
Käki on [[pesäloisinta|pesäloinen]], eli se ei haudo eikä huolehdi omista poikasistaan, vaan munii toisten lintulajien pesiin.<ref name="laine">< /ref> Useimmiten käki munii Suomessa [[leppälintu]]jen pesiin.<ref name="atlas">< /ref> Muita lintulajeja, joiden pesiin käki munii, ovat esimerkiksi [[västäräkki]], [[keltavästäräkki]], [[harmaasieppo]], [[kirjosieppo]], [[pajulintu]], [[peippo]], [[järripeippo]] ja [[niittykirvinen]].<ref name="laine">< /ref> Käki munii aina sen lajin pesiin, joissa se on itse kasvanut.<ref name="halkka">{{Kirjaviite | Tekijä = Halkka, Antti | Nimeke = Suuri suomalainen luonto-opas | Vuosi = 2007 | Sivu = 212 | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-18427-X}}</ref> Suomessa on havaittu käen munineen useiden kymmenien lintulajien pesiin.<ref name="atlas">< /ref>
 
Käkinaaras voi munia noin 20 munaa lisääntymiskaudenlisääntymiskautensa, touko–kesäkuu,touko–kesäkuun aikana, mutta tavallisesti munii vain noin 10 munaa. Muna kuoriutuu noin 12 päivässä. Koska käenpoikasella on kuoriutuessaan selässä arka paikka, joka ei kestä painoa, se työntää kilpailevat isäntälajin munat pois pesästä, jonka seurauksena munat ehkä särkyvät<ref name="hsmuna">{{Lehtiviite | Tekijä = Kivipelto, Arja | Otsikko = Mainio Muna | Julkaisu = Helsingin sanomat | Ajankohta = 3.4.2012 | Sivut = D1 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Sanoma | Viitattu = 3.4.2012}}</ref>. Käenpoikanen saa näin kasvattiemonsa kaiken ravinnon ja huolenpidon.<ref name="ksml">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ksml.fi/erikoissivut/luontokuvat/muuttolinnut/kaki/800727 | Nimeke = Käki | Viitattu = 9.6.2012}}</ref>
 
Poikanen lähtee pesästä noin 20 vuorokauden ikäisenä ja kasvattiemot ruokkivat sitä vielä kolme viikkoa.<ref name="laine">< /ref>
 
== Ravinto ==
Käki syö hyönteisiä, erityisesti muiden lintujen inhoamia karvaisia toukkia.<ref name="laine">{{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Lasse J, | Nimeke = Suomalainen lintuopas | Vuosi = 2009 | Sivu = 191 | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 978-951-0-26894-0}}</ref> Toukkien karvat tarttuvat käen mahalaukun pintoihin, ja ajoittain käki oksentaa ne ulos.{{Lähde}} SeKäelle voi syödäkelpaavat myös matojakovakuoriaiset, kärpäset, heinäsirkat, sudenkorennot ja pihtihäntäiset. Käenpoikaset saavat sellaista ravintoa, jota isäntälaji niille antaa.<ref name="suomi-ja-pohjola" />
 
== Uskomukset ==
Käkeen liittyy monia uskomuksia. Nuoret naiset ovat laskeneet käen kukunnasta naimisiin pääsyyn kestäviä vuosia ja vanhat ihmiset jäljellä olevia elinvuosiaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/teemat/era-ja-luonto/lintumyytit-elavat-yha-meissa/570753/ | Nimeke = Lintumyytit elävät yhä meissä | Viitattu = 9.6.2012}}</ref>
 
On myös uskottu, että juhannuksena käki saa kurkkuunsa vihneen, jolloin se vaikenee ja muuttuu haukaksi. Uskomus johtuu käen haukkaa muistuttavasta ulkonäöstä.<ref name="ksml">< /ref>
 
== Muuta käestä ==
Rekisteröitymätön käyttäjä