Ero sivun ”Perustuslakivaliokunta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisätty puoluevärit pj-taulukkoon
lisätietoa perustuslakivaliokunnan erityislaatuisuudesta kansainvälisesti
Rivi 1:
[[Tiedosto:Perustuslakivaliokunta 1918.jpg|thumb|345px|Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kokous [[Säätytalo]]ssa vuonna 1918. Pöydän päässä selin puheenjohtaja [[K. J. Ståhlberg]], hänestä vasemmalla (myötäpäivään) [[R. A. Wrede]], [[Ernst Estlander]], [[G. G. Rosenqvist]], [[A. O. Wuorimaa]], [[Santeri Alkio]], [[Antti Juutilainen]], [[J. P. Kokko]], [[Eero Erkko]], [[Tekla Hultin]] (ei näy), [[Pekka Pennanen]], [[Elias Tukia]], [[Wilhelmi Malmivaara]], [[F. W. Bergroth]], [[Onni Rantasalo]], [[J. E. Antila]] ja [[Lauri Ingman]]. Taustalla toisessa pöydässä valiokunnan sihteeri [[Hjalmar Kahelin]].]]
 
'''Perustuslakivaliokunta''' (PeV) on yksi [[eduskunta|eduskunnan]] [[valiokunta|valiokunnista]]. Sen tehtävänä on valmistella [[perustuslaki]]a sekä muuta perustuslain kanssa läheisessä asiayhteydessä olevaa lainsäädäntöä. Perustuslakivaliokunta antaa lausunnon perustuslain säätämisjärjestyksessä säädettävistä lakiesityksistä ja arvioi käsiteltäväkseen lähetettävien lakiesitysten perustuslainmukaisuutta ja sitä, miten ne suhtautuvat Suomen allekirjoittamiin kansainvälisiin [[ihmisoikeudet|ihmioikeussopimuksiin]]. Lisäksi perustuslakivaliokunta tarkastaa esitykset eduskunnan työjärjestykseksi ja vaalisäännöksi sekä [[eduskunnan oikeusasiamies|eduskunnan oikeusasiamiehen]] johtosäännöksi. Perustuslakivaliokunta toteuttaa perustuslain ennakkovalvontaa.
 
Perustuslakivaliokunta käsittelee hallituksen toimenpidekertomuksen sekä [[oikeuskansleri]]n ja eduskunnan oikeusasiamiehen kertomukset. Lisäksi valiokunta arvioi eduskunnan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen vaaliin ilmoittautuneet henkilöt. Valiokunta valmistelee myös [[Valtakunnanoikeus#Asian vireilletulo|syytteen nostamisen valtakunnanoikeudessa]] sekä käsittelee vaalilainsäädäntöä, ylimpiä valtioelimiä ja [[Ahvenanmaa]]n itsehallintoa koskevat asiat. Myös [[Suomen kansalaisuus|kansalaisuus]]-, [[Suomen kielilaki|kieli]]- ja [[puolue]]lainsäädäntö kuuluu perustuslakivaliokunnalle.
 
Valiokunnan valvontatehtävästä säädetään [[Suomen perustuslaki|Suomen perustuslain]] 74 §:ssä:
Valiokunta valmistelee myös ns. ministerivastuuasiat sekä käsittelee vaalilainsäädäntöä, ylimpiä valtioelimiä ja [[Ahvenanmaa]]n itsehallintoa koskevat asiat. Myös kansalaisuus-, kieli- ja [[puolue]]lainsäädäntö kuuluu perustuslakivaliokunnalle.
 
"''Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.''"<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#a731-1999|nimeke=FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Suomen perustuslaki 731/1999|tekijä=Edita Publishing Oy|julkaisu=www.finlex.fi|viitattu=2019-07-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Perustuslakivaliokunnassa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä. Se kokoontuu tavallisesti neljä kertaa viikossa.
Rivi 12 ⟶ 14:
 
