Avaa päävalikko

Muutokset

778 merkkiä lisätty ,  5 kuukautta sitten
→‎Ydinonnettomuudet: Lisätty arvio ilmansaasteiden vuosittain aiheuttamista ennenaikaisista kuolemista.
Siviilikäytössä olevissa ydinvoimaloissa on sattunut kolme [[Sydämen sulamisonnettomuus|vakavaa onnettomuutta]]. Pahin niistä oli [[Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus|Tšernobylin]] reaktorin räjähdys Ukrainan alueella Neuvostoliitossa 26. huhtikuuta 1986. Yli 30 työntekijää kuoli onnettomuudessa saamiinsa vammoihin.<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=https://www.stuk.fi/aiheet/sateilyvaara/ydinlaitos-ja-sateilytapahtumien-kansainvalinen-vakavuusasteikko-ines|nimeke=Ydinlaitos- ja säteilytapahtumien kansainvälinen vakavuusasteikko INES|ajankohta=|julkaisija=Säteilyturvakeskus|viitattu=2018-12-15}}</ref>
 
[[Maailman terveysjärjestö|Maailman terveysjärjestön WHO:n]] vuoden 2006 arvion mukaan jopa 9&nbsp;000 ihmistä voi kuolla Tšernobylin säteilyn aiheuttamiin syöpiin. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.who.int/mediacentre/news/releases/2006/pr20/en/|nimeke=World Health Organization report explains the health impacts of the world's worst-ever civil nuclear accident|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2006-04-13|julkaisija=Maailman terveysjärjestö WHO|viitattu=2018-12-15}} </ref> [[Ionisoivan_säteilyn_vaikutusten_tieteellinen_komitea | UNSCEAR:in]] vuoden 2008 raportissa<ref> {{Verkkoviite | Osoite = https://www.unscear.org/docs/reports/2008/11-80076_Report_2008_Annex_D.pdf | Nimeke = UNSCEAR Report_2008_Annex_D | Ajankohta = 2008 | Viitattu = 22.6.2019 }}</ref> arvioidaan mahdolliseksi syöpäkuolemien maksimimääräksi 4000. Ero WHO:n ja UNSCEAR:in arvioden välillä selittyy sillä, että WHO käyttää [[w:en:Linear_no-threshold_model |LNT-]]mallia hyvin pienten 20:n vuoden aikana saatujen säteilyannosten, 10 mSv - 20 mSv (keskimäärin 0,5 mSv/vuosi - 1 mSv/vuosi), mahdollisesti aiheuttamien syöpien arviointiin, mitä UNSCEAR ei tee, vaan asettaa alarajaksi 30 mSv (keskimäärin 1,5 mSv/vuosi). Vertailun vuoksi Suomessa yli 100&nbsp;000 ihmisen Radon-kaasun vuoksi saaman säteilyannoksen on arvioitu olevan yli 10&nbsp;mSv/vuosi eli 20:ssa vuodessa yli 200 mSv. <ref name= "Smith_J">{{Verkkoviite | Tekijä=Jim T Smith | Nimeke=Are passive smoking, air pollution and obesity a greater mortality risk than major radiation incidents | Ajankohta= 3.4.2007 | Osoite= https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1851009/ | Julkaisija= BMC Public Health 2007 | Luettu= 29.6.2019}}</ref> Vastaavasti ilmansaasteiden arvioidaan aiheuttavan vuosittain jopa 800&nbsp;000 enneneaikaista kuolemaa Euroopassa ja 8,8 miljoonaa maailmanlaajuisesti. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.eurekalert.org/pub_releases/2019-03/esoc-apc030819.php |nimeke= Air pollution causes 800000 extra deaths a year in Europe and 8.8 million worldwide |tekijä=|julkaisu= EurekAlert | ajankohta=12.3.2019 |julkaisija=|viitattu=5.7.2019}}</ref> <ref>{{Lehtiviite | Tekijä= Jos Lelieveld, Thomas Münzel et al. | Otsikko= Cardiovascular disease burden from ambient air pollution in Europe reassessed using novel hazard ratio functions | Ajankohta=12.3.2019 | www= https://academic.oup.com/eurheartj/article/40/20/1590/5372326 | Julkaisu= European Heart Journal | Viitattu= 5.7.2019}}</ref>Onnettomuuden aiheuttamien taloudellisten vahinkojen on arvioitu nousseen satoihin miljardeihin euroihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iaea.org/sites/default/files/chernobyl.pdf|nimeke=The Chernobyl Forum: 2003–2005. Second revised version|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2006|julkaisija=International Atomic Energy Agency|selite=Sivut 32 ja 33|viitattu=15.12.2018}}</ref>
 
Historian toiseksi pahin ydinvoimalaonnettomuus sattui Japanissa, kun 11. maaliskuuta 2011 tapahtunut maanjäristys aiheutti tsunamin, joka tuhosi [[Fukushima I -voimalan ydinonnettomuudet|Fukushiman]] ydinvoimalan sähköjärjestelmät. Sähkökatkos pysäytti voimalan jäähdytysjärjestelmät, ja kolmen reaktorin sydämessä polttoaine ylikuumeni ja lopulta suli.<ref name=":4" /> Noin 30 kilometrin alueelta voimalan ympäriltä evakuoitiin noin 170&nbsp;000 henkilöä.<ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-ymparistossa/radioaktiivisuus-muualla-maailmassa/fukushiman-ydinvoimalaitoksen-onnettomuus|nimeke=Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuus|ajankohta=|julkaisija=Säteilyturvakeskus|viitattu=2018-12-15}}</ref> Evakuoinnissa kuoli 51 ihmistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.stuk.fi/ajankohtaista/uutiskirjeet/sateilyuutiset-uutiskirjeet/sateilyuutiset-1-2016/fukushiman-daiichin-ydinonnettomuus-oli-psykologinen-sosiaalinen-ja-taloudellinen-katastrofi|nimeke=Fukushiman Daiichin ydinonnettomuus oli psykologinen, sosiaalinen ja taloudellinen katastrofi|julkaisu=Säteilyuutiset|ajankohta=2016|julkaisija=Säteilyturvakeskus|viitattu=2018-12-15}}</ref> Suoria säteilyn haittavaikutuksia ei ole havaittu. Ihmisten saamat säteilyannokset jäivät niin pieniksi, että ne eivät oleellisesti lisää syöpäsairauksia.<ref name=":6" /> Onnettomuuden aiheuttamien taloudellisten vahinkojen on arvioitu nousseen satoihin miljardeihin euroihin. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.scientificamerican.com/article/clearing-the-radioactive-rubble-heap-that-was-fukushima-daiichi-7-years-on/|nimeke=Clearing the radioactive rubble heap that was Fukushima Daiichi, 7 years on|tekijä=Hornyak, Tim|julkaisu=Scientific American|ajankohta=2018-03-09|julkaisija=|viitattu=2018-12-15| kieli={{en}} }}</ref>
102

muokkausta