Ero sivun ”Käki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
lisää tekstiä ja lähteitä |
||
Rivi 5:
| iucn = 22683873
| iucn_arvioija = BirdLife International
| iucn_vuosi =
| iucn_versio =
| iucn_viitattu =
| kuva = Cuculus canorus2.jpg
| leveys = 250
Rivi 30:
== Koko ja ulkonäkö ==
Käki on pitkäpyrstöinen ja hoikka. Käen pituus on 32–36 cm, siipikärkiväli 54–60 cm<ref name="svensson">{{Kirjaviite | Tekijä = Svensson, Lars | Nimeke = Lintuopas : Euroopan ja Välimeren alueen linnut | Vuosi = 2010 | Sivu = 220 | Selite = Uudistettu laitos | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 978-951-1-21351-2 | Suomentaja = Jännes, Hannu & Nikander, Pekka J.}}</ref> ja paino n. 120 g. Yleisimmin käki on selkäpuolelta, päästä ja rinnasta harmaa. Vatsa on valkea ja mustajuovainen. Naarailla tavataan melko yleisesti punaruskeaa värimuotoa. Näillä linnuilla harmaat alueet ovat voimakkaan punaruskeat.
Käki muistuttaa varsinkin lentäessään pientä haukkaa. Lentotapa on kuitenkin erilainen: siiveniskut ovat tasaisia ja lepattavia, eivätkä siivet nouse ruumiin vaakatason yläpuolelle.<ref name="svensson" /> Käki lentää kohtalaista vauhtia selkä suorana, pää koholla<ref name="suomi-ja-pohjola">{{Kirjaviite | Tekijä = Lokki, Juhani & Palmgren, Jörgen | Nimeke = Suomen ja Pohjolan linnut | Vuosi = 1997 | Sivu = 275 | Selite = 4. korjattu painos | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-21560-0}}</ref> ja nokka eteenpäin osoittaen.<ref name="svensson" /> Käki liitää harvoin ja vain lyhyen matkaa.<ref name="svensson" />
Käki tunnetaan hyvin koiraan<ref name="suomi-ja-pohjola" /> kaksiosaisesta ''kuk-kuu'' -laulusta, jonka paino on ensimmäisellä tavulla.<ref name="svensson" /> Toisinaan linnun innostuessa kukunnasta tulee kolmitavuista.<ref name="suomi-ja-pohjola" /> Koiras päästää myös käheää, kakovaa ''guh-tsä-tsä-tsä'' -ääntä.<ref name="svensson" /> Naaraan ääni on kiihkeää pulinaa, joka muistuttaa pikkukuovia.<ref name="suomi-ja-pohjola" /> Nuoren linnun ääni on valittava, karkeahko ''prih''.<ref name="svensson" />
Vanhin suomalainen [[rengastus|rengastettu]] käki on ollut 8 vuotta 10 kuukautta 4 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut saksalainen 12 vuoden 11 kuukauden ikäinen yksilö.
Rivi 37 ⟶ 41:
Käkeä tavataan [[Eurooppa|Euroopassa]] ja [[Aasia]]ssa sekä [[Afrikka|Pohjois-Afrikassa]]. Euroopassa pesii yli miljoona käkeä.
Käki pesii Suomessa lähes koko maassa, runsaimmillaan käkikannat ovat Kaakkois-Suomessa.<ref name="laine"
Suomen parimäärä 2000-luvulla on arviolta 120 000 paria. Käkikanta taantui 1970-luvulta 1990-luvulle, mutta kanta on kasvanut tämän jälkeen.<ref name="atlas">{{Verkkoviite | Osoite = http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/käki | Nimeke = Suomen lintuatlas | Viitattu = 9.6.2012}}</ref>
== Elinympäristö ==
Käki elää kaikenlaisissa metsissä, viljelysalueilla, vuoristomaisemissa ja rannikon nummilla.<ref
== Lisääntyminen ==
Käki on [[pesäloisinta|pesäloinen]], eli se ei haudo eikä huolehdi omista poikasistaan, vaan munii toisten lintulajien pesiin.<ref name="laine"
Käkinaaras voi munia noin 20 munaa
Poikanen lähtee pesästä noin 20 vuorokauden ikäisenä ja kasvattiemot ruokkivat sitä vielä kolme viikkoa.<ref name="laine"
== Ravinto ==
Käki syö hyönteisiä, erityisesti muiden lintujen inhoamia karvaisia toukkia.<ref name="laine">{{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Lasse J, | Nimeke = Suomalainen lintuopas | Vuosi = 2009 | Sivu = 191 | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 978-951-0-26894-0}}</ref> Toukkien karvat tarttuvat käen mahalaukun pintoihin, ja ajoittain käki oksentaa ne ulos.{{Lähde}}
== Uskomukset ==
Käkeen liittyy monia uskomuksia. Nuoret naiset ovat laskeneet käen kukunnasta naimisiin pääsyyn kestäviä vuosia ja vanhat ihmiset jäljellä olevia elinvuosiaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/teemat/era-ja-luonto/lintumyytit-elavat-yha-meissa/570753/ | Nimeke = Lintumyytit elävät yhä meissä | Viitattu = 9.6.2012}}</ref>
On myös uskottu, että juhannuksena käki saa kurkkuunsa vihneen, jolloin se vaikenee ja muuttuu haukaksi. Uskomus johtuu käen haukkaa muistuttavasta ulkonäöstä.<ref name="ksml"
== Muuta käestä ==
| |||