==Keskustelu valiokunnan roolista==
Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa perustuslakikontrolli tapahtuu suurimmaksi osaksi parlamentaarisen perustuslakivaliokunnan harjoittamalla ennakkovalvonnalla. Kansainvälisesti yleisin järjestely perustuslakikontrollin osalta on perustuslainmukaisuuden jälkivalvonta [[Perustuslakituomioistuin|perustuslakituomioistuimen]] tai [[Ylin oikeusaste|maan ylimmän oikeuden]] taholta. Sen sijaan esimerkiksi [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneessä kuningaskunnassa]], [[Alankomaat|Alankomaissa]] tai [[Ruotsi|Ruotsissa]] ei ole lainkaan perustuslakikontrollia [[Parlamentaarinen itsemääräämisoikeus|parlamentaarisen itsemääräämisoikeuden]] myötä. Alankomaissa ''Raad van State'' ja Ruotsissa ''Lagrådet'' harjoittavat perustuslain ennakkovalvontaa, mutta niiden lausunnot eivät sido maiden parlamentteja samalla tavalla kuin perustuslakivaliokunta eduskuntaa.<ref>[https://www.youtube.com/watch?v=1yfn_p_EINs]{{Jaksoviite|Nimi=Perustuslakivaliokunnan ja valtiosääntötuomioistuimen eroja|Vuosi=2015-12-02|Käsikirjoittaja=|Sarjan alkuperäisnimi=Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen pohti perustuslakivaliokunnan ja valtiosääntötuomioistuimen eroja. Tutkijoiden ja kansanedustajien Tutkas-seuran seminaari 1.12.2015.|Tuotantokausi=|Viitattu=|Sarja=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Jurgen de Poorter|Otsikko=Constitutional Review in the Netherlands: A Joint Responsibility|Julkaisu=Utrecht Law Review|Ajankohta=2013-03-25|Numero=2|Sivut=89–105|Doi=10.18352/ulr.229|Issn=1871-515X|www=http://www.utrechtlawreview.org/articles/abstract/10.18352/ulr.229/|Kieli=en}}</ref><ref>Andrea Iossa: ''[https://www.jur.lu.se/WEB.nsf/(MenuItemByDocId)/IDBA306D655EE0D293C1257D860028E208/$FILE/Swedish%20Constitutional%20law.pdf Constitutional Law - Introduction to Swedish Law],'' s. 27</ref>
Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa [[perustuslakituomioistuin|perustuslakituomioistuimen]] tehtäviä hoitaa parlamentaarikkojen perustuslakivaliokunta. Valtiotieteen tohtori [[Jukka Tarkka]] pitää puoluepoliittisesti nimitettyä perustuslakivaliokuntaa ongelmana, kun kansanedustajat säätävät lakeja ja toimivat perustuslain tuomareina. Hän haluaisi sen tilalle riippumattoman [[Perustuslakituomioistuin|perustuslakituomioistuimen]]. Myös [[Eero Heinäluoma]] näkee perustuslakituomioistuimelle perusteita, mikäli se ottaisi kantaa vain valtioelinten eli presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan toimivaltaan.<ref>[http://yle.fi/uutiset/heinaluoma_perustuslakituomioistuimelle_perusteita/7071527 Heinäluoma: Perustuslakituomioistuimelle perusteita] Yle 5.2.2014.</ref>
 
Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa [[perustuslakituomioistuin|perustuslakituomioistuimen]] tehtäviä hoitaa parlamentaarikkojen perustuslakivaliokunta. Valtiotieteen tohtori [[Jukka Tarkka]] pitää puoluepoliittisesti nimitettyä perustuslakivaliokuntaa ongelmana, kun kansanedustajat säätävät lakeja ja toimivat perustuslain tuomareina. Hän haluaisi sen tilalle riippumattoman [[Perustuslakituomioistuin|perustuslakituomioistuimen]]. Myös [[Eero Heinäluoma]] näkee perustuslakituomioistuimelle perusteita, mikäli se ottaisi kantaa vain valtioelinten eli presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan toimivaltaan.<ref>[http://yle.fi/uutiset/heinaluoma_perustuslakituomioistuimelle_perusteita/7071527 Heinäluoma: Perustuslakituomioistuimelle perusteita] Yle 5.2.2014.</ref> Perustuslakiasiantuntijat suhtautuvat kuitenkin kriittisesti esitykseen erityisestä perustuslakituomioistuimesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/perustuslakiasiantuntijat_karsastavat_perustuslakituomioistuimen_perustamista/7892552|nimeke=Perustuslakiasiantuntijat karsastavat perustuslakituomioistuimen perustamista|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-07-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Vuoden 2018 kaikille kansanedustajille tehdyssä kyselyssä 85 prosenttia kansanedustajista säilyttäisi perustuslakivaliokunnan ja vain 9 prosenttia haluaisi perustuslakituomioistuimen Suomeen. Perustuslakivaliokuntaa tukivat yksimielisesti Keskustan, SDP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliitton kansanedustajat. Lännen Median kyselyyn vastasi 108 kansanedustajaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.satakunnankansa.fi/a/200988404|nimeke=Orpon ehdottama perustuslakituomioistuin ei saa kannatusta kansanedustajilta – Anttila: "Erityisen suuri tarve koulutukselle on kokoomusministereillä"|julkaisu=www.satakunnankansa.fi|viitattu=2019-06-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Rivi 273 ⟶ 277:
== Aiheesta muualla ==
* [https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/perustuslakivaliokunta/Sivut/default.aspx Perustuslakivaliokunnan sivu]
* [http://www.hs.fi/paivanlehti/mielipide/Suomeen+tarvitaan+perustuslakituomioistuin/a1356149876129 Suomeen tarvitaan perustuslakituomioistuin] Helsingin Sanomat 23.12.2012.
 
{{Eduskunnan valiokunnat}